Hiilineutraali Finnish Design Shop syntyy metsien monimuotoisuutta suojelemalla
Finnish Design Shopin vastuullisuusohjelmaan kuuluva lupaus hiilineutraaliudesta toteutetaan metsiä suojelemalla.
FINNISH DESIGN SHOP JULKAISI vastikään YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin perustuvan vastuullisuusohjelmansa, joka kiteytyy kolmeen teemaan: kiertotaloutta ja vastuullista logistiikkaa painottava Flow, kestäviin tuotevalintoihin pohjautuva Fix sekä henkilöstön hyvinvointia ja yhteiskunnallista arvotyötä ajava Flourish. Ohjelmaan kuuluu myös lupaus sataprosenttisesta hiilineutraaliudesta.
Vuodesta 2021 alkaen Finnish Design Shopin toiminnasta aiheutuvat päästöt tullaan kompensoimaan hankkimalla metsää, joka suojellaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta tukevan METSO-ohjelman puitteissa. Metsien suojelu valikoitui kompensaatiotavaksi laajan taustaselvityksen myötä, jonka toteutti kiertotalouteen ja kestävän liiketoiminnan suunnitteluun erikoistunut Ethica.
”Teimme pitkän taustatyön ja tutkimme erilaisia vaihtoehtoja kompensaatioon. Tarkoituksena oli löytää kaikista tehokkain kompensaatiotapa, jossa olisi jonkinlainen linkki myös omaan toimintaamme ja tuotteisiimme. Metsien suojelu oli mielestämme sikäli hieno ajatus, että siinä yhdistyivät tehokas kompensaatiotapa ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen”, Finnish Design Shopin toimitusjohtaja Teemu Kiiski tiivistää.
Hankittavat metsäalueet suojellaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta tukevan METSO-ohjelman puitteissa.
Metsät ovat tärkeä hiilinielu: kun metsä kasvaa, se sitoo samalla ilmakehän hiilidioksidia puihin ja maaperään.
”Mitä enemmän maapallolla on suojeltua metsää, sen parempi”
Useat seikat puolsivat metsien suojelun toteuttamista juuri Suomessa: paikalliset metsät ovat totta kai luonteva valinta kotimaiselle yritykselle, ja maamme suojeluhankkeet ovat yleisesti ottaen hyvin säädeltyjä ja läpinäkyvästi toteutettuja. Teemu Kiiskin mukaan toisessa maassa tai maanosassa toteutetuissa hankkeissa olisi vaikeampi varmistua siitä, että esimerkiksi sosioekonomiset vaikutukset olisivat kaikin puolin suotuisia myös paikallisesti.
”Suomessa voimme olla varmoja siitä, että projektin vaikutukset ovat yksinomaan positiivia. Ja kun puhutaan hiilipäästöjen kompensoinnista, ei varsinaisesti ole väliä missä päin maailmaa suojelu tapahtuu, sillä vaikutukset ovat joka tapauksessa globaaleja. Toki eri alueilla on eroja suojelun vaikutusten suhteen jo Suomen sisälläkin – pohjoisessa tarvitaan laajempi alue hiilen sitomiseen kuin etelässä, jossa kasvu on nopeampaa. Mutta mitä enemmän maapallolla on suojeltua metsää, sen parempi kokonaisuuden kannalta.”
”Tarkoituksena oli löytää kaikista tehokkain kompensaatiotapa, jossa olisi jonkinlainen linkki myös omaan toimintaamme”, Finnish Design Shopin toimitusjohtaja Teemu Kiiski sanoo.
Finnish Design Shopin uuden logistiikkakeskuksen rakentamisessa on pyritty mahdollisimman matalaan hiilijalanjälkeen.
Mistä kompensoitava hiilijalanjälki sitten tarkkaan ottaen muodostuu? Finnish Design Shopin hiilijalanjälkeen lasketaan kuuluvaksi omat suoran toiminnan aiheuttamat päästöt, jotka muodostuvat pääosin toimitiloista, matkustuksesta sekä tuotteiden toimittamisesta varastolta asiakkaille. Tuotteiden valmistuksesta ja saapuvien tuotteiden logistiikasta aiheutuvat päästöt kuuluvat tavarantoimittajien ja kuljetusyhtiöiden vastuulle, mutta vastuullisuus on yksi tärkeä tekijä myös yhteistyökumppaneiden valinnassa.
”Kaikkiaan toimintamme hiilijalanjälki on jo itsessään melko pieni. Henkilöstömme matkustusmäärät olivat vähäisiä jo ennen korona-aikaa, sillä suosimme mieluiten etätapaamisia. Uusi logistiikkakeskuksemme on saamassa korkean tason BREEAM-ympäristösertifikaatin, eli rakentamisessa on hyödynnetty tehokasta eristystä, matalan hiilijalanjäljen materiaaleja sekä maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Uusien tilojen myötä tulemme panostamaan entistä enemmän ekologisiin pakkausmateriaaleihin ja -tapoihin. Mitä tiiviimmin saamme tavarat pakattua, sitä vähemmän päästöjä syntyy”, Kiiski toteaa.
Kiikarissa käävät, kelot ja lahopuu
Finnish Design Shopin hankkiman metsäalan määrä mitoitetaan kunkin vuoden hiilijalanjäljen mukaan, ja hankittavien metsien hiilensitomiskyky kartoitetaan jokaisen kohdalla erikseen. Yksi tärkeä kriteeri METSO-ohjelmaan hyväksyttävissä metsissä on monimuotoisuus: erityisen arvokkaita biodiversiteetin ja hiilen sitomisen kannalta ovat pitkään hakkaamattomina olleet metsät, joissa on runsaasti lahopuuta, kaatuneita runkoja sekä järeitä puuvanhuksia.
”Teettämämme selvityksen perusteella metsien suojelu on yksi tehokkaimpia keinoja paitsi päästöjen kompensoimisen myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tämä on merkittävää, sillä esimerkiksi WWF:n mukaan biodiversiteetin köyhtyminen on maailmanlaajuisesti vähintään yhtä vakava ongelma kuin hiilipäästöt”, Kiiski sanoo.
Suomen uhanalaisista lajeista noin kolmasosa on metsälajeja, suurin osa sieniä ja selkärangattomia. Monet metsälajit ovat riippuvaisia lahopuusta.
Rehevät lehdot tarjoavat asuinpaikan suurelle lajikirjolle. Tämän jutun kuvat on otettu Luonnonperintösäätiön suojelemissa metsissä Lohjan Keuraanmäellä ja Kynnepäässä.
Suojelun ensisijainen tarkoitus on tietenkin jättää metsä omaan, luonnontilaiseen rauhaansa, mutta samalla uudet suojelualueet voivat myös kannustaa ihmisiä uusien luontokokemusten ja jokamiehenoikeuksien hyödyntämisen pariin – tarjoaahan kelojen, kääpien ja monipuolisen eliölajiston asuttama vanha metsä aivan toisenlaisen elämyksen kuin hoidettu talousmetsä.
”Ajatuksena on, että kaikki kohteet olisivat nähtävillä sivuillamme. Tulevaisuudessa meillä on toivottavasti suojeltuja metsäalueita eri puolilla Suomea, ja miksei myös muualla. Parhaimmillaan alueita voisi olla laaja verkko ympäri maailmaa”, Kiiski visioi.
Mikäli itse omistat tai tiedät METSO-ohjelman kriteerit täyttävän metsän, jonka voisi tulevaisuudessa rauhoittaa suojelualueeksi, pysy kuulolla. Finnish Design Shop tulee hankkimaan ensimmäiset metsäalueet heti vuodenvaihteessa, ja jatkossa uusia hankintoja tehdään vuosittain.
Katso myös:
• Finnish Design Shopin vastuullisuusohjelma >
• METSO – Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma >
Teksti: Nora Uotila Kuvat: Sami Heiskanen ja Avanto Arkkitehdit Oy
Julkaistu 13.07.2021
