Seuraava kenttä suodattaa tuotteita kirjoittaessasi; vastaavat tulokset näkyvät alla.

Seuraava kenttä suodattaa tuotteita kirjoittaessasi; vastaavat tulokset näkyvät alla.

Marimekon rakastetut kuosit heräävät eloon omassa kangaspainossa

Marimekon oma kangaspaino

Marimekon vuoden 2026 kevät-kesämalliston kuoseja ja kankaita. Kuva: Mikael Niemi.

”Marimekon kangaspainossa Helsingissä painetaan noin miljoona metriä kangasta vuodessa”, sanoo Marimekon kuviosuunnittelun ja kodintuotteiden muotoilujohtaja Minna Kemell-Kutvonen. Design Storiesin haastattelussa hän kertoo oman kangaspainon merkityksestä ja kuulemme myös, mitä kaikkea tapahtuu, ennen kuin Marimekon rohkeat värit sekä iloa tuovat kuosit päätyvät kankaisiin, vaatteisiin ja kodintekstiileihin.
Teksti: Mikko Vaija

Hei Minna! Kertoisitko mitä työhösi Marimekolla kuuluu?

”Hei! Olen Marimekon kuviosuunnittelusta ja kodintuotteista vastaava muotoilujohtaja. Johdan muun muassa Marimekon kodinmallistojen suunnittelutyötä, uusien kuvioiden kehittämistä kuviosuunnittelijoidemme kanssa ja arkistokuvioidemme tuomista mukaan mallistoihimme.”

Minna Kemell-Kutvonen työskentelee Marimekon kodintuotteiden ja kuviosuunnittelun muotoilujohtajana.

Oma kangaspaino on harvinaisuus kansainvälisessä mittakaavassa. Mikä tekee siitä Marimekolle niin tärkeän, sekä luovan työn että oman tuotannon näkökulmasta?

”Tunnistettava ja maailmalla tunnustettu kuviotaiteemme erottaa meidät kaikista muista brändeistä. Arkistostamme löytyy yli 3 500 kuviota ja uusia kuoseja syntyy joka vuosi. Kaiken keskiössä on kangaspainomme Helsingissä. Se on ainoita teollisen mittakaavan kangaspainoja Pohjoismaissa.

”Painokangas ja siihen liittyvä suunnitteluosaaminen ovat aina olleet brändimme ydin – sen sielu ja sydän.”

Uudet painokankaat ja niistä valmistettavat tuotteet syntyvät useiden eri ammattilaisten tiimityönä, ja on tärkeää, että suunnittelijamme saavat työskennellä lähellä tuotantoa.

Lisäksi kangaspaino toimii kuvio-osaamisen ideahautomona ja oman painon ansiosta voimme myös osallistua aktiivisesti tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Teemme yhteistyötä eri yritysten ja tahojen kanssa materiaali-innovaatioiden saralla esimerkiksi mahdollistamalla uusien kankaiden, värien ja pinnoitteiden testauksen omassa kangaspainossamme Helsingissä.”

Puutarhakutsut-kankaassa kukkii Fujiwo Ishimoton suunnittelema värikäs kuosi vuodelta 1989.

Marimekko oma kangaspaino

”Painokoneet pysäytetään välittömästi, jos painojälki ei näytä siltä kuin pitää”, Kemell-Kutvonen sanoo.

Marimekko oma kangaspaino

Laakapainossa väri annostellaan manuaalisesti painokaavion päälle.

Mitä kangaspainossa tapahtuu tavallisena työpäivänä?

”Oma kangaspaino on Marimekon kuviosuunnittelun sydän ja paikka, jossa rohkeat värimme ja kuviomme heräävät eloon. Se sijaitsee samassa rakennuksessa kuin pääkonttorimme ja toimii luovana keskuksena, jossa suunnittelijat työskentelevät vahvassa vuoropuhelussa painon ammattilaisten kanssa tuoden kankaalle ainutlaatuista kuviotaidetta.

Tavallisena työpäivänä jompikumpi painokoneistamme – tai molemmat – on käynnissä, painajat ”heittävät” kevyellä ranneliikkeellä väriä kaaviolle, värikeittiössämme sekoitetaan painoprosessissa käytettäviä värejä ja design-tiimimme käy painossa sijaitsevassa tilkkulassa valitsemassa värejä tulevia mallistoja suunnitellessa.

Kangaspainossa on käytössä sekä laakapaino- että rotaatiopainotekniikat. Rotaatiopainaminen sopii erityisen hyvin pienemmille, tiheästi toistuville kuvioille ja laakapaino suurille ja arkkitehtonisille kuvioille. Värien päällemenot painaessa ovat asia, josta Marimekko on tunnettu. Tätä hyödynnetään monissa kuvioissa, ja näin saadaan aikaan yllättäviä ja ennalta-arvaamattomiakin värisävyjä kuosiin.”

Mikä yllättää kangaspainossa käyvät vieraat joka kerta?

”Ylipäätään se, että meillä on teollisen mittakaavan paino Helsingissä pääkonttorimme yhteydessä ja toki myös se, kuinka paljon painamme kangasta. Herttoniemen painossa painetaan kangasta noin miljoona metriä vuodessa.

Painettua kangasta käytetään Marimekon kaikkien kolmen tuotelinjan tuotteissa: eli vaatetus, laukut ja asusteet sekä kodin tuotteet.”

Herttoniemessä painetut kankaat päätyvät niin Marimekon kodintekstiileihin kuin vaatteisiin. Kuva: Mikael Niemi.

Mainitsitkin jo valtavan, yli 3 500 kuvion arkiston. Millaisia teknisiä tai taiteellisia haasteita on näiden arkistokuvioiden painamisessa kankaalle?

”Suuret väripinnat ja monen painovärin päällekkäisyydet ovat haastavia toteuttaa. Hyvä esimerkki kuosista, jossa on suuret liukuvat väripinnat on Fujiwo Ishimoton vuonna 2003 suunnittelema Selänne, joka on saanut inspiraationsa siitä, kuinka maiseman värit muuttuvat päivän eri hetkinä.

Näitä haasteita ratkaisemme niin laajemman designtiimimme, piirtämömme kuin painon työntekijöidemme kanssa tiiviissä yhteistyössä. Tämä onnistuu, koska paino sijaitsee samassa rakennuksessa pääkonttorimme kanssa.”

Miten puolestaan kokonaan uusi kuosi etenee suunnittelijan ideasta painetuksi kankaaksi?

”Suunnitteluprosessimme lähtee liikkeelle aina vuoden ja kyseisen malliston teemasta tai projektin konseptista. Tämän vuoden kattoteemamme on ”art of printmaking”, joka juhlistaa kuvion tekemisen taidetta, tiedettä ja taitoa. Kuviosuunnittelijalle annetaan aina briiffi tiettyyn mallistoteemaan tai projektiin liittyen, jonka valossa hänellä on mahdollisuus käyttää omaa luovuuttaan. Toisinaan briiffaamme teema- ja tekniikkalähtöisesti, toisinaan annamme vain teeman. Tämä riippuu tilanteesta.

”Jokainen kuviosuunnittelija käyttää itselleen sopivaa ilmaisutapaa ja sille me haluamme antaa paljon tilaa. Sieltä se taiteellinen arvo tulee.”

Tehtävämme designtiimissä ja piirtämössä sekä muiden asiantuntijoiden kanssa on pohtia ratkaisuja, joilla saamme suunnittelijan idean mahdollisimman hienosti loistamaan.

Malliston teemaan tai projektiin liittyen valitsemme usein myös Marimekon arkistosta kuvioita. Yleensä eri mallistojen kuviokokonaisuudet rakentuvat yhdistelmästä uusia kuvioita ja arkiston aarteita.

Kun kuvio on suunniteltu ja käyttöyhteydet sekä materiaalit ovat selvillä, alkaa sen matka kohti painoprosessia.”

Maija Isolan ikoninen Unikko vuodelta 1964 koristaa esimerkiksi vuodevaatteita.

Marimekko oma kangaspaino

Kankaiden painamiseen kuuluu edelleen paljon käsityötä, jonka salat oppii vain tekemällä.

Marimekko oma kangaspaino

Marimekolla on yli 3 500 kuosin arkisto. Niiden lisäksi suunnitellaan uusia kuoseja vuosittain.

Marimekon painoprosessissa on paljon käsityötä, vaikka itse painaminen tapahtuu koneellisesti. Missä vaiheissa ihmisen silmä, käsi ja kokemus ovat edelleen korvaamattomia?

”Marimekon kuviotaide on maailmanlaajuisestikin erityistä ja jokaisessa tuotteessa näkyy alansa huippuosaaminen. Kädenjälkensä jättävät niin kuviosuunnittelijat, muotoilijat kuin painon ammattilaiset.

Kuviotaiteen tuominen kankaalle vaatii paljon erityisosaamista prosessin jokaisessa vaiheissa. Esimerkiksi laakapainossa väri annostellaan manuaalisesti painokaavion päälle. Tämä on tehtävä, jonka kokeneet työntekijät opettavat uusille ja sen voi oppia vain tekemällä. Painokoneiden käyttö ja asetusten muokkaus painettavalle kankaalle sopivaksi sisältää paljon hienosäätöä, jotta kuviot toistuvat kankailla oikein.

Painoprosessiin kuuluu olennaisena osana jatkuva laaduntarkkailu. Painokoneet pysäytetään välittömästi, jos painojälki ei näytä siltä kuin pitää. Myös lopullisen kankaantarkastuksen tekevät tarkkasilmäiset ihmiset.”

Mikä on oma lempivaiheesi kankaan painoprosessissa?

”Koko painokankaan syntyprosessissa on monta innostavaa ja ainutlaatuista hetkeä, aina suunnittelijan briiffaamisesta ensimmäisiin luonnoksiin ja ensimmäiseen mallipainovedokseen. Olen jo siinä kohtaa ihan innoissani, kun tunnistamme tarpeen uudelle kuviolle tai kuvioille. Mutta erityisen kiehtovaa on se, kun joskus satun näkemään suunnittelijan kanssa, kun hänen kuviotaan painetaan isolla koneella.

Yksi tällainen hetki tulee elävästi mieleeni, kun Petra Börnerin kanssa ihastelimme Vildstjälk-kuvion painamista. Se oli myös hänelle ensimmäinen kerta, kun hän näki oman kuvionsa painamista teollisesti ja miten painajat säätelevät konetta saadakseen kuvion väreineen kohdalleen. Silloin huomaa, että painokone on todellinen instrumentti ja painaja soittaa sitä.”

Herttoniemen painossa painetaan kangasta noin miljoona metriä vuodessa.

Näin syntyvät Marimekon painokankaat

  • Piirtämössä kuvioluonnokset digitalisoidaan, muutetaan painoprosessille sopivaan muotoon ja tehdään värierottelut.

  • Tämän jälkeen kaavioverstas saa tiedostot painettavista kuoseista ja tekee siihen tarvittavat kaaviot joko laseroimalla kuvion rotaatiosylintereihin tai valottamalla kuvion laakapainokaavion seulakankaaseen. Kaavioiden määrä riippuu aina kuviosta ja värien määrästä.

  • Suunnittelijoilta tulee väriehdotuksia, joiden perusteella mallinnuskoordinaattorit etsivät reseptit halutuille väreille. Marimekon laajasta väriarkistosta, tilkkulasta, löytyy usein valmis resepti aiemmin käytetyistä sävyistä. Värit sekoitetaan värikeittiössä, osa manuaalisesti ja osa automaation avulla.

  • Ennen lopullista painatusta väritykset testataan mallipainokoneella. Mallipainokoneella tehdään myös tuotekehitystä ja testataan esimerkiksi uusiokuituja ja uusia painovärejä.

  • Lopulta kuvio painetaan kankaalle joko rotaatio- tai laakapainokoneella. Painamisen jälkeen kankaat kuivataan, minkä jälkeen värit kiinnitetään höyryllä tai kuumalla kuivakiinnityksellä väriryhmästä riippuen. Värien kiinnityksen jälkeen kangas pestään, kankaille tehdään halutut viimeistykset ja ne ajetaan haluttuun leveyteen.

  • Painon yhteydessä olevassa tekstiililaboratoriossa tehdään kangaserille laaduntarkistuksia. Vuosittain Marimekon omassa laatulaboratoriossa tehdään yli 5 000 testiä.

  • Kangastarkastamossa laaduntarkastajat tarkistavat lopuksi jokaisen painosta valmistuneen kangasmetrin. Tarkastuksen läpäisseet kankaat ovat valmiita metreittäin myytäväksi tai lähetettäviksi Marimekon sopimusvalmistajille Marimekko-tuotteiden valmistamista varten.

Katso myös:

Marimekon kankaat >
Marimekon kaikki tuotteet >

Kuvat: Marimekko

Julkaistu 21.05.2026

Lue myös

  • Muotokuva Nadia Lassenista seisomassa valoisan Frederiksbergin-kotinsa oviaukossa toivottamassa vieraat tervetulleiksi sisään.

    Valon vaalija – Vierailulla Nuuran Nadia Lassenin luona

    Nadia Lassen työskentelee valossa, kirjaimellisesti. Valaisinbrändi Nuuran toimitusjohtaja avasi Frederiksbergin kotinsa ovet ja päästi meidät sisään tutustumaan paitsi työhönsä myös taloonsa – ja toki erääseen erittäin valokuvaukselliseen koiraan!

    Lue juttu
  • Suunnittelija Nani Marquina työpöytänsä ääressä, hymyilee kameralle ja pitelee tekstiilimalleja käsissään

    Nani Marquina tekee matoista taideteoksia

    Espanjalainen muotoilija Nani Marquina halusi suunnitella mattoja omalla tavallaan ja rakensi samalla yhden maailman omaleimaisimmista tekstiilibrändeistä. Tässä Design Storiesin haastattelussa hän kertoo luovuudesta, käsityötaidosta ja siitä, mikä vie häntä eteenpäin lähes 40 vuoden uran jälkeenkin.

    Lue juttu
  • Studiokuva, jossa Inga Sempé istuu värikkäiden, vekitettyjen HAY Matin -pöytävalaisimien kanssa

    Inga Sempé muotoilee arjesta vähän kauniimpaa ja kevyempää

    Ranskalainen muotoilija Inga Sempé suunnittelee Pariisin työhuoneellaan valaisimia, sohvia ja arkisia esineitä, joissa nokkeluus ja käytännöllisyys yhdistyvät – eikä mikään niistä ota itseään liian vakavasti. Design Stories tapasi Sempén ja puhuimme elämästä Pariisissa, suunnittelutyön hitaudesta ja siitä, miksi hyvän muotoilun puolesta kannattaa ponnistella.

    Lue juttu

Suosituimmat

  • Kesämökin valoisa olohuone, jossa on näkyviin jätetty aumakaton kantava rakenne, yhtenäinen ikkunarivistö järvelle päin ja Woodnotesin Uni-villamatto lattialla.

    Uusi talo nousi tutulle paikalle – tutustu Puotilan perheen kesämökkiin Saimaalla

    Puotilan suvussa on vietetty kesiä Saimaan rannalla jo 1950-luvulta. Kun vanha hirsimökki alkoi kaivata perusteellista remonttia, päädyttiin epätavalliseen ratkaisuun: vanha talo purettiin ja uusi rakennettiin täsmälleen vanhan paikalle. Toimiviksi todetut asiat tehtiin uudelleen, entistä paremmin.

    Lue juttu
  • Suunnittelija Nani Marquina työpöytänsä ääressä, hymyilee kameralle ja pitelee tekstiilimalleja käsissään

    Nani Marquina tekee matoista taideteoksia

    Espanjalainen muotoilija Nani Marquina halusi suunnitella mattoja omalla tavallaan ja rakensi samalla yhden maailman omaleimaisimmista tekstiilibrändeistä. Tässä Design Storiesin haastattelussa hän kertoo luovuudesta, käsityötaidosta ja siitä, mikä vie häntä eteenpäin lähes 40 vuoden uran jälkeenkin.

    Lue juttu
  • Havainnekuva Paimion parantolan kattoterassista

    Paimion parantolaan suunnitellaan hotellia ja kylpylää

    Paimion parantola, yksi modernin arkkitehtuurin ikonisimmista rakennuksista, saa uuden tulevaisuuden. Arvostettu norjalainen arkkitehtitoimisto Snøhetta on laatinut Masterplan-suunnitelman vuonna 1933 valmistuneelle Paimion parantolalle – ja visio on yhtä kunnianhimoinen kuin rakennus itse.

    Lue juttu

Ajankohtaista

Design Stories on verkkokauppa Finnish Design Shopin oma nettijulkaisu. Toivottavasti viihdyt juttujemme parissa! Voit myös kertoa Design Storiesin toimitukselle kiinnostavasta juttuaiheesta tai lähettää palautetta julkaisemistamme jutuista. Kuulemme sinusta mielellämme!