Aleksin ja Millan koti on nerokas tilaihme
Olohuoneen Fontana-sohvapöytä on Pietro Chiesan suunnittelema italialaisen muotoilun helmi vuodelta 1932. Seinät on maalattu laastin ja seinämaalin yhdistelmällä.
Asukkaat:
Bond Agencyn perustaja, tilasuunnittelija Aleksi Hautamäki ja mainostoimisto 358:n AD Milla Selkimäki sekä Hugo, 5. Koti sijaitsee vuonna 1908 valmistuneessa kerrostalossa Helsingin Ullanlinnassa. Neliöitä on 51.
Milla Selkimäki arvostaa aitoja materiaaleja ja pelkistettyä sisustustyyliä kuten puolisonsa Aleksi, ja siksi kodin sisustusratkaisut syntyvät helposti. Hugo fanittaa sohvaa.
KUN TILASUUNNITTELIJA Aleksi Hautamäki näki huoneen ja keittiön käsittävän asunnon, hän alkoi mielessään palastella sitä erilaisiin toimintoihin. Olohuoneeseen piti mahduttaa huone lapselle ja vanhempien makuutila. Asuntokaupat syntyivät vasta, kun Aleksi oli piirtänyt koneella tarkat piirrokset kolmihenkisen perheen tarpeisiin sopivasta tilajaosta. Ravintoloiden, myymälöiden ja julkitilojen tilasuunnittelua tekevälle Aleksille on luonteenomaista miettiä oman kodin sisustusratkaisut kuten työssään: miten käyttäjä tämän kokisi?
”Se näkyy kodin yhtenäisissä materiaaleissa, rakenteissa ja tilankäytön optimoinnissa”, hän sanoo.
Aleksin mielestä asuntomarkkinoilla tuijotetaan liikaa asunnon neliöitä. Kuutiot ovat tilasuunnittelijan mukaan yhtä tärkeitä. ”Korkeat huoneet ovat ilmavia, ja niihin saa maksimaalisesti säilytystilaa integroitavilla kiintokalusteilla.”
Aleksi sai taloyhtiöltä luvan käyttää asuntoa työpajana kalusteiden rakentamista varten samaan aikaan, kun siellä tehtiin putkiremonttia. ”Hankin oksaista tammiviilua Hollolan Viilu ja Laminaatista ja rakensin kalusteet olohuoneessa.”
Aleksi tekee etätöitä Hugon kanssa Markus Viiperin suunnitteleman silityslautapöydän ääressä.
Olohuoneesta kolme tilaa
Aleksi rytmitti oleskelutilan kekseliäästi kolmeen osioon. Olohuoneen toisella sivulla, lasiovien ja paneeliseinän takana, ovat Hugon ja vanhempien makuutilat. Ikkunan edessä on työpiste, jossa on itse tehdyt hyllyt.
Huoneen nurkassa seisovan klassisen kakluunin edustalla Aleksi ja Milla rentoutuvat kehoa myötäilevässä nojatuolissa ja nauttivat takkatulesta. Tilan keskellä on FontanaArten lasinen sohvapöytä sekä käytössä patinoitunut ja Hugon pomppuja vastaanottanut laakea sohva.
Onko lasipöytä riski lapsiperheessä? ”Karkaistusta lasista valmistettu pöytä kestää hyvin Hugon leikit”, Aleksi sanoo.
Tilojen ositus jatkuu eteisessä. Sen lattia on rajattu olohuoneen mustasta lautalattiasta harmaalla tekstiilimatolla ja mustalla kuramatolla. Lapsiperheen vaatesäilytyksen tarpeet kattava korkea kaapisto on rytmitetty avo ja umpikaapeilla.
”Avonaulakko helpottaa arkea, koska naulakosta näkee yhdellä silmäyksellä mitä siellä on. Samalla säästyy ovien jatkuvalta availulta”, Aleksi toteaa.
Tammiset kattolistat korostavat huoneen korkeutta. Riippuvalaisin on Louis Poulsenin VL45 Radiohus. Swedesen Lamino-tuolissa on uusi nahkaverhoilu.
Aleksi hyödynsi vanhat, hyväkuntoiset kaapinrungot ja työsti niihin uudet ovet tammiviilusta sekä rakensi avonaulakon ja lokerikon.
Design House Stockholmin tammiset Step-tikkaat ovat niin kauniit, ettei niitä tarvitse piilottaa käytön jälkeen. Framed-peili on Muuton.
Seinään upotettu aamiaiskaappi
Kompaktiin keittiöön mahtuu hyvin kolmihenkisen perheen ruokapöytä. Keittiössä Aleksi hyödynsi aikanaan kylmäkomerona toimineen syvennyksen kiinnittämällä siihen tammiset hyllylevyt. Entisen palvelijan sisäänkäynnin paikalle hän rakensi aamiaiskaapin, jonka kahvikone on kätevästi ruokapöydän vieressä.
”Arki rullaa, kun keittiön toiminnot on tarkoin harkittu ja tavaroilla on omat paikat”, Aleksi sanoo.
Eteisessä hän pystyi hyödyntämään vanhoja kaapiston runkoja, mutta keittiö oli remontoitu edellisen kerran 80-luvulla ja sen limetinvihreä kaapisto oli tullut tiensä päähän. ”Se oli aika rajun näköinen, eikä kaappien sijoittelu ollut paras mahdollinen.”
Uuden keittiön korkea kaapisto ja alakaapit ovat tammiviilua. Aleksi tilasi ovien materiaalit siten, että viilun puusyykuviot jatkuvat luontevasti ovesta toiseen. Keittiö on viimeistelty kvartsitasoilla ja mustilla, retrotyylisillä pistorasioilla, hanalla ja kiinteillä saippuapulloilla.
”Tasolla ajelehtivat tiski ja käsienpesuainepullot ovat ärsyttäviä. On helppoa, kun niitä ei tarvitse miettiä.”
Patinoituneet Domus-tuolit sopivat yksinkertaisen ruokapöydän ääreen. Kaapiston Aleksi rakensi tammiviilusta. Syvennykseen hän kiinnitti tammiset hyllyt.
Aamiaiskaapin alaosassa on kippiovet. Vanhaan oviaukkoon tehdyn kaapin syvyys on 40 senttiä, ja sen hyllyille mahtuvat kupit ja lasit kahteen rivin.
Vaaleanharmaat yläkaapit tasapainottavat tammiviiluista keittiötä.
Integroitu tv kuin hotellissa
Komealla seinäpaneelilla ja lasiovilla kolmeen osaan jaetussa olohuoneessa on klassista hotellityyliä. Musta lattia ja lasiovien metallikehykset terästävät lämpimän sävyistä sisustusta. Seinäpaneelin leveyden määritti 55 tuuman televisio, joka sai tilan parhaan paikan. ”Tv-taso tukkisi kulkuväylän. Pienessä tilassa on järkevää integroida kalusteita”, Aleksi sanoo.
Hän huomioi kodin sisustusratkaisuissa talon rakennusaikakauden. Yli sata vuotta vanhaan huoneistoon istuvat lämpimät puumateriaalit ja klassiset, yksinkertaiset kalusteet.
”Halusimme tänne arvokasta fiilistä nykyaikaisella otteella. Sitä tuovat esimerkiksi tammen käyttö suurissa pinnoissa ja kehysteema tammiseinissä ja teräsovissa.”
Aleksi maalasi alkuperäisen lautalattian Betoluxilla, Tikkurilan sävyllä X499 Lakritsi. Värilasit ovat Aleksin isovanhemmilta. Asunnon lasiovet ovet Nissinen Design Groupin.
Hyviin uniin riittää pieni tila
Makuuhuoneissa ei ole hukkaneliöitä. Ison ikkunan ja lasioven ansiosta vanhempien seitsemän neliön tila vaikuttaa avaralta. Neljän neliön lastenhuoneeseen valoa tulee porttikäytävän vastaisesta tuuletusikkunasta ja vanhempien makuuhuoneen kautta katonrajassa olevasta sisäikkunasta.
Aleksi teki Hugolle vuoteen laatikostoista ja kiinnitti sängyn taustaksi tammiviilulevyn ja kaiteen, ettei poika kiepsahda unissaan lattialle. ”Pieni tila riittää Hugon nukkumapaikaksi. Lapsi leikkii melkein aina olohuoneessa.”
Molemmissa makuutiloissa on kokolattiamatto. Aleksi leikkasi rullamatosta niihin sopivat palat.
”Akustoiva matto vaimentaa ääniä, ja vuoteesta on mukava astua aamulla pehmeälle alustalle”, hän sanoo. Mustaraaminen parivuodekin on itse tehty, sillä markkinoilta ei löytynyt tarpeeksi yksinkertaista sänkyä.
Makuutilojen ja olohuoneen seinät on maalattu lämpimän harmaalla sävyllä. Aleksi sekoitti itse maaliseoksen, joka tekee seiniin hieman karkean pinnan. ”Sekoitin 30 prosenttia laastia ja 70 prosenttia seinämaalia, ja näin sain aikaan täysin heijastamattoman maalipinnan.”
Kiintokalusteiden rakentamisesta jääneistä paloista Aleksi teki tikkaat, myös lipasto on Aleksin kädenjälkeä.
Sisäikkuna tuo lisää valoa vanhempien makuuhuoneen seinän takana olevaan lastenhuoneeseen.
Hugon vuoteen runkona ovat laatikostot, jotka on maalattu Tikkurilan sävyllä H441 Pasaatituuli. Seinärakenteessa on pistorasiat ja laskutaso kännykälle.
Kylpytilan peili onkin ikkuna
Kylpyhuoneen peilin edessä ei arvaisi, että sen takana on sauna. Lauteilta näkee kylpytilaan, mutta peilistä ei näe saunaan. Nerokas idea avartaa pientä saunaa. ”Saunoessa on luontainen tarve nähdä ulos”, Aleksi sanoo.
Kompakti sauna oli rakennettu huoneistoon edellisessä remontissa, ja nyt se on uusittu jokaista haapalautaa myöten. Kylpyhuoneen seiniä kiersi boordilaatta ja nurkassa tönötti erillinen suihkukaappi. Nyt kauniiden puupintojen kontrastina ovat mustat tasot ja yksityiskohdat.
Aleksi rakensi kylpyhuoneen kalusteet samasta tammiviilusta kuin muutkin kodin kiintokalusteet ja öljysi ne useita kertoja, jotta ne kestävät hyvin kosteutta. Öljyä on myös tarvittaessa helppo lisätä. Toisin kuin lakkaa öljyvahaa voi vetää kevyen hionnan jälkeen suoraan vanhan pinnan päälle.
Allastasoa vastapäätä kaapissa on pesukone. Ikkunasta näkee porttikäytävään. Hana ja suihku ovat Tapwellin, tasot kvartsia.
Ison ikkunan ansiosta kahden hengen sauna ei tunnu ahtaalta. Kylpyhuoneen puolelta katsottuna ikkuna onkin peili. Kiuas on Mondexin.
Katso myös:
• Projekti Ö – omavaraista asumista ikiomassa saaressa >
Teksti: Anna Aromaa Kuvat: Jaanis Kerkis
Juttu on julkaistu alun perin Avotakan numerossa 6/2024.
Julkaistu 12.07.2024
