Kalevala Koru – naisten oikeuksien ja kotimaisen kulttuuriperinnön virkeä sanansaattaja
Kalevala Koru on juhlistanut suomalaista kulttuuriperintöä moninaisin tavoin jo yli 90 vuoden ajan. Rohkeus ottaa kantaa on kulkenut mukana alusta saakka.
SUOMEN TUNNETUIMMAN koruvalmistajan Kalevala Korun tarina juontaa juurensa vuoden 1935 Helsinkiin, jossa vietettiin kansalliseepos Kalevalan 100-vuotisjuhlia.
Juhliin osallistunut kirjailija, opettaja, toimittaja ja kulttuuriaktiivi Elsa Heporauta vaikuttui karjalaisten runonlaulajanaisten esityksestä sielunsa syvimpiä sopukoita myöten. Myöhemmin hän kertoi nähneensä näyn, jossa vanha nainen esitti hänelle arvoituksellisen kysymyksen: ”Ken kantaa Kalevalaa?”
Mystinen kokemus johdatti Heporaudan visioimaan patsasta kalevalaisen naisen kunniaksi. Projektia varten koottiin kasaan monen taustaisista naisista koostuva muistomerkkitoimikunta, ja lopulta syntyi idea rahoittaa patsas suomalaisia muinaiskoruja mukailevan korumalliston avulla.
Kalevala Korun perustaja Elsa Heporauta (1883–1960) oli oman aikansa renessanssi-ihminen, joka löysi kutsumuksensa sivistys- ja avustustyöstä sekä kalevalaisen kulttuurin edistämisestä.
Sodan sytyttyä Kalevala Korun työntekijöiksi palkattiin myös sotainvalideja.
Vuonna 1937 julkaistut Kalevala-korut saavuttivat nopeasti suuren suosion, mutta patsasta saatiin vielä odotella, sillä toisen maailmansodan syttymisen vuoksi muistomerkkikassaan kertyneet varat päätettiin käyttää hädänalaisten auttamiseen. Toimikunta kohdisti varoja muun muassa lastenkoteihin, Karjalan evakoiden tilapäismajoitukseen sekä äitikodeiksi kutsuttuihin lepopaikkoihin vähävaraisten suurperheiden äideille.
Kalevala Koru -osakeyhtiö perustettiin vuonna 1941 jatkamaan muistomerkkitoimikunnan työtä, ja samalla syntyi edelleen sen omistajana toimiva Kalevalaisten Naisten Liitto. Liitto edistää kotimaista kulttuuriperintöä muun muassa tapahtumien, luentojen sekä yhdessä Kalevala Korun Kulttuurisäätiön kanssa myönnettyjen apurahojen muodossa.
Sotavuosien jälkeen itse muistomerkkikin valmistui lopulta – taiteilija Eemil Halosen luoma pronssipatsas Louhi, Pohjolan emäntä valettiin vuonna 1945. Nykyisin patsas sijaitsee Kalevalaisten Naisten Liiton toimistolla Helsingissä.
Kalevala Korun ensimmäiset, muinaissuomalaisiin hautalöytöihin perustuvat korut loi korusuunnittelija Germund Paaer. Rakastettua Kuutar-korua inspiroivat viikinkiaikaiset muinaiskorut.
Edelleen tuotannossa olevan Sydänsormuksen muotoon Paaer haki innoitusta synnyinseudultaan Kihniöstä.
Kalevala Korun ensimmäinen naispääsuunnittelija Paula Häiväoja toi mallistoon mukaan ultramoderneja, mielikuvituksellisia hopeakoruja.
Björn Weckströmin Lapponia Jewelrylle suunnittelema Planetaariset laaksot -kaulakoru nähtiin ensimmäisessä Tähtien sota -elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Lapponia-korut siirtyivät Kalevala Korun omistukseen vuonna 2005.
Korutaidetta tasa-arvon puolesta
Kalevala Korun mallisto perustuu yhdistelmään muinaiskoruista ammentavia malleja sekä oman aikansa luontoa, yhteiskuntaa ja kulttuuria tulkitsevia koruja. Myös naisten oikeudet ovat punoutuneet mukaan vuosikymmenestä toiseen.
Lasikattoja ja stereotypioita yrityksessä on rikottu alusta asti – sen toimitusjohtajana on lähes aina toiminut nainen, ja ensimmäinen naispääsuunnittelija, futuristisesta otteestaan tunnettu muotitaiteilija Paula Häiväoja, palkattiin taloon vuonna 1963.
Kirsti Doukasin suunnittelemat Naisen ääni -korut juhlivat vuonna 1906 Suomessa käyttöön otettua yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta.
Kuvataiteilija Kim Simonssonin suunnittelema Lätäkkötyttö vuodelta 2017 roiskii kuravettä päin tyttöihin liitettyjä rajoittavia normeja ja stereotypioita.
Kalevala Koru on jo pitkään osallistunut Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen omilla korumallistoillaan. Tiina Arkon suunnittelema Valoisa oli vuoden 2025 Roosa nauha -koru.
Tunnetuimpiin tasa-arvoa juhlistaviin korusarjoihin kuuluu naisten äänioikeuden 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2006 julkaistu Naisen ääni. Myös vaakunaleijonaa mukaileva Suomen naarasleijona -riipus sekä tyttöyden rajoja vallattomasti kyseenalaistavat Lätäkkötyttö- ja Sylkevä tyttö -korut ovat riemastuttaneet feministisellä otteellaan.
Vuosikymmenten varrella Kalevala Koru on myös julkaissut useita koruja ansioituneiden suomalaisnaisten kunniaksi – oman korunsa ovat saaneet muun muassa tasa-arvon pioneeri Minna Canth, taidemaalari Helene Schjerfbeck sekä runoilijat L. Onerva ja Saima Harmaja.
Kalevala x Marimekko -korusarja julkaistiin Maija Isolan ikonisen Unikko-kuosin 60-vuotisen taipaleen kunniaksi.
Suunnittelijaduo Juslin Maunulan luoma Vetovoima-korumallisto edustaa modernia, arkkitehtuurista, muodista ja veistostaiteesta ammentavaa korumuotoilua.
Hyvä kiertämään
Nykyisin Kalevala Korun tavoitteena on käyttää peräti kolmasosa koko tuloksestaan hyvän tekemiseen ja henkilöstön hyvinvointiin – myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Keniaan vuonna 2020 perustettu Kalevala Training Center tarjoaa paikallisille, vähävaraisille nuorille naisille mahdollisuuksia ammatilliseen koulutukseen ja taloudelliseen itsenäisyyteen. Tähän mennessä koulutuskeskuksesta on valmistunut jo yli 600 nuorta, joista 78 % on työllistynyt tai suunnannut jatko-opintojen pariin.
Vuonna 2022 Kalevala Koru aloitti yhteistyön vammaisten naisten valtakunnallisen yhdistyksen Rusetti ry:n kanssa – projektin myötä syntyi vammaisettytöt.fi, Suomen ensimmäinen vammaisten tyttöjen ja naisten oma media-alusta.
Vuonna 2020 perustetussa Kalevala Training Centerissä nuoret kenialaisnaiset voivat opiskella tietojenkäsittelijöiksi, kampaajiksi ja ompelijoiksi.
Helsingin Konalasta käsin toimiva Kalevala Koru on tätä nykyä Suomen suurin koruyritys ja kultaseppien työllistäjä.
Monet työvaiheista perustuvat tarkkaan käsityöhön. Kulta- ja hopeakorut valmistetaan kierrätetystä jalometallista, ja myös pronssi on osittain kierrätettyä.
Kalevala Korun kaikki tuotteet valmistetaan tänäkin päivänä Suomessa, tarkemmin ottaen Helsingin Konalassa sijaitsevassa modernissa tehtaassa noin 80 korualan ammattilaisen yhteistyönä.
Sieltä käsin Suomen suurimmaksi korualan yritykseksi noussut brändi jatkaa Elsa Heporaudan ammoin viitoittamaa tietä merkityksellisen korumuotoilun, elävän kulttuuriperinnön ja rajoja rikkovan naiskuvan sanansaattajana.
Katso myös:
• Kalevala Koru Finnish Design Shopissa >
• Viikon uutuus: Kalevala x Marimekko >
Kuvat: Kalevala Koru
Julkaistu 06.03.2026
