Seuraava kenttä suodattaa tuotteita kirjoittaessasi; vastaavat tulokset näkyvät alla.

Seuraava kenttä suodattaa tuotteita kirjoittaessasi; vastaavat tulokset näkyvät alla.

Tove Janssonin henki ja kädenjälki elävät edelleen Klovharun saarella

Tove Janssonin henki ja kädenjälki elävät edelleen Klovharun saarella

Tove Janssonin Muumi-tarinoista voi löytää paljon viitteitä Klovharun ja ulkosaariston tunnelmasta.

Kaukana Suomenlahden ulkosaaristossa sijaitseva Klovharun saari oli Tove Janssonin turvasatama, kesäparatiisi ja inspiraation lähde lähes 30 vuoden ajan. Karun ja piskuisen kallioluodon tunnelmia voi aistia sekä Muumi-kirjojen sivuilta että Janssonin muusta tuotannosta. Tutustu ainutlaatuiseen saareen Design Storiesin matkassa!
Teksti: Nora Uotila | Kuvat: Nora Forsman

TOVE JANSSON rakasti saaria. Erityisesti pieniä ja yksinäisiä saaria, joissa saattoi tuntea vapauden, rauhan ja suuren seikkailun tuntua. Porvoon saaristossa lapsuutensa kesät viettänyt Tove haaveili omasta saaresta jo nuorena ja etsi täydellistä, sopivan syrjäistä paikkaa pitkään.

Ensin hän yritti toteuttaa haavettaan omasta majakkasaaresta, mutta se osoittautui mahdottomaksi. Sitten hän vuokrasi Lars-veljensä kanssa saaren ja rakennutti sinne mökin, mutta saari täyttyi pian tiuhaan kyläilevistä, runsaslukuisista sukulaisista ja tuttavista. Lopulta vastaan tuli Porvoon ulkosaaristossa sijaitseva Klovharun kallioluoto, joka hurmasi sekä Toven että hänen elämänkumppaninsa, taidegraafikko Tuulikki "Tooti" Pietilän.

Rakennusluvan saaminen autiolle luodolle ei ollut aivan helppoa, ja Tove ja Tooti odottivat lupaa rakennustöiden aloittamiseen Klovharulla teltassa asuen. Kerran saarelle rantautui paikallinen rakentaja ja kalamies, joka kertoi, että rakennuslupaa tuskin heruisi koskaan, mutta lain mukaan jo valmiiksi rakennettua taloa ei saisi enää purkaa. Niinpä rakentaminen päätettiin aloittaa saman tien. Yhdestä huoneesta ja neljään ilmansuuntaan avautuvista ikkunoista koostuva vaatimaton mökki valmistui kesällä 1965.

Tove Janssonin henki ja kädenjälki elävät edelleen Klovharun saarella

Tove Jansson ja Tuulikki "Tooti" Pietilä rantautuivat Klovharulle Victoria-veneellään lähes 30 keväänä. Kuva: Moomin Characters™.

Tove Janssonin henki ja kädenjälki elävät edelleen Klovharun saarella

Tunnelmallisen mökin suunnitteli Tootin arkkitehtiveli Reima Pietilä yhdessä puolisonsa, arkkitehti Raili Pietilän kanssa.

Tove Janssonin henki ja kädenjälki elävät edelleen Klovharun saarella

Sekä Tovella että Tootilla oli mökissä oma työpöytänsä, joiden äärellä työstettiin niin kirjoja, kuvataidetta kuin kirjeitäkin. Tove sai vuodessa keskimäärin 2000 lukijakirjettä, ja hän kirjoitti käsin vastauksen jokaiselle.

Tove Janssonin henki ja kädenjälki elävät edelleen Klovharun saarella

Mökkiin ei ole tehty juurikaan muutoksia sitten 1990-luvun. Jopa maustepurkit käsinkirjoitettuine etiketteineen ovat edelleen paikoillaan.

Tove Janssonin henki ja kädenjälki elävät edelleen Klovharun saarella

Vaatimattomassa mökissä ei ole sähköä. Lämmitys tapahtui puilla, ja öljylamput toivat valoa pimeisiin iltoihin.

Tove ja Tooti asuivat Klovharulla joka kesä aina keväästä syksyyn. Aika saarella kului kirjoittamisen ja kuvataiteen parissa, satunnaisia yllätysvieraita kestiten ja luontoa tarkkaillen. Luonto ei ollut aina suotuisa: ulkomeren tyrskyt rikkoivat laitureita ja saarella pesivät merilinnut vihasivat tunkeilijoita leppymättömästi. Työnteon lomassa Tove tapasi tuulettaa ajatuksiaan puita pilkkomalla ja kiviä vierittämällä  – mökin paikalta oli rakennustöiden aikaan räjäytetty pois noin 50 tonnin painoinen kivi, jonka kappaleet levisivät pitkin koko saarta.

Tove ja Tooti asuivat Klovharulla joka kesä aina keväästä syksyyn.

Toven rakkaus saaria ja merta kohtaan kulkee läpi hänen tuotantonsa aina kuvataiteesta Muumi-kirjoihin. Saarella vietettyjen vuosien aikana syntyivät muun muassa kirjaklassikot Muumipappa ja meri (1965) sekä Muumilaakson marraskuu (1970). Monet Muumi-tarinoiden keskeiset teemat, esimerkiksi seikkailu, vapaudenkaipuu ja yksinäisyys, pääsevät teoksissa esille juuri meren ja saarten muodossa.

Tove Janssonin henki ja kädenjälki elävät edelleen Klovharun saarella

Tove Jansson (1914–2001) kuuluu maamme rakastetuimpiin ja kansainvälisesti tunnetuimpiin taiteilijoihin. Hänen Muumi-kirjojaan on käännetty yli 50 kielelle. Kuva: Moomin Characters™.

Tove Janssonin henki ja kädenjälki elävät edelleen Klovharun saarella

Kyläilijät majoitettiin aina tuvan peteihin, ja Tove ja Tooti nukkuivat ulkona teltassa. Varsin usein he telttailivat myös aivan omaksi ilokseen ja ollakseen lähempänä merta.

Tove Janssonin henki ja kädenjälki elävät edelleen Klovharun saarella

Nykyisin mökkiä ylläpitää Pellingin kotiseutuyhdistys, joka järjestää saarella joka heinäkuu avointen ovien viikon.

Tove Janssonin henki ja kädenjälki elävät edelleen Klovharun saarella

Käyttövesi tuotiin saarelle mantereelta tai kerättiin sadevedestä. Mökin alla on suuri kellari, jonne rakennettiin myös pieni sauna.

Tove Janssonin henki ja kädenjälki elävät edelleen Klovharun saarella

Tuulisella luodolla ei kasva muita puita kuin yksi pihlaja. Mökin edustan ruusupensaat tarjoavat suojaisan pesäpaikan haahkoille ja muille merilinnuille, joita luodolla pesii runsain mitoin.

Tove ja Tooti asuttivat Klovharua lähes 30 vuoden ajan, aina 1990-luvun alkupuolelle asti. He myös ymmärsivät, milloin on oikea aika luopua paratiisista ja siirtyä viettämään vanhuuspäiviä kaupunkiasunnon turvaan.

”Ja viimeisenä kesänä tapahtui jotain anteeksiantamatonta; minä aloin pelätä merta. Suuret aallot eivät enää merkinneetkään seikkailua, vaan pelkkää pelkoa ja huolta veneen takia ja kaikkien muidenkin veneiden jotka liikkuivat vesillä huonolla säällä. [ - - ] Tiesimme että nyt oli aika antaa mökki pois", Jansson kertoi vuonna 1996 julkaistussa teoksessa Haru, eräs saari.

Pariskunta lähti saarelta viimeisen kerran vuonna 1992, eikä palannut sen jälkeen edes käymään. He lahjoittivat saaren Pellingen kotiseutuyhdistykselle, joka vuokraa mökkiä taiteilijaresidenssiksi ja järjestää saarella vuosittain myös suosittuja avointen ovien päiviä ja opastettuja kierroksia.

Tove Janssonin henki ja kädenjälki elävät edelleen Klovharun saarella

Vaikka Toven ja Tootin lähdöstä Klovharulta on kulunut jo lähes 30 vuotta, on heidän kädenjälkensä edelleen näkyvillä saarella.

Tämän jutun uudet valokuvat on ottanut Nora Forsman, joka pääsi vierailemaan Klovharulla muutama vuosi sitten kollegoidensa kanssa.

”Saarella oli todella maaginen tunnelma, sitä on vaikea kuvailla. Toven ja Tuulikin henki tuntui olevan läsnä. Karu saari oli upea ja täysin eristyksissä muusta maailmasta. Vietimme päivämme saarella elokuun lopussa ja uskomatonta kyllä, näin siellä myös revontulia!

Mökki oli hyvin autenttinen, tietääkseni siellä ei ole muutettu juuri mitään heidän lähdettyään saarelta viimeisen kerran. Oli ihanaa tutkia esimerkiksi maustepurkkeja, joissa oli heidän kirjoittamansa etiketit. Pariskunnan kädenjälki näkyi kaikkialla. Oli ihmeellistä käyttää myös heidän arkisia esineitään, kuten astioita tai vaikka kärpäslätkää saatikka istua heidän työpöytänsä äärellä”, Forsman kuvailee.

Katso myös:

• Kaikki muumituotteet >

Julkaistu 07.08.2020

Lue myös

Suosituimmat

  • Kesämökin valoisa olohuone, jossa on näkyviin jätetty aumakaton kantava rakenne, yhtenäinen ikkunarivistö järvelle päin ja Woodnotesin Uni-villamatto lattialla.

    Uusi talo nousi tutulle paikalle – tutustu Puotilan perheen kesämökkiin Saimaalla

    Puotilan suvussa on vietetty kesiä Saimaan rannalla jo 1950-luvulta. Kun vanha hirsimökki alkoi kaivata perusteellista remonttia, päädyttiin epätavalliseen ratkaisuun: vanha talo purettiin ja uusi rakennettiin täsmälleen vanhan paikalle. Toimiviksi todetut asiat tehtiin uudelleen, entistä paremmin.

    Lue juttu
  • Suunnittelija Nani Marquina työpöytänsä ääressä, hymyilee kameralle ja pitelee tekstiilimalleja käsissään

    Nani Marquina tekee matoista taideteoksia

    Espanjalainen muotoilija Nani Marquina halusi suunnitella mattoja omalla tavallaan ja rakensi samalla yhden maailman omaleimaisimmista tekstiilibrändeistä. Tässä Design Storiesin haastattelussa hän kertoo luovuudesta, käsityötaidosta ja siitä, mikä vie häntä eteenpäin lähes 40 vuoden uran jälkeenkin.

    Lue juttu
  • Havainnekuva Paimion parantolan kattoterassista

    Paimion parantolaan suunnitellaan hotellia ja kylpylää

    Paimion parantola, yksi modernin arkkitehtuurin ikonisimmista rakennuksista, saa uuden tulevaisuuden. Arvostettu norjalainen arkkitehtitoimisto Snøhetta on laatinut Masterplan-suunnitelman vuonna 1933 valmistuneelle Paimion parantolalle – ja visio on yhtä kunnianhimoinen kuin rakennus itse.

    Lue juttu

Ajankohtaista

Design Stories on verkkokauppa Finnish Design Shopin oma nettijulkaisu. Toivottavasti viihdyt juttujemme parissa! Voit myös kertoa Design Storiesin toimitukselle kiinnostavasta juttuaiheesta tai lähettää palautetta julkaisemistamme jutuista. Kuulemme sinusta mielellämme!