Tunnelmallinen joulukoti Kallion kirkon vieressä
Olohuoneen katseenvangitsija on vanha koristeellinen kakluuni, joka toimii edelleen. Siinä pidetään talvella tulta viikottain.
Asukkaat:
HUSin tietohallinnossa työskentelevä kätilö Ville Tuppurainen, 42, ja sairaanhoitaja, opiskelija Janne Markkanen, 34, sekä beagle Uma, 5. Koti on 60 neliön koti jugendtyylisessä Ihantolassa, O.E. Koskisen suunnittelemassa kerrostalossa vuodelta 1907 Helsingin Kalliossa.
Ville ja Uma-beagle katsovat kirkolle päin. Nojatuoli on kulkeutunut Villelle isäpuolen äidiltä Maijalta ja on verhoiltu uudelleen sametilla.
VASTAPÄÄTÄ SOITTAVAT Kallion kirkon kellot lempeää kutsua kuulemaan joulun sanomaa. Ville on nauttinut jugendtalon hienoista näkymistä jo 13 vuotta, ja Janne muutti kaveriksi viisi vuotta sitten. Ihantolan talo on heistä hieno paikka asua: siellä on yhteisöllistä ollakseen Helsingissä.
Tilan tuntua 60 neliön kotiin luo 3,2 metrin huonekorkeus. Olohuoneen kaunotar on vanha koristeellinen kakluuni, joka on alkuperäinen talon rakennusvuodelta 1907. Kakluuni toimii edelleen, ja talvella pari polttaa siinä tulta viikoittain.
Olohuoneen ikkunasta on komea näkymä Kallion kirkkoon päin. Vanhan talon koristeelliseen parvekekaiteeseen saa ripustettua hienosti jouluvalot.
Sohva on Zanottan William, lattiavalaisin Artemiden Tolomeo Lettura. Seinällä on Kuutti Lavosen Seita, ja siihen nojaa Tiina Kivisen työ.
Napoleon-sotilas on Pariisista Astier de Villattesta. Muut koristeet ovat Libertystä Lontoosta.
Lipasto on Villen Kotkan-lapsuudenkodin vanha eteisen kaluste. Lasikuvut ovat antiikki- ja huutokaupoista. Isossa kuvussa on tiibetiläisen bodhisattva Avalokiteshvaran patsas helsinkiläisestä antiikkikaupasta. Taulut ovat Alpo Jaakolan.
Mitä kotinne kertoo teistä, Ville?
”Emme ole erityisesti sisustaneet kotiamme. Tänne on hankittu asioita, ja niistä muodostuu koti. Usein se tuntuu aika täydeltä kaiken tavaran kanssa, mutta esineisiin liittyy tarinoita ja tunteita. Matkustamme paljon. Suosikkejamme ovat Islannin lisäksi Kööpenhamina, Marrakesh ja Pariisi. Sisustusinspiraatiota saan lehdistä, kirjoista, sosiaalisesta mediasta ja matkoilta. Nämä kaikki koetut asiat ja muistot tekevät tästä meidän persoonallisen ja tunnelmallisen kodin.”
”Pidämme mustasta, harmaasta ja neutraaleista sävyistä. Väriä kotiin tulee taiteesta ja tekstiileistä.”
Kodissanne on lempeä ja tunnelmallinen väritys. Miten se on syntynyt?
”Pidämme mustasta, harmaasta ja neutraaleista sävyistä. Harmaa oli helppo valinta seiniin. Halusin tumman lattian, ja sitä tummennettiin petsillä kerros kerrokselta. Lopulta se oli musta ja olin tyytyväinen. Päälle tuli lakka. Väriä tulee taiteesta ja tekstiileistä.”
Intohimosi taiteeseen näkyy. Kerro siitä!
”Olin nuorempana kesätöissä Savarte Art -galleriassa Kotkassa. Sieltä tein ensimmäiset hankinnat, jotka olivat Ina Collianderia ja Kirsi Neuvosta. Tällä hetkellä suosikkeihini kuuluvat Sami Lukkarinen, Jani Leinonen, Kim Simonsson, Tiina Kivinen, Marjatta Tapiola ja Sam Vanni. Kaikkein viimeisin hankintani on Tiina Kivisen Siemen, joka odottaa kehystystä. Osa kokoelmastani nojailee seiniä vasten.”
Neljä mustavalkeaa kaupunkikuvaa ovat Tuulikki Pietilän City I-IV. Punainen työ on Kuutti Lavosen, samoin iso, turkoosipohjainen Barabbas. Pikselimaalaus on Sami Lukkarisen. Tolomeo Mega -lattiavalaisin on Artemiden.
Remontin suunnittelussa auttoi Villen hyvä ystävä, sisustusarkkitehti Marko Paananen. Krominvärinen A330S-riippuvalaisin on Artekin klassikko.
Palmu on päässyt kunniapaikalle saarekkeelle. Toisella puolella on kaasuliesi. Taso on portugalilaista kalkkikiveä Azul Cascaisia. Liedellä Alessin 9090-espressopannu.
Eteisen ovi on alkuperäinen vuodelta 1907. Ville on koristellut sen kranssilla.
Miten virittäydytte jouluun?
”Olemme molemmat työskennelleet pitkään sairaalassa, ja joulunvietto riippuu aina siitä, onko työtä vai vapaata ja mitkä vuorot sattuvat kohdalle. Olen töissä HUSin tietohallinnossa ja tämän joulun vapaalla. Janne työskentelee edelleen sairaalassa, eli tuleva joulumme riippuu hänen vuoroistaan.
Ennen joulua juoksemme kaupungilla hankkimassa lahjoja, vaikka joka vuosi päätämme, että ensi vuonna näitä ei enää sitten hankita! Suosimme myös aineettomia lahjoja ja hyväntekeväisyyttä Suomessa ja ulkomailla.”
”Joulukuusen haemme Hakaniemen torilta. Huonekorkeus on 3,2 metriä, ja usein latva on katossa saakka.”
Millaisia jouluperinteitä teillä on?
”Olemme monena vuonna nähneet ystäviä aatonaattona, joka on syntymäpäiväni. Olemme vaihtaneet pieniä lahjoja ja muistamisia, syöneet ja juoneet. Jouluaattona olemme usein käyneet Kulttuurisaunassa ja pulahtaneet kylmään mereen.
Ruoka on hyvin kalapitoista, koska Janne ei syö lihaa, enkä minäkään sitä erityisesti kaipaa. Usein olemme viettäneet joulua Kotkassa, josta olen kotoisin. Siellä nautimme äidin tekemiä laatikkoruokia.”
Mitä kotona pitää ehdottomasti olla jouluna?
”Kuusi on ehdoton! Sen haemme Hakaniemen torilta ja se saa olla iso. Huonekorkeus on 3,2 metriä, ja usein latva on katossa saakka. Tulevaisuuden hankintana on hankkia latvatähti. Sen löytäminen on osoittautunut hankalaksi. Makeisia pitää myös olla.”
Kertoisitko persoonallisista joulukoristeistanne?
”Ostamme usein joulukoristeita matkamuistoiksi. Osa niistä on Pariisista Astier De Villattelta Rue Saint-Honorélla olevasta liikkeestä, jossa on monipuolinen ja todella runsas valikoima kaikkea mieletöntä. Olemme ostaneet koristeita myös Berliinista Käthe Wohlfahrtin liikkeestä ja Libertystä Lontoosta. Kuusenkoristeita olemme ostaneet myös Helsingistä Proloquesta. Valtaosa koristeista taitaa olla ruoka-aiheisia; ruokahan kuuluu keskeisenä osana jouluun meilläkin.”
Juttu on julkaistu aiemmin Avotakassa 12/2019.
Teksti: Piia Kalliomäki Kuvat: Pauliina Salonen
Julkaistu 20.12.2019
