Seuraava kenttä suodattaa tuotteita kirjoittaessasi; vastaavat tulokset näkyvät alla.

Seuraava kenttä suodattaa tuotteita kirjoittaessasi; vastaavat tulokset näkyvät alla.

Rauhaa, luovuutta ja kauneutta – kurkistus Milla Vaahteran kotiin rintamamiestalossa

Milla Vaahtera potretti

Milla Vaahtera rakastaa yli kaiken kukkia ja haaveilee kasvattavansa niitä entistä enemmän omassa pihassaan.

Taiteilija Milla Vaahtera löysi perheelleen kodin Porvoosta. Tuottelias esteetikko rauhoittuu rintamamiestalossa, jonka ikkunoista näkyy puita ja luontoa.Kodin tilat tarjoavat hänelle myös täydelliset puitteet taiteen tekemiselle ja kauneuden vaalimiselle.
Teksti ja kuvat: Anna Riikonen

TILAA LAAJENTUA ja levittäytyä. Sitä lasista valmistettujen mobileiden, stabileiden sekä valaisimien parissa työskentelevä taiteilija Milla Vaahtera kaipasi. Hän asui puolisonsa Markuksen sekä kahden lapsensa kanssa Vuosaaren taiteilijatalossa, jossa kodin yhteydessä oli pieni paja. Vauvan ollessa päiväunilla ja esikoisen päivähoidossa, Milla ehti pajalle tekemään töitä lyhyissä pätkissä.

Vaikka Vuosaaressa meri ja hiekkaranta olivat kivenheiton päässä, rupesi ajatus asumisesta luonnon ympäröimänä houkuttamaan. Sopiva koti löytyi rintamamiestalosta Porvoon Velkalasta. Talon vieressä on metsikkö, pihoilla kasvaa suuria puita ja luonto ja taivas näkyvät ikkunoista.

”Paikallinen rouva tuli kertomaan meille, että kaikki alueen talot on rakennettu velkarahalla 1950-luvulla. Nimi Velkala juontaa juurensa siitä. Tämän talon rakensi eräs rakennusmies perheelleen. Olemme vasta talon kolmannet asukkaat. Tämä oli alun perin työläisalue. Se tuntuu kotoisalta, sillä olen kulta- ja hopeasepän lapsi. Iso puutarha, puut ja kasvit tuovat minulle turvallisuudentunnetta”, Milla kertoo.

Talon alkuperäiset elementit, muun muassa keittiön komerot vetimineen viehättävät Millaa ja Markusta. Pyöreä pöytä on löytynyt käytettynä. Sen ääressä olevat J104-tuolit ovat HAYn tuotantoa. Maljakon on suunnitellut ja valmistanut Toivo Molin.

Petroolinsiniset keittiönkaapit ovat edellisten asukkaiden valinta ja edelleen varsin toimiva ratkaisu.

Laura Pehkonen, keramiikkateoksia

Keittiön seinällä on Laura Pehkosen keramiikkateoksia.

Artekin ruokailuryhmä 1960-luvulta

Ruokailuryhmä on Markuksen isovanhempien perua, se on ostettu 1960-luvulla Artekista. Katossa Millan Sculptural Light No. 90. Raidallinen tapetti on Sandbergin mallistosta.

Hanna Anonen, kynttilänjalka

Senkki on Markuksen mummin perua ja hankittu 1960-luvulla Artekista. Millan piirrosta kehystää vanhasta ovesta rakennettu kehys. Kynttilänjalka Hanna Anonen.

Ajatus rintamamiestalosta viehätti Millaa ja Markusta. Näissä sotien jälkeen rakennetuissa taloissa on jotain nostalgista ja kaikille suomalaisille tuttua. Seinien paneelit ja ovien kahvat tuntuvat tutuilta, vaikkei itse olisi koskaan asunut rintamamiestalossa.

”Rintamamiestalot ovat käytännöllisiä ja ikonisia, mutta eivät lainkaan pröystäileviä. Ne ovat tietyllä tavalla vaatimattomia, mutta kauniita. Tässä talossa meitä ihastuttivat lukuisat alkuperäiset piirteet, jotka oli onneksemme säilytetty. Valitettavan monesta vanhasta talosta ne on purettu siinä vaiheessa, kun rakennuksen arkkitehtuuri ei ole ollut muodissa. Alkuperäiset kaappien ovet ja vetimet, listat ja kulunut lautalattia olivat syitä, jotka saivat meidät tekemään ostopäätöksen.”

”Rintamamiestalot ovat käytännöllisiä ja ikonisia, mutta eivät lainkaan pröystäileviä. Ne ovat tietyllä tavalla vaatimattomia, mutta kauniita.”

Talo oli hyvin pidetty ja edellisten asukkaiden hyvällä maulla remontoima. He olivat muun muassa asentaneet sekä seiniin että kattoihin pinkopahvit – siitä Milla on heille ikuisesti kiitollinen. Millan ja Markuksen tarvitsi vain remontoida kylpyhuoneet, uusia sähköt ja tapetoida seinät. Tapetit on valittu pitkälti taiteen ehdoilla.

”Olen tehnyt seinien suhteen itselleni jopa epätyypillisen neutraaleja valintoja, sillä haluan, että kotimme taide-esineet saavat loistaa. Työni on värikästä ja olen niin värikäs tyyppi, että kaipaan kotiimme rauhoittavaa tunnelmaa. Rakastan värejä ja minulla on vahvoja värikausia. Tällä hetkellä huomaan, että kotimme läpi menee punainen lanka. Punaista ei ole suurina pintoina, koska minulla on sellainen tunne, että olen kohta jo ihan uudessa värikaudessa ja punainen on siinä vaiheessa taakse jäänyttä elämää.”

Värit ovat Millalle hyvin tärkeitä. Tällä hetkellä kodin läpi kulkee punainen lanka. Roly Poly -tuoli on Faye Toogoodin suunnittelema. Artekin 112B-hyllyillä on muun muassa Hanna Anosen taulu sekä kukkajalka, Laura Pehkosen kuparipääveistos sekä Paula Kasun mittatilaushattu. Tapetti on Helene Blanchen mallistosta.

Finarten Dyyni-maton on suunnitellut Saana ja Olli. Ison maalauksen on tehnyt Linda Linko.

Tässä talossa on tilaa tehdä taidetta ja laajentua, tarvittaessa vaikka pihalle asti. Millalla on tapana kuvata teoksiaan ulkona – kun vieressä seisoo suuri, vanha tammi, se auttaa hahmottamaan teosten mittakaavaa. Nyt Millan paja ja varasto sijaitsevat talon alakerrassa. Milla haaveilee remontoivansa pihataloon ateljeen. Tilan huonekorkeus korkeimmalta kohdalta on peräti neljä metriä, joten siellä mahtuisi tekemään myös suurikokoisia teoksia.

”Koti vaikuttaa paljon taiteilijana olemiseen. Tarvitsen fyysistä tilaa, jotta voin ajatella ja hahmottaa suuria kokonaisuuksia ja projekteja. Usein kotonamme on kiertävä näyttely keskeneräisistä töistäni. Kun ripustan teoksen vaikkapa olohuoneeseen, saan rauhassa tutkailla sitä. Vaatii aikaa ja tilaa, että teos tekeentyy ja valmistuu. On tärkeää saada nähdä teos tilassa, pajan ulkopuolella.”

Rauhaa, luovuutta ja kauneutta – kurkistus Milla Vaahteran kotiin rintamamiestalossa

Yläkertaan vievässä portaikossa on alkuperäinen panelointi. Milla maalasi sen itse sekoitetulla sävyllä.

Rauhaa, luovuutta ja kauneutta – kurkistus Milla Vaahteran kotiin rintamamiestalossa

Portaikon valaisin on Millan tekemä. Millan mobileja ja muita teoksia myydään Lokal Galleriassa.

Millan sydäntä lähellä ovat erityisesti julkisiin tiloihin valmistetut teokset. Julkiset tilat ovat usein uudisrakennuksia, joista puuttuvat ajan kerrostumat. Käsin muovattu savi tai suupuhallettu lasi tuovat tiloihin ikiaikaisuutta, jota uuden karheissa tiloissa ei muuten olisi.

”Haluaisin tehdä suomalaiselle taidekäsityölle saman, mitä Paavo Tynellin valaisimet aikanaan tekivät. Haaveeni on, että taidekäsityö olisi yhä enemmän osana julkista tilaa, olivat kyseessä sitten koulut, kirjastot tai metroasemat. Julkinen tila jos joku, kaipaa taidekäsityön tuomaa ulottuvuutta ja sielukkuutta.”

”Olen kuin harakka, kaipaan ympärilleni kauneutta ja taidetta. Minusta tuntuu, ettei meillä ole sitä koskaan tarpeeksi.”

Omien teosten lisäksi tässä kodissa on paljon Millan ystävien ja tuttavien tekemää taidetta.

”Rakastan syvästi ystävieni tyyliä ja ilmaisua. Olen kuin harakka, kaipaan ympärilleni kauneutta ja taidetta. Minusta tuntuu, ettei meillä ole sitä koskaan tarpeeksi. On paljon taiteilijoita, joiden teoksista haaveilen. Haluaisin esimerkiksi ostaa Armi Tevalta jonkun kummallisen marenkileivoksen tai omituisen koiran, tai Hanna-Kaisa Korolaisen suuren seinävaatteen tai kohtalokkaan keraamisen veistoksen.”

Rauhaa, luovuutta ja kauneutta – kurkistus Milla Vaahteran kotiin rintamamiestalossa

Yläkerran aulatila on maalattu vaaleansiniseksi, sävy on Tikkurilan Taivas. Cocktail-valaisimen on suunnitellut Millan hyvä ystävä, muotoilija Hanna Anonen. Tuolit ovat Markuksen äidin lapsuuden kodista. Tuohireppu on perintöaarre. Pieni teos on Linda Linkon.

Lastenhuoneen kerrossänky ja kaapit on maalattu koboltinsinisiksi. Finarten Ruutu-mattoja on sekä keittiössä että lastenhuoneessa. Seinän sävy on Tikkurilan Lakeus.

Rauhaa, luovuutta ja kauneutta – kurkistus Milla Vaahteran kotiin rintamamiestalossa

Milla on valinnut seinille jopa epätyypillisen neutraalit sävyt, jotta taideteokset erottuvat ja saavat loistaa. Teos seinällä Sami Havian. Lasipallero on Millan valmistama, pöytävalaisin on Muranon. Säästöpossu löytyi porvoolaiselta kirpputorilta.

Jättisänkyyn mahtuu kerralla koko perhe. 240 cm leveä sänky tehtiin puristamalla kolme runkosänkyä yhteen. Seinällä roikkuu Companyn omenalaukku. Lasivalaisimet ovat Millan valmistamat. Paperivarjostin on HAYn.

Peilipöydän äärellä on Normann Copenhagenin kierrätysmuovista valmistettu Bit-jakkara.

Suurin osa kodin kalusteista on perinnöksi saatuja. Esimerkiksi Markuksen mummin aikanaan Artekista hankkimat ruokailuryhmä sekä senkki tuovat kotiin syvyyttä, tarinoita sekä patinaa.

”Tämä on ensimmäinen kotimme, jota olemme laittaneet sydämellä, onhan tämä ensimmäinen omistusasuntomme. Olemme halunneet tänne esineitä, joihin meillä on erityinen yhteys, ja jotka ovat meille merkityksellisiä”, Milla sanoo.

”Olen esteetikko, minua rauhoittaa se, että saan olla kauneuden ympäröimänä. Mikä voisikaan olla tärkeämpää ihmisen hyvinvoinnille, kuin kauneus? Porvoossa sitä riittää aivan valtavasti. Tuntuu ihmeelliseltä, että voin ihan arkisia asioita tehdessä kokea tällaista kauneutta.”

Katso myös:

Uutuudet Finnish Design Shopissa >

Juttu on julkaistu alun perin Asun-lehdessä 51.

Julkaistu 15.08.2025

Avainsanat

Lue myös

Suosituimmat

  • Kesämökin valoisa olohuone, jossa on näkyviin jätetty aumakaton kantava rakenne, yhtenäinen ikkunarivistö järvelle päin ja Woodnotesin Uni-villamatto lattialla.

    Uusi talo nousi tutulle paikalle – tutustu Puotilan perheen kesämökkiin Saimaalla

    Puotilan suvussa on vietetty kesiä Saimaan rannalla jo 1950-luvulta. Kun vanha hirsimökki alkoi kaivata perusteellista remonttia, päädyttiin epätavalliseen ratkaisuun: vanha talo purettiin ja uusi rakennettiin täsmälleen vanhan paikalle. Toimiviksi todetut asiat tehtiin uudelleen, entistä paremmin.

    Lue juttu
  • Suunnittelija Nani Marquina työpöytänsä ääressä, hymyilee kameralle ja pitelee tekstiilimalleja käsissään

    Nani Marquina tekee matoista taideteoksia

    Espanjalainen muotoilija Nani Marquina halusi suunnitella mattoja omalla tavallaan ja rakensi samalla yhden maailman omaleimaisimmista tekstiilibrändeistä. Tässä Design Storiesin haastattelussa hän kertoo luovuudesta, käsityötaidosta ja siitä, mikä vie häntä eteenpäin lähes 40 vuoden uran jälkeenkin.

    Lue juttu
  • Havainnekuva Paimion parantolan kattoterassista

    Paimion parantolaan suunnitellaan hotellia ja kylpylää

    Paimion parantola, yksi modernin arkkitehtuurin ikonisimmista rakennuksista, saa uuden tulevaisuuden. Arvostettu norjalainen arkkitehtitoimisto Snøhetta on laatinut Masterplan-suunnitelman vuonna 1933 valmistuneelle Paimion parantolalle – ja visio on yhtä kunnianhimoinen kuin rakennus itse.

    Lue juttu

Ajankohtaista

Design Stories on verkkokauppa Finnish Design Shopin oma nettijulkaisu. Toivottavasti viihdyt juttujemme parissa! Voit myös kertoa Design Storiesin toimitukselle kiinnostavasta juttuaiheesta tai lähettää palautetta julkaisemistamme jutuista. Kuulemme sinusta mielellämme!