Sunila on metsälähiö, jonka ovat löytäneet myös Aalto-fanit
Sunilassa on Suomessa harvinaisia terassitaloja. Karhun ja Päivölän taloissa on pääasiassa työläisasunnoiksi suunniteltuja yksiöitä ja kaksioita. Rakennukset olivat valmistuessaan hyvin moderneja ja edistyksellisiä.
Mikä: Sunila
Sunila on Kotkassa, Kymijoen suistossa Suomenlahden rannalla sijaitseva tehdas- ja asuinalue.
Alvar ja Aino Aalto suunnittelivat Sunilan sulfaattiselluloosatehtaan ja sitä ympäröivän asuinalueen 1930-luvun lopulla, ja kokonaisuudesta tuli yksi suomalaisen funktionalismin merkkiteoksista.
Sunilassa tehdas, työntekijöiden asunnot ja ympäröivä maisema muodostavat harvinaisen yhtenäisen kokonaisuuden, jossa teollisuusarkkitehtuuri ja asuinrakentaminen tukevat toisiaan.
Sunila hyväksyttiin heinäkuussa 2026 Unescon maailmanperintökohteeksi yhtenä Alvar Aallon arkkitehtuurin merkkiteoksista.
Työjohtajien rivitalossa, Mäkelässä (1937), asuntoihin kuuluu tilava, aidattu piha-alue. Taustalla näkyy Sunilan vanhan sellutehtaan sekä lämpövoimalan piiput.
SUORARUNKOISTEN, korkeiden mäntyjen keskellä on harvakseltaan valkoisia kerrostaloja, rivitaloja ja pari harvinaisempaa terassitaloa. Ne on sijoiteltu kumpuilevan maaston niin, että jokaisen talon ympärille jää runsaasti metsäisiä pihamaita.
Jostain puiden välistä pilkistää korkealle kohoava, punatiilinen tehtaan piippu. Se alkoi tupruttaa savua vuonna 1938, kun seitsemän suomalaisen metsätalousyrityksen perustama Sunilan sulfaattiselluloosatehdas käynnisti tuotantonsa.
Tehtaasta tuli yksi maailmasotien välisen ajan suurimmista teollisuuslaitoksista Suomessa, modernin ajan merkki, jota esiteltiin suursaavutuksena esimerkiksi Pariisin maailmannäyttelyissä vuonna 1937.
Entinen tehtaanjohtajan talo, Kantola, on nykyisin Kotkan kaupungin omistama tila, jota voi vuokrata tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Siellä pidetään myös toisinaan näyttelyitä.
Kantolan alakerrassa on ryhmä Alvar Aallon suunnittelemia 401-nojatuoleja. Modernin näköiset kalusteet Aalto suunnitteli jo vuonna 1933.
Alakerrassa on valoisa oleskelutila, jonka ikkunoista avautuu vehreä näkymä meren suuntaan. Ovesta pääsee pihalla olevalle pergola- ja terassialueelle.
Kaksikerroksisessa omakotitalossa on kaunis porrashuone, jonne saadaan valoa suuren ruutuikkunan kautta.
Kantola oli tehtaanjohtajan omakotitalo, joka sai nimensä talo ensimmäisen johtajan Lauri Kannon mukaan. Toisen kerroksen aulassa Aallon ns. Tankki-tuolit sekä Mehiläispesä-valaisimet.
Tehdasrakennusten kylkeen rakennettiin kokonainen kaupunginosa työntekijöiden asuntoja ja palveluja varten. Sunilan alueen asemakaavan ja rakennusten suunnittelijaksi pyydettiin vuonna 1936 funktionalistisen arkkitehtuurin pioneeria arkkitehti Alvar Aaltoa (1898–1976). Asuintalojen lisäksi hän suunnitteli alueelle muun muassa saunan, postin, lämpökeskukset ja pesulan sekä itse tehdasrakennukset.
Aallon käsissä Sunilasta tuli yksi 1930-luvun funktionalistisen asuntoarkkitehtuurin merkkipaaluista, moderni ihanneyhdyskunta, jossa tehtaan työtekijät – johtajasta duunariin – asuivat edistyksellisissä, käytännöllisissä ja luonnonläheisissä asunnoissa.
Sellutehtaan toiminta päättyi Sunilassa vuonna 2023 ja alue elää nyt uutta aikakautta. Sunila on edelleen elävä kaupunginosa ja se on säilynyt lähes alkuperäisessä muodossaan.
Viime vuosina Aallon ainutlaatuinen asuntoarkkitehtuuri on alkanut houkutella alueelle designista ja arkkitehtuurista kiinnostuneita asukkaita. Monet heistä haluavat olla säilyttämässä Sunilan ainutlaatuista ympäristöä ja luoda itselleen oman Aalto-kodin.
Rantalan (1937) rivitalossa on viisi asuntoa ja ne on porrastettu maaston mukaan mäntymetsän keskelle. Jokaiseen asuntoon kuuluu iso vehreä piha-alue.
YKSI SUNILAN tulokkaista on Patrik Saarikoski, joka hankki yhdessä puolisonsa kanssa vuonna 2023 meren rannalla sijaitsevasta Rantalan rivitalosta 220-neliöisen kakkoskodin.
”Olimme korona-aikaan museoretkellä Kotkassa ja muistimme, että lähellä on Aallon suunnittelema Sunilan alue. Päätimme koukata sen kautta. Oli kaunis kesäpäivä ja Sunila antoi parastaan. Paikka alkoi kiinnostaa meitä heti ja aloimme katsoa jo kotimatkalla netistä – aluksi vähän ”puoliläpällä” – myynnissä olevia asuntoja”, Patrik kertoo.
Patrikin ja hänen puolisonsa kodissa on rinnakkain Artekin kalusteita, menneiden vuosikymmenten designikoneita sekä nykymuotoilua. Rantalan sisätiloihin on jätetty näkyviin betonipalkit, jotka ovat muodoltaan samanlaisia, joita käytettiin myös Sunilan sellutehtaan tiloissa.
Olohuoneessa on iso ikkuna, josta aukeaa näkymä vehreälle pihalle, aina merelle saakka. Huoneen katseenvangitsijana on takka, joka tehtiin olohuoneeseen 1960-luvun remontissa.
Olohuoneen ikkunoiden vieressä on kaakeloidut ikkunapenkit. Niillä on esillä Aaltojen lasia ja keramiikkaa.
Kiinnostus muuttui vakavammaksi ja reilu vuosi myöhemmin pariskunta oli yhteydessä välittäjään, joka vihjasi hiljaisessa myynnissä olevasta rivitalokohteesta. Siinä oli säilynyt hienosti Aallon alkuperäiset arkkitehtuuriratkaisut ja mikä parasta, siinä oli vapaa-ajan kotiin sopiva iso, vehreä tontti ja oma merenranta.
”Parasta asunnossa on alueen ja takapihan vehreys. Täällä asuessa on ymmärtänyt myös sen, miksi Aalto on niin arvostettu arkkitehti.”
”Vaikka tämä asunto on tilava, ovat sen ratkaisut luontevia, ihmisille tehtyjä sekä mittasuhteiltaan kauniita. Mikään ei varsinaisesti huuda huomiota, mutta kun tänne tulee, niin täällä on vain jotenkin hyvä ja tasapainoinen olo. Tämä onkin meille rauhoittumispaikka”, kuvailee Patrik.
Pariskunta remontoi kakkoskotiaan parin vuoden ajan ja sisusti sen kauniisti laatudesignilla. Remontissa he vaalivat alkuperäisiä ratkaisuja, mutta ”Aalto-pyhättöä” he eivät kodistaan halunneet tehdä. Seinissä saa olla raikkaita värejä ja huonekalut eri aikakausilta, mutta laatu on pidetty samalla hienostuneella tasolla kuin arkkitehtuurikin.
”Meillä on Aallon kalusteita talon rakentamisen ajalta, esimerkiksi Tankkituolit olohuoneessa, mutta olemme yhdistäneet niihin muuta saman ajan designia sekä tämän ajan muotoilua. Halusimme, että kodin sisustus on kerroksellinen.”
Ruokapöytä on Artekin jatkettava H92. Sen ympärillä on 611-satulavyötuolit, pöydällä Bitossin punaista keramiikkaa.
Asunnon porrashuone on säilynyt alkuperäisessä asussaan.
Yläkerran aulassa säilytettiin 1960-luvulla asuntoon lisätty kokolattiamatto. Aulan seinät maalattiin puolittain tiilenpunaisiksi sisustussuunnittelija Erika Jokelaisen suunnitelmien mukaan.
Kun Aalto suunnitteli Sunilan asuinrakennuksia, heijastelivat ne samalla tehtaan hierarkiaa. Rantala oli tehtaan johtajistossa työskennelleiden insinöörien asuintalo ja vieressä oli vieläkin hulppeampi, tehtaanjohtajan omakotitalo Kantola. Työnjohtajille rakennettiin puolestaan pienempiä rivitaloasuntoja ja työläisille yksiöitä ja kaksiota kerrostaloihin.
Vaikka asunnoilla oli kokoeroja, sosiaalinen vastuu näkyi siinä, että kaikki oli suunniteltu samalla pieteetillä. Ilmansuunnat ja ikkunat mietittiin tarkkaan, jotta valoa ja kauniita metsänäkymiä riitti kaikille. Ajan standardien mukaan työläistenkin asunnot olivat hyvin varusteltuja: oli keskuslämmitys, juokseva vesi, sähköliesi ja sisä-wc.
Jani Kylmäsen keräilijän kaksio sijaitsee tehdastyöläisille suunnitellussa Mäntylässä. Asunnon ikkunan takana on yli sata vuotta vanha, vaikuttavan näköinen mänty.
JANI KYLMÄSEN kaksio sijaitsee työläisten asunnoiksi rakennetussa Mäntylän kerrostalossa. Asunnossa on säilynyt paljon 1930-luvun alkuperäisiä ratkaisuja: tallella ovat esimerkiksi puupintaiset kaapistot ja väliovet.
Kylmäsen kaksiossa näkee selvästi, miten Aalto panosti arkkitehtuurissaan ikkunanäkymiin. Olohuoneen vaakaikkunan takana on vaikuttava, käkkyräinen mänty, joka voisi olla suoraan kansallisromanttisesta maalauksesta. Jo rakennusaikaan pidettiin tarkkaan huolta, että puut talojen ympärillä säilyivät.
”Ikkunasta näkyvä mänty sekä Alvar Aallon arkkitehtuuri olivat ne syyt, miksi hankin juuri tämän asunnon.”
”Vaikka tämä on tavallinen tehtaan työläisen asunto, näkyy arkkitehdin osaaminen ratkaisuissa. Kaikki täällä on kompaktia, mutta toimivaa. Valon kulkukin on mietitty kaunisti”, selittää Kylmänen.
Jani Kylmänen tavoittelee Mäntylän kodissaan esteettisesti yhtenäistä, viihtyisää kokonaisuutta. Ratkaisut hän tekee jopa käytännöllisyyden kustannuksella; asuntoon ei ole hankittu autenttisuuden vuoksi esimerkiksi mikroaaltouunia, tiskikonetta tai televisiota.
Kylmänen innostui keräilemään Aino Aallon suunnittelemaa Bölgeblick-sarjan (1932) lasiesineitä sekä muuta Kotkan seudulla toimineen Karhulan lasin tuotantoa. Tavarat on aseteltu esiin Alvar Aallon suunnittelemien Artekin 112-seinähyllyjen päälle.
Seitsemässä vuodessa asuntoon on muodostunut monenlaisia kerrostumia erilaisista vintage-löydöistä. Ruokapöytänä on Artekin tiikkiviilutettu ja jatkettava 95A-ruokapöytä ja sen ympärillä 69-vintagetuolit. Koivuvaneriset sisäovet ovat alkuperäiset.
Olohuoneessa on Artekin 578-sohva. Sen vieressä on loimukoivuinen vintagevalaisin ja Artekin sarjapöytä. Seinällä on Kerttu Häiväläisen 1930-luvulla suunnittelema ryijy.
Kun saa irrotettua silmänsä ikkunanäkymästä, on Kylmäsen asunnossa paljon muutakin ihmeteltävää. Hankittuaan asunnon vuonna 2019 Kylmänen nimittäin hurahti arkkitehtuurin lisäksi Alvar ja Aino Aallon designiin sekä 1930–1950-luvun esinemaailmaan. Kylmänen itse kutsuu asuntoaan ”keräilijän luukuksi”.
”Olen sisustanut asunnon pääosin Aaltojen kalusteilla ja esineillä. Olen hankkinut kaiken kierrätettynä, sillä minusta 1930-luvun asunnossa pitää näkyä ajan patinaa. Haluan, että esineet näyttävät siltä kuin ne olisivat voineet olla asunnossa alun perinkin”, hän selittää.
Kylmänen kertoo innostuneensa muustakin 1930-luvun designista, kuten murretun sävyisistä funkkistekstiileistä ja Sunilan lähellä toimineen Karhulan Lasin tuotannosta.
”Jokin punainen lanka pitää vintage-sisustuksessakin mielestäni olla. Isot, graafiset funkkis-matot ja -seinätekstiilit tuovat asuntoon pehmeän väriskaalan ja sitovat asiat kokonaisuudeksi. Aallon tuotanto ja funkkistekstiilit luovat yhdessä lämminhenkisen tunnelman”, sanoo Kylmänen.
Jani Kylmäsen harrastuksella on ollut laajempikin vaikutus, sillä hän oli ensimmäisiä ”uussunilalaisia”, jotka esittelivät Aalto-henkisiä kakkoskotejaan. Moni muukin innostui Aalto-kodista ja Sunilan ainutlaatuisesta arkkitehtuurista – sekä toistaiseksi vielä edullisesta hintatasosta.
Osa Sunilan kerrostaloista rakennettiin toisen maailmasodan jälkeen, esimerkiksi Kuusela on vuodelta 1947. Myöhemmin rakennetuissa taloissa on harjakatot, puisia parvekekaiteita sekä pehmeämpi ilme.
SUNILA ON ollut pitkään tuntematon helmi Alvar Aallon tuotannossa, mutta nyt tämä laajin Aallon suunnittelema arkkitehtuurikokonaisuus on saamassa ansaitsemaansa arvostusta ja huomiota.
Alue vetää puoleensa muotoilusta ja arkkitehtuurista kiinnostuneita asukkaita. Unescon maailmanperintökohteeksi nousu vuonna 2026 nostaa epäilemättä Sunilan arvostusta entisestään.
Katso myös:
• Kaikki Aino Aallon suunnittelemat tuotteet >
• Kaikki Alvar Aallon suunnittelemat tuotteet >
Julkaistu 14.08.2026
