Muuratsalon koetalo oli Alvar Aallon leikkikenttä
Muuratsalon koetalo sijaitsee lähellä Jyväskylää jyrkässä ja kivisessä metsämaisemassa, joka on tyypillistä Päijänteen seudulle. Kesäasunto on rakennettu samasta materiaalista kuin lähisaaressa oleva Säynätsalon kunnantalo.
KOETALOLLE SAAVUTAAN mäntymetsässä mutkittelevaa kinttupolkua pitkin. Perillä odottaa Päijänteen kallioisella rannalla rakennus, joka polveilee hienovaraisesti maaston mukaan. Korkeimmalle rakennuksessa kohoaa tiilestä muurattu ja valkoiseksi rapattu päätila. Kylkeensä se on saanut matalamman puisen siipirakennuksen, jossa on makuutiloja vieraita varten.
Koetalolla on yhteys luontoon ja ympäröivään maisemaan. Rakennuksen massa on suunniteltu maaston mukaan. Sisäpiha on kuin suuri lisähuone, ja sen keskellä on syvennys avotulta varten.
Koetalon arkkitehtuurissa ei ole viitteitä perinteiseen suomalaiseen mökkirakentamiseen. Kesähuvilan muotokieli on moderni ja vailla kansallisromanttisia piirteitä.
Kun katselee Muuratsalon koetalon seiniä, on helppo ymmärtää, miksi rakennusta kutsutaan juuri koetaloksi. Atriumpihan seiniin ja lattiaan on tehty muurauskokeiluja, joita on yli 50 erilaisilla tiilillä ja vaihtelevilla ladonnoilla.
Kun kiertää hohtavan valkoisen rakennuksen toiselle puolelle, muuttuu tunnelma täysin. Järven puolella odottaa suojaisa, kauttaaltaan punatiilestä muurattu atriumpiha. Sen seinät on jaoteltu viiteenkymmeneen kenttään, joista jokainen on muurattu eri tavalla. Seinissä on testattu erilaisia tiiliä, niiden ladontapoja sekä punatiilen ja keramiikkalaattojen yhdistelmiä. Testipalat jatkuvat myös lattiapintaan.
Seinissä on testattu erilaisia tiiliä. Muuratsalon koetalo on kuin muuraustaidon oppitunti tai Alvar Aallon testilaboratorio.
Paikka on kuin muuraustaidon oppitunti tai testilaboratorio. Ei ihme, että arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) suunnittelemaa kesäasuntoa kutsutaan koetaloksi.
”Muuratsalon rakennusryhmä on tarkoitettu eräänlaiseksi yhdistelmäksi rauhoitetusta arkkitehdin ateljeesta ja kokeilukeskuksesta, jossa voidaan tehdä nekin kokeet, jotka eivät ole vielä kypsiä kokeiltavaksi ja jossa luonnon läheisyys voi antaa impulsseja sekä muotoihin ja rakenteisiin”, kertoi Alvar Aalto itse vuonna 1952 Arkkitehti-lehdessä.
Maisema avautuu päätilan ikkunasta atriumpihalle ja Päijänteelle, ja näkymää rajaa sisäpihan muuri.
Kesäasunnossa on korkeampi vinokattoinen päätila, joka toimi oleskelu- ja ruokailutilana. Korkeimpaan kohtaan on rakennettu parvi, jossa Aallolla oli työtila. Hän laati suunnitelmia mökilläänkin ja maalasi myös tauluja.
A810-lattiavalaisin ja 401-nojatuoli ovat Aallon suunnittelemia klassikoita. Monet ikkunalaudan esineistä ovat uniikkeja ja saatu tuttavilta.
Arkkitehtipariskunta Alvar ja Elissa Aalto (1922–1994) rakennuttivat koetalon kesäasunnokseen vuosina 1952–1954. He hankkivat tontin samoihin aikoihin, kun he työstivät maailmankuulua Säynätsalon kunnantaloa ja valvoivat sen rakennustöitä. Näissä kahdessa rakennuksessa onkin paljon samaa henkeä ja materiaaleja, mutta eri mittakaavassa.
• Lue myös: Säynätsalon kunnantalo on Alvar Aallon ihmisläheisen suunnittelun taidonnäyte >
Mökkipaikka löytyi naapurisaaresta Muuratsalosta, vain noin viiden kilometrin päässä Säynätsalon kunnantalosta. Alvar Aalto, joka oli kasvanut Päijänteen seudulla, tykästyi Muuratsalon jylhiin maisemiin. Huolella valitulla tontilla oli oma suojaisa luonnonsatama veneelle ja näkymät Päijänteen isolle järvenselälle. Pilkottipa vastarannalla Aallon nuoruudentyön Muuramen kirkon (1926–1929) kellotornikin.
Yksi päätilan seinäpinnoista on päällystetty levyillä. Saumakohtia on korostettu listoilla, jotka tuovat rytmiä suureen, valkoiseen pintaan.
Näkymä päätilasta eteiseen päin. Oleskelutilaa hallitsee suuri, valkoiseksi maalattu avotakka.
Astiakaapin avohyllyillä on Kaj Franckin Kilta-sarjaa. Valaisin on rinnakkaismalli Aallon A110-riippuvalaisimesta.
Elissa Aallon kädenjälki näkyy muun muassa keittiön pöytäliinassa, jota koristaa on hänen suunnittelemansa H55-kuosi. Rottinkituolit ovat Maija Heikinheimon suunnittelemat, maalaus seinällä on Alvar Aallon.
Koetalon arkkitehtuuriratkaisuissa Alvar Aalto hylkäsi kaikki suomalaisen mökki- ja maaseuturakentamisen perinteet. Sen sijaan hän suunnitteli tiilestä muuratun, modernin kesäkodin, joka tuo paremminkin mieleen pienen italialaiskylän piazzan tai antiikin roomalaistalon rauniot.
Koetalosta puuttuu suomalaiselle kesämökkirakentamiselle tyypillinen talonpoikaisnostalgia.
Koetalosta puuttuu suomalaiselle kesämökkirakentamiselle tyypillinen talonpoikaisnostalgia. Tästä huolimatta rakennus tuntuu olevan tasapainossa ympäröivän luonnon ja maiseman kanssa.
Sisätiloiltaan huvila on pelkistetty ja raikkaan moderni. Sisustuksessa on käytetty paljon Aallon suunnittelemia ja Artekin valmistamia huonekaluja. Mukana on myös mittatilauksena tehtyjä kalusteita, jotka suunnitteli Artekin piirustuskonttorilla työskennellyt sisustusarkkitehti Maija Heikinheimo (1908–1963).
Parvella sijaitsi Alvar Aallon työpiste. Työpöydällä on maalauspohjia muistuttamassa hänen kesäisestä maalausharrastuksestaan.
”Muuratsalon korkeakontuurisella saarella keskellä Päijännettä on koetalomme, jolla ei ole vielä nimeä, tehtynä arkkitehdin omaksi huviksi ja leikkimistä varten”, Alvar Aalto totesi vuonna 1953 Arkkitehti-lehdessä. Jakkara 60, Artek.
Suurimman osan noin 120 neliön kokoisesta kesäasunnosta nappaa vinokattoinen päätila, joka on yhdistelmä oleskelu-, ruokailu- ja työtilaa. Sen korkeimpaan kohtaan Aalto suunnitteli itselleen parven, jossa hän kesäisin kehitteli ideoita ja maalasi tauluja.
Makuuhuoneet sen sijaan ovat niin pieniä, että niistä tulee mieleen veneen kajuutat. Tilaa niissä on lähinnä vain sängyille.
Rakennuksen tärkein tila onkin ulkona. Suojaisa, huonemainen atriumpiha on koko paikan sydän. Siellä Aallot viettivät kauniilla säällä aikaa ja istuivat iltaa keskellä olevan nuotiosyvennyksen ääressä.
Koetalon tärkein tila on ulkona. Suojaisa, huonemainen atriumpiha on koko paikan sydän.
”Koko rakennusryhmää hallitsee keskuspihan keskeltä nouseva tuli, käyttökelpoisuuteen ja viihtyisyyteen nähden avain samassa asemassa kuten leirin keskellä palava rakovalkea. Jossa tuli ja lumivallien heijastus muodostavat ihmiselle miellyttävän, miltei mystillisen lämpövaikutelman.”
Koetalon rakennusryhmään kuuluu myös järven rannalla oleva sään harmaannuttama hirsisauna. Se on tontin rakennuksista perinteisin.
Mutta Aalto ei olisi ollut Aalto, ellei hän olisi savusaunaakin suunnitellessaan kokeillut uusia ideoita. Saunasta hän piirsi pulpettikattoisen ja pohjamuodoltaan viuhkamaisen. Muoto syntyi siitä, että hirret ladottiin rakennettaessa samaan suuntaan. Kun hirsien paksummat päät ladottiin päällekkäin, muodostui rakennuksesta automaattisesti pulpettikattoinen.
Koetalo on pohjaratkaisultaan L-kirjaimen muotoinen. Toisessa siivessä on kolme pientä makuuhuonetta. Taaimmaisena näkyy Alvarin oman huone.
Eteisen seinissä on panelointi, jota on käytetty myös makuutiloissa. Naulakko on Artekin.
Makuuhuoneet ovat pieniä ja kaikesta ylellisyydestä riisuttuja. Tilaa niissä on lähinnä nukkumiseen. Mielenkiintoa pieniin tiloihin tuovat pintamateriaalit sekä katon mielenkiintoiset kulmat.
Muuratsalon koetalosta tuli Alvarille ja Elissalle yksi elämän tärkeistä ja rakkaista kiintopisteistä, jonne he matkasivat lomailemaan joka kesä kuukauden ajaksi. Se merkitsi heille paikkaa, jossa saattoi unohtaa viralliset tittelit, kiristävät arkivaatteet ja keskittyä viettämään rentoa kesäelämää. Lomapäiviin kuului uimista, maalaamista sekä illanistujaisia vieraiden kanssa, usein viinilasin ääressä. Koetalossa kesäpäiviään viettivät myös monet Aallon laajaan ystäväpiiriin kuuluneet maailmankuulut arkkitehtiystävät.
Muuratsalon koetaloon pääsee tutustumaan kesäisin Alvar Aalto Museon järjestämillä opastetuilla kierroksilla.
Katso myös:
• Alvar Aallon suunnittelemat tuotteet >
Tuotanto: Design Stories
Julkaistu 13.05.2022
