Erik Bryggmanin Ylösnousemuskappeli on suomalaisen arkkitehtuurin helmi
PIENEN MÄENKUMPAREEN PÄÄLLÄ, lähes piilossa keskellä Turun hautausmaata on yksinkertainen, valkoinen siunauskappeli. Sinne johdattaa liuskekivillä päällystetyt portaat, joiden askelmat ovat matalat. Korkeiden mäntyjen ympäröimään kappeliin saavutaan rauhassa, turhia kiirehtimättä.
Sisällä vastassa on matala ja intiimi eteisaula, josta näkee rautaisilla viiniköynnöksillä koristellun lasiovien läpi jo aavistuksen kaarevakattoisesta kirkkosalista, joka tuntuu huokuvan ajattomuutta ja rauhaa.
Ehkä levollisen tunnelman tekee katon pyöreä muoto tai sitten pehmeä valo, joka siivilöityy salin päässä olevasta korkeasta ikkunasta. Se on sijoitettu taitavasti niin, että syntyy vaikutelma, kuin valo tulisi jostain ylhäältä, meitä korkeammalta. Ympäröivä luonto ottaa myös oman tilansa salia reunustavien ikkunoiden ansiosta.
Ylösnousemuskappeliin saavutaan hautausmaan läpi. Kappeli sijaitsee metsäisellä mäellä, jonne noustaan leveitä luonnonkiviportaita pitkin.
Rautaiset viiniköynnökset koristavat näkymää aulasta kappelisaliin.
Poikkeuksellista kirkkosalissa on penkkien sijoittelu: katse ei olekaan kohti alttariseinää vaan hieman vinottain, 56 asteen kulmassa. Katse kääntyy kuin huomaamatta suuriin ikkunoihin, joiden takaa avautuu karunkaunis metsämaisema. Siunauskappelissa, jossa jätetään viimeiset jäähyväisiä läheisille, luonnonmaisema tuntuu lohduttavalta. Se vie ajatukset luonnon kiertokulkuun ja ikiaikaisuuteen.
Ikkunanäkymän lisäksi luonto on läsnä kappelin hienostuneesti toteutetuissa yksityiskohdissa kuten metallisissa köynnöskoristeissa sekä saarnastuolia koristavassa elämänpuussa, joka on tehty vaativalla intarsiatekniikalla.
Ylösnousemuskappelia pidetään turkulaisen arkkitehdin Erik Bryggmanin uran päätyönä.
Luonnonvalo valaisee triumfikaaren takana olevaa alttariseinää sivulta. Penkeillä istuessa ei näe, mistä valo tulee.
Kappelin akustiikan on sanottu olevan erinomainen. Urut ovat vuodelta 1958.
Penkkirivit on asetettu vinoon niin, että katse suuntautuu alttarin lisäksi myös ympäröivään luontoon.
Saarnastuolia koristaa elämänpuu, joka on tehty vaativalla intarsiatekniikalla.
Kappelin koristeelliset messinkivalaisimet on toteuttanut Paavo Tynell.
Ylösnousemuskappelia pidetään turkulaisen arkkitehdin Erik Bryggmanin (1891–1955) uran päätyönä sekä suomalaisen arkkitehtuurin helmenä. Kappeli tekee vaikutuksen erityisesti inhimillisyydellään sekä viimeisimpään yksityiskohtaan menevällä suunnittelullaan.
Bryggman sai kappelin suunniteltavakseen vuonna 1938 arkkitehtuurisuunnittelukilpailun jälkeen. Rakennustyöt alkoivat seuraavana vuonna, mutta ne jouduttiin keskeyttämään Suomen ajauduttua talvisotaan Neuvostoliiton kanssa vuonna 1939. Bryggman jatkoi kappelin suunnittelua sodan ajan ja rakennustyöt aloitettiin jälleen välirauhan aikana 1940. Lopullisesti rakennus valmistui seuravana vuonna. Sotaa seuranneen materiaalipulan vuoksi kaikkia alkuperäisiä suunnitelmia ei pystytty toteuttamaan.
Ikkunanäkymän lisäksi luonto on läsnä kappelin hienostuneesti toteutetuissa yksityiskohdissa.
Erik Bryggman yhdisti kappelisalin luontoon isojen ikkunoiden avulla.
Ylösnousemuskappeli rakennettiin pienelle mäelle ympäröivän luonnon ehdoilla.
Suuret ikkunat on sijoitettu kappelin eteläseinälle.
Katettu käytävä erottaa itäpäädyssä olevan ruumishuoneen ja kappelin.
Turun hautausmaa perustettiin italialaisen arkkitehti Charles Bassin piirtämien suunnitelmien mukaan vuonna 1807. Pääsisäänkäynnin klassinen pylväikkö viittaa suoraan häneen.
Siunauskappelin suunnittelun aikoihin Erik Bryggman oli jo yksi aikansa johtavista arkkitehdeista Suomessa. Arkkitehdiksi hän valmistui vuonna 1916. Uransa alkuvuosina hän suunnitteli muun muassa huviloita, kerrostaloja ja hotelleja Turun seudulle. Ne edustivat ajan yksinkertaista klassismia, joka lainasi muotonsa italialaisesta kansanrakentamisesta, architettura minoresta.
Vuodesta 1929 Bryggman otti työskentelyssään uuden suunnan. Hän innostui funktionalismin puhtaista linjoista ja käytännöllisyydestä suunnitellessaan yhdessä Alvar Aallon kanssa Turun messujen paviljonkeja. Klassiset aiheet saivat jäädä ja tilalle tuli puhtaanvalkoisia julkisivuja, pelkistettyjä ratkaisuja ja vapaammin jäsenneltelyjä tiloja.
Jo kymmenen vuotta myöhemmin Ylösnousemuskappelissa Bryggman teki selkeän pesäeron tiukkalinjaisimpaan funkkikseen. Hän arkkitehtuurinsa muuttui pehmeämmäksi ja muodoiltaan rikkaammaksi.
Ylösnousemuskappelissa Bryggman sulautti vaikutteita historian eri ajanjaksoilta. Kappeli on hengeltään moderni, mutta samalla siinä oli keskiaikaisten kivikirkkojen jykevyyttä, italialaisten maalaiskirkkojen yksinkertaisuutta sekä perinteistä käsityön herkkyyttä. Kokonaisuus on ihmeellisen ajaton, ja vakuuttaa kävijän tänäkin päivänä.
Ylösnousemuskappeli on kokonaistaideteos, jossa tila ja jokainen pieni yksityiskohta muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.
Ylösnousemuskappelissa on useita korkokuvia, joiden suunnittelusta vastasivat taitelijat Ennu Oka ja Jussi Vikainen.
Omaisten huoneen sisustus on pelkistetty ja väripaletti harmoninen.
Pienimmätkin yksityiskohdat on mietitty: jopa ilmanvaihtoluukku on koristeltu.
Siipirakennuksessa sijaitsevat sakasti, omaisten huone sekä toimistotilat.
Poikkeuksellisen Ylösnousemuskappelista tekee suunnittelutyön yksityiskohtaisuus. Rakennus on kokonaistaideteos, jossa tila ja jokainen pieni yksityiskohta muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Bryggmann vastasikin myös sisustuksen suunnittelusta.
Ylösnousemuskappelin tunnelma on säilynyt muuttumattomana tähän päivään saakka. Vielä tänäänkin kappelisalissa voi istahtaa penkeille, ihailla Paavo Tynellin toteuttamia koristeellisia valaisimia ja hiljentyä ikkunasta avautuvan maiseman sekä rakennuksen ajattoman arkkitehtuurin ääreen.
Ylösnousemuskappeli, Hautausmaantie 21, Turku.
Arkkitehti Erik Bryggmanin (1891–1955) tuotantoon kuuluu muun muassa asuinrakennuksia, kesähuviloita, oppilaitoksia, sairaaloita, kappeleita ja muistomerkkejä. Kuva Arkkitehtuurimuseo / Hede.
Kuka: Erik Bryggman
Turkulainen arkkitehti, syntyi 1891 ja kuoli 1955
Valmistui arkkitehdiksi Helsingin teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1916 ja perusti oman toimiston Turkuun vuonna 1923
Yksi varhaisimmista suomalaisista funktionalistisen arkkitehtuurin edustajista
Tunnetuimpia töitä: Turun hautausmaan Ylösnousemuskappeli, Åbo Akademin Kirjatorni, asuinkerrostalo Atrium, Hotelli Hospits Betel (nyk. Scandic Plaza), Suomen Urheiluopisto Vierumällä, Turun tuomiokirkon ja Turun linnan restaurointityöt
Katso myös:
• Paavo Tynellin suunnittelemat tuotteet >
Tuotanto: Design Stories
Julkaistu 31.05.2019
