Kolumni: Läpällä
Muotoilussa huumori ja hauskuus saattavat ilmetä konventioiden haastamisella. Kepeyttä luovat jo vaikkapa mittasuhteilla ja materiaaleilla leikittely.
MIKÄÄN EI PALAUTA uskoani ihmisen perimmäiseen hyvyyteen niin tehokkaasti kuin leikki. Kai sellaisessa näennäisen tarpeettomassa hauskuttelussa on jotakin lapsenomaista viattomuutta ja keveyttä, jolla meidän kaikkien sopisi tarkastella ympäröivää maailmaamme ja siihen rakennettuja raja-aitoja. Ehdottomuus ja tylsämielisesti luotuihin rakenteisiin ripustautuminen ovat omiaan luomaan ilottoman elämän: hauskuuden äärellä ihmiset laskevat henkiset haarniskansa ja rentoutuvat.
Tähän ilmiöön liittyy huojennusteoria, joka on esiintynyt ainakin muuan Sigmund Freudin kirjoituksissa. Huojennusteorian mukaan huumori vapauttaa meissä ylimääräistä energiaa synnyttäen helpotuksen tunteen. Siksi humoristiset elämykset johtavat nauramiseen, miellyttävään ja rentoon olotilaan. Hauska ei siis ole vain hauskaa, se on elämänlaatua parantava voima.
Esteettinen huumori on anarkismia, joka lempeästi härnää opittuja malleja ja omaksuttuja asenteita. Ajatuksessa lienee paljon samaa postmodernismin kanssa. Postmodernismin aalto toi viime vuosisadan jälkipuoliskolla silloiseen vallitsevaan estetiikkaan aivan uudenlaisia lähestymiskulmia. Aatesuuntaus oli vastavoima ulkoapäin määritellyille kertomuksille, annetuille totuuksille ja jopa järjelle ja logiikalle. Postmoderni taide, arkkitehtuuri ja muotoilu näyttivät juuri siltä: vapautuneelta, kauneuden ja funktion rajoja laajentavalta tutkimusmatkalta. Ja niin: aika hauskalta.
”Huumorin ei tarvitse tarkoittaa kevytmielistä kertakäyttöisyyttä eikä välinpitämätöntä suhtautumista laatuun tai tarkoitusperiin.”
Montakohan internetpalvelinta on täynnä ainoastaan vuonna 2007 perustetun Faces in Places -kuvablogin saaman suosion myötä julkaistuja kuvia, joissa ihmiset ovat löytäneet ilmeikkäitä ”naamoja” odottamattomista paikoista? Hauskan estetiikan määrittelee mielestäni oivasti se, mitä tanskalainen Søren Kierkegaard on aiheesta sanonut: se on ristiriita odotusten ja todellisuuden välillä. Huumori on laaja käsite, joka on helppo yksioikoistaa. Intuitiivisesti meistä monelle tulee mieleen lähinnä jotakin, joka on ylimääräistä, lisättyä – ehkä siten jopa tarpeetonta. Mutta eikö hyväntahtoinen hupailu olekin elimellinen osa inhimillisyyttä ja keveys elintärkeä vastapaino kaikelle, joka on kaikkea muuta kuin keveää? Huumorin ei tarvitse tarkoittaa kevytmielistä kertakäyttöisyyttä eikä välinpitämätöntä suhtautumista laatuun tai tarkoitusperiin. Jos jokin on hauskaa, se voi silti olla suunniteltu hyvin tai kestävästi. Sillä tavalla hauskuuskin pitää ottaa vakavasti.
On helppo ajatella, että kodissa huumori rajoittuisi johonkin värikkääseen, iloisesti kuvioituun tai pyöreän pehmeästi muotoiltuun. Huumori voi kuitenkin leikitellä vaikkapa konventioilla tai mittasuhteilla; että yhdistetään toisiinsa näennäisesti epäsovinnaisia materiaaleja tai ajatellaan totutut asumisen mallit uudelleen. Huvikumpumaista hauskuutta on vaikkapa siinä, että syrjäytimme juuri säilytystilan pötköttelypaikan tieltä kodissamme, jonka jok'ikisessä huoneessa on paikka lepäilyyn. Se on hieman järjetöntä, ehdottomasti hauskaa ja nähdäkseni erittäin tarpeellista.
Vaikeat ajat vaativat erityisen pehmeitä otteita. Erityisesti tässä maailman ajassa minua ilahduttaa, kun teemme jotakin, jonka voi nähdä enemmän tai vähemmän huvituksena. Oikeita voittajia kun ovat aina hyväntahtoisuus ja empatia.
Palkittu dokumentti All That Breathes on katsottavissa HBO:n kautta. Kuva: HBO.
Suosittelen: Oscar-poiminnat
VUOTUISET OSCAR-EHDOKKUUDET julkistettiin tammikuussa ja palkinnot jaetaan maaliskuun 13. päivänä. Vielä on siis aikaa tutustua ehdokkaisiin ja varustautua Oscar-valvojaisia varten: katso ainakin dokumenttielokuva All That Breathes, Ruben Östlundin yönmusta komedia Triangle of Sadness sekä Cate Blanchettin tähdittämä ja Todd Fieldin ohjaama draamaelokuva Tár.
Kirjoittaja Hanna-Katariina Mononen pohtii Design Storiesin kuukausittaisessa kolumnissaan kauniin ja kestävän elämän asioita. Hän ajattelee, että aivan kuten elämässä, myös kodissa kauneimmat kohdat ovat suunnittelemattomia – ja usein myös verrattain tavanomaisia.
Teksti ja kuva: Hanna-Katariina Mononen
Julkaistu 15.02.2023
