Peruskorjattu Villa Lante: Suomi-designia 1500-luvun roomalaishuvilassa
Vuonna 1531 valmistunut roomalaishuvila Villa Lante on ollut Suomen valtion omistuksessa vuodesta 1950 alkaen.
KESKELLÄ ROOMAA SIJAITSEE yllättävän hulppea palanen Suomea. Gianicolo-kukkulalla seisoo nykyisin Suomen Rooman-instituutin käytössä oleva renessanssihuvila Villa Lante, jonka uudistetussa sisustuksessa eri aikakausien kotimainen ja italialainen muotoilu limittyvät toisiinsa sopusoinnussa.
Vuonna 1531 valmistuneen huvilan rakennutti aikoinaan paavi Leo X:n korkea virkamies Baldassarre Turini kesäasunnokseen. Arkkitehtina toimi itse Rafaelin oppilas Giulio Romano, ja antiikin tyyliseksi kokonaistaideteokseksi suunnitellun huvilan maalauksista vastasivat Rafaelin koulukunnan muut taiteilijat. Nimensä huvila on saanut Lante-suvulta, jolle omistajuus siirtyi vuonna 1551.
Vuosisatojen varrella niin nunnaluostarina kuin kulttuurisalonkinakin toiminut huvila siirtyi Suomen valtion omistukseen vuonna 1950 Amos Anderssonin lahjoituksen myötä. Villan Lantella on myös merkittävää kulttuurihistoriallista arvoa, sillä sen katsotaan kuuluvan Rooman parhaiten säilyneisiin renessanssihuviloihin.
Villa Lante rakennettiin alun perin kesäasunnoksi, sillä tuolloin kaupungin ulkopuolella sijanneella Gianicolo-kukkulalla ilma oli viileämpää kuin paahteisessa keskustassa.
Villa Lantea ympäröi nykyäänkin vehreä ja viilentävä puutarha.
Huvilan terasseilta avautuu näkymä suoraan Rooman historialliseen keskustaan.
Vuosien 2023–2025 aikana toteutetun peruskorjauksen aikana Villa Lanten talotekniikka uusittiin, puutarha kunnostettiin ja sisustus päivitettiin perusteellisesti. Lisäksi talon julkisivu restauroitiin alkuperäiseen väritykseensä ja päärakennuksen historialliset freskot puhdistettiin. Peruskorjauksen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto ALA ja sisustusarkkitehtuurista suunnittelutoimisto KOKO3.
KOKO3:n toteuttaman uudistetun sisustuksen lähtökohtina toimivat rakennuksen arkkitehtuuri, kattofreskojen sävyt sekä 1800-luvun antiikkikalusteet, jotka hankittiin taloon Rooman-instituutin perustamisvaiheessa.
Villa Lanten uudistustöiden toteuttajat valittiin julkisen kilpailutuksen kautta. Finnish Design Shopin projektimyynti sai kunnian toimittaa ulkokalusteet huvilan laajoille puutarha- ja terassialueille.
Loggian eli pylväskäytävän kalustukseen valittiin kotimaisen Made by Choicen valmistamia Kolho-tuoleja. Huvilan aiemmat restaurointihankkeet suomalaisomistuksessa on toteutettu 1950-, 1970- ja 1990-luvuilla.
Villa Lanten sydän on freskoin koristeltu Salone, jota kalustavat muun muassa Lepo Productin Boa-sarjan sohvakalusteet.
Valentin de Boulognen mahtipontinen öljymaalaus Allegoria d'Italia on maalattu vuosina 1628–1629. Minimalistinen Centenniale-sohvapöytä on Nikarin valmistama.
Uudelleenverhoiltujen antiikkikalusteiden kangasvalinnat viittaavat sekä barokkitaiteen runsauteen että suomalaiseen minimalismiin. Fly-sohvapöytä on &Traditionilta.
Tekstiilien sävyt on valittu rakennuksen ja sen freskojen värimaailmaan sopiviksi. Raitakangas teetettiin varta vasten Villa Lantea varten lapualaisessa Annalan kutomossa.
Arkkitehti ja sisustusarkkitehti Helka Parkkinen, kertoisitko KOKO3:n roolista Villa Lanten peruskorjausprojektissa?
”Työhömme kuului peruskorjaushankkeen yhteydessä tehtävä sisustussuunnittelu ja lisäksi avustimme tilaajaa sisustuksen hankintaprosessissa.
Suunnittelimme sisustuskonseptin, joka perustuu rakennuksen arkkitehtuuriin, materiaaleihin ja väreihin. Yksi konseptin teemoista on Suomi kohtaa Italian, joka näkyy esimerkiksi irtokalustevalinnoissa – osa kalusteista on suomalaisia ja osa italialaisia.”
Finnish Design Shop toimitti projektiin ulkokalusteet. Kertoisitko tarkemmin ulkotilojen kalustevalinnoista?
”Villa Lanten terassien kalusteet uusittiin kauttaaltaan. Speksatuissa kalusteissa näkyy moderni ja klassinen tulkinta italialaishenkisistä ulkokalusteista. Nämä sopivat rakennuksen miljööseen ja tuovat väriä ja viihtyisyyttä ulkotiloihin sekä puutarhaan.”
Peruskorjauksen myötä huvilan ulkokalusteet uusittiin kokonaan. Metallirunkoinen nojatuoliryhmä kuuluu italialaisen Gaia Ferro Forgiaton mallistoon.
Finnish Design Shopin projektimyynti toimitti Villa Lanteen ulkokalusteet.
Värikkäät South-tuolit ja -pöydät ovat italialaisen Magisin valmistamia.
Sirot ja ilmavat metallikalusteet sopivat hyvin Rooman paahteiseen kesään.
Miten valitsitte projektissa käytetyt kalusteet ja tekstiilit?
”Uudet kalusteet on valittu edustamaan uutta suomalaista kalustemuotoilua. Ajatuksena oli tuoda esiin tulevia Suomi-designin klassikoita. Kalustevalinnoissa on painottunut vaikuttavuus sekä kalusteiden sopivuus kuhunkin tilaan ja kalustekokonaisuuteen.
Sisustuskonseptissa verhoilukankailla on suuri merkitys – näillä uudet, modernit kalusteet sidotaan visuaalisesti yhteen antiikkikalusteiden kanssa. Värit tekstiileissä ja kalusteissa ovat poimintoja kattofreskojen ja rakennuksen materiaalien sävyistä.
”Kontrastisilla kangasvalinnoilla on haluttu raikastaa kokonaisilmettä ja tuoda yhteen uusi ja vanha yhdeksi kokonaisuudeksi.”
Kalusteissa käytetään rinnakkain kahta tyyliltään kontrastista verhoilukangasta: rakennusajan taiteeseen viittaavaa metsäkuosista gobeliinikangasta sekä kohteeseen teetettyä modernia suomalaista raitakangasta, joka on peräisin Annalan kutomosta Lapualta. Kontrastisilla kangasvalinnoilla on haluttu raikastaa kokonaisilmettä ja tuoda yhteen uusi ja vanha yhdeksi kokonaisuudeksi.”
Suomen Rooman-instituutti on keskittynyt Italiaan sekä antiikin Rooman perintöön liittyvään humanistiseen tutkimukseen. Rakennuksessa sijaitseekin useita kirjasto- ja arkistotiloja. Verhoillut nojatuolit kuuluvat Massproductionsin Crown-sarjaan.
Instituutin toimintaan kuuluvat muun muassa tutkimushankkeet, tutkimus- ja kuvataideresidenssi, apurahojen jakaminen sekä oma tieteellinen julkaisusarja.
Marmorijalkainen Lato-sohvapöytä on &Traditionilta ja Bonnet-nojatuoli Adealta.
Asukaskeittiön ruokasalin kalusteiksi valittiin Nikarin Akademia-puutuolit.
Ladattavat Mousqueton-pöytävalaisimet ovat HAYn mallistosta.
Millaisia toiveita asiakkaalla oli sisustuksen suhteen?
”Tilojen toiminnallisuutta haluttiin kehittää sisustuksen keinoin, esimerkiksi majoitustilojen viihtyisyyttä haluttiin parantaa.
Kalustuksessa haluttiin lähtökohtaisesti säilyttää iso osa olemassa olevista kalusteista osana uutta sisustusta, jotta tiloissa näkyy ja tuntuu historiallisuus ja eri aikojen tuoma kerroksellisuus. Pääosa vanhoista kalusteista oli italialaisia antiikkikalusteita. Julkisiin tiloihin haluttiin tuoda enemmän suomalaista muotoilua.”
Instituutissa majoittuvat tutkijavieraat tutkivat muun muassa antiikin ja keskiajan historiaa, klassillista filologiaa, arkeologiaa sekä taidehistoriaa.
Yläkerroksissa sijaitseviin asuintiloihin kuuluu kaikkiaan 11 majoitushuonetta. Yöpöytänä toimii Matrin salviansävyinen Lempi-pöytä.
Raitakuosien ja metsäaiheisten gobeliinikankaiden yhteiselo ulottuu myös majoitustiloihin.
Huvilaan kuuluu myös kuvataiteilijoiden käyttöön varattu ateljee sekä asunto. Aalto-nojatuoli 401 on Artekilta ja Apex-pöytävalaisin HAYlta.
1500-luvun renessanssihuvila ei taida olla aivan tyypillisin kohde työpöydällänne. Miltä tuntui työskennellä näin erityisen projektin parissa ja millaisia vaatimuksia kohde asetti?
”Projekti lähti osaltamme liikkeelle kohdekäynnillä, jolla aistimme kohteen tunnelmaa ja inventoimme olemassa olevat kalusteet. Tämän jälkeen rakennus suljettiin peruskorjauksen ajaksi. Pääsimme kohteeseen seuraavan kerran vasta viimeistelemään sisustusta, kun rakennustyöt olivat lähes valmiit ja uudet kalusteet toimitettu. Tämä oli jännittävää, sillä yleensä projektin valmistumista pääsee seuraamaan pitkin matkaa.
Tärkeää oli herkkyys ja kunnioitus lähtökohtaa ja arvokasta kohdetta kohtaan. Hyvä yhteistyö eri hankeosapuolten kanssa korostuu tällaisessa kohteessa. Villa Lante oli meille hyvin erityinen kohde.”
Vierailulle Villa Lanteen?
Villa Lanten ovet ovat auki vierailijoille arkipäivisin klo 9–12, ei pääsymaksua. Vierailijat pääsevät tutustumaan pääkerroksen Saloneen ja Loggia-pylväskäytävään.
Katso myös:
• KOKO3:n suunnittelemat tuotteet >
• Finnish Design Shopin projektimyynti >
Teksti: Nora Uotila Kuvat: Flaminia Lera / IRF 2025
Julkaistu 19.11.2025
