Pohjoismaisen muotoilun vaikuttavat naiset – esittelyssä neljä uranuurtajaa
Aino Aalto toimi arkkitehtina ja muotoilijana. Hänellä oli myös taito suunnitella elegantteja sisustuksia, jotka näyttävät edelleen ajankohtaisilta.
Aino Aalto – pelkistäjä
Aino Aalto (1894–1949) teki vaikuttavan uran arkkitehtina, huonekalusuunnittelijana ja muotoilijana. Hän valmistui arkkitehdiksi vuonna 1920 silloisesta Helsingin Polyteekista ja siirtyi töihin Alvar Aallon toimistoon vuonna 1924. Samana vuonna pari meni naimisiin, mistä alkoi pitkä ja tuottoisa yhteistyö.
Vuonna 1935 Aallot, Maire Gullichsen ja Nils-Gustav Hahl perustivat Artekin, jonka toimitusjohtajana Aino Aalto työskenteli vuosina 1941–1949. Aallon kädenjälki näkyi etenkin asunto- ja sisustussuunnittelussa sekä näyttelyarkkitehtuurissa.
Aino Aalto suunnitteli AMA 500-valaisimen Villa Maireaan, jonka arkkitehtuurista ja sisustuksesta hän vastasi yhdessä puolisonsa Alvar Aallon kanssa.
Iittalan Aino Aalto -lasisto tunnettiin alun perin nimellä Bölgeblick. Juomalasien kuviointi jäljittelee veteen heitetystä kivestä syntyviä renkaita.
Aino Aalto suunnitteli Riihitie-ruukut perheen Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevan kodin terassille. Keraamiset ruukut valmistetaan käsityönä.
Aalto uskoi funktionalismiin. Hänen tyylinsä oli riisutun yksinkertaista, ja kauneus oli hänen mielestään saavutettavissa vain selkein ja käytännönläheisin ratkaisuin. Esimerkiksi vuonna 1939 Maire ja Harry Gullichsenille suunnitellun Villa Mairean sisustus on Aallon taidonnäyte, jossa hän hyödynsi aikakauden moderneimpia, osin ylellisiäkin ratkaisuja. Lisäksi Aalto piirsi julkisia tiloja, kuten Noormarkun lastentalon ja terveystalon vuonna 1945.
Kenties parhaiten Aalto tunnetaan kuitenkin lasimuotoilustaan. Hänen suosituin työnsä lienee Bölgeblick-lasisarja, joka palkittiin kultamitalilla Milanon triennaalissa vuonna 1936.
Aino Aalto jätti meille perinnöksi kyvyn nauttia pelkistetystä ja koruttomasta kauneudesta. Hänen vuosikymmeniä sitten suunnittelemansa tuotteet tuntuvat kaikessa yksinkertaisuudessaan yhä raikkailta ja ajattomilta – klassikoilta.
• Aino Aallon suunnittelemat tuotteet >
Nanna Ditzel oli tanskalainen muotoilija, jonka huonekaluja on muun muassa Frederician ja Sika-Designin mallistoissa.
Nanna Ditzel – uudistuja
Tanskalainen Nanna Ditzel (1923–2005) suunnitteli pitkän uransa aikana huonekaluja, tekstiilejä, tapetteja, koruja ja lasia. Ditzel kouluttautui huonekalupuusepäksi ja jatkoi huonekalumuotoiluopintoja Kööpenhaminan kuninkaallisessa taideteollisessa korkeakoulussa. Valmistuttuaan vuonna 1943 hän meni naimisiin opiskelutoverinsa Jørgen Ditzelin kanssa. Pariskunta ehti suunnitella yhdessä monia palkittuja tuotteita, kunnes Jørgen Ditzel menehtyi vuonna 1961.
Nanna Ditzel jatkoi suunnittelutyötään, kehitti tyyliään entistä omaperäisemmäksi ja muotoili useita tuotteita, jotka ovat nykyisin rakastettuja klassikoita. Kokeilunhaluinen Ditzel hyödynsi värejä ja orgaanisia muotoja sekä aikansa uusimpia materiaali-innovaatioita, kuten lasikuitua, rottinkia ja metalleja. Esimeriksi rottinkisen Chill-tuolin pehmeästi aaltoileva muoto hurmaa yhä uudet sukupolvet.
Frederician Trinidad-tuoli vuodelta 1993 kääntää katseet pyöristetyllä selkänojallaan, johon uurretut lovet siivilöivät valoa kauniisti.
Nanna ja Jørgen Ditzel suunnittelivat siron ja kutsuvan Ditzel-nojatuolin vuonna 1953.
Sika-Designin valmistama Chill-nojatuoli raheineen oli ensimmäinen työ, jonka Nanna Ditzel suunnitteli aviomiehensä Jørgen Ditzelin kuoleman jälkeen.
Ditzel ehti asua myös Lontoossa, mutta palasi Tanskaan toisen aviomiehensä kuoltua vuonna 1985. Hän päättikin hylätä eläköitymissuunnitelmat ja perusti uudelleen nimeään kantavan studion. Alkoi jälleen uusi kukoistavan luovuuden kausi, jonka helmiä ovat esimerkiksi sirot Trinidad-tuolit.
Tuottelias ja arvostettu Ditzel oli kansainvälisesti palkittu edelläkävijä, jonka kaikki tanskalaiset designin ystävät tuntevat. Hänen persoonallinen ja sympaattinen muotokielensä tuo edelleen hyvää mieltä ja inspiroi meitä jokaista elämänikäiseen uteliaisuuteen.
• Nanna Ditzelin suunnittelemat tuotteet >
Ruotsalaisen Greta Magnusson Grossmanin menestyksekäs ura ylsi jopa neljälle vuosikymmenelle ja kahdelle mantereelle, Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.
Greta Magnusson Grossman – tienraivaaja
Greta Magnusson Grossmann (1906–1999) oli ruotsalainen teollinen muotoilija, sisustussuunnittelija ja arkkitehti, joka vaikutti 40-vuotisella urallaan Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa. Magnusson valmistui ensimmäisten naisten joukossa Tukholman taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1933, minkä jälkeen hän meni naimisiin brittiläisen jazzmuusikko Billy Grossmanin kanssa ja muutti sotien alta jatkamaan uraansa Los Angelesiin.
Magnusson Grossman avasi Rodeo Drivelle arkkitehti- ja muotoilustudion, jonka asiakkaita olivat lukuisat Hollywood-kuuluisuudet Greta Garbosta Frank Sinatraan. Hänen piirtämissään taloissa yhdistyivät innovatiivisella tavalla Bauhaus-tyyli ja kalifornialaiset vivahteet. Magnusson Grossman vaikuttikin suuresti 1900-luvun puolivälissä syntyneen kalifornialaisen modernismin suosion nousuun.
Muotokieleltään helposti tunnistettava Gräshoppa-lattiavalaisin ilmestyi markkinoille ensimmäisen kerran vuonna 1947, ja tanskalainen Gubi julkaisi sen uudelleen vuonna 2011.
Gräshoppa-lattiavalaisimen oliivinruskea väri on kevään 2021 uutuus. Varjostimen muoto toistuu myös sarjan muissa valaisimissa.
Yksi Magnusson Grossmannin taidonnäytteistä, Cobra-pöytävalaisin, on ollut näytteillä muun muassa New Yorkin modernin taiteen museossa.
Parhaiten Magnusson Grossman tunnettaneen kuitenkin huonekaluistaan ja valaisimistaan. Yksi hänen kuuluisimmista töistään on Gräshoppa-lattiavalaisin vuodelta 1947. Siron, nimensä mukaan heinäsirkkamaisen valaisimen suosio perustuu persoonallisen ulkomuodon lisäksi kätevyyteen: käänneltävän varjostimen suuntaama suora valo tekee siitä mainion lukulampun.
Eläköidyttyään 1960-luvun lopussa Magnusson Grossman jättäytyi taka-alalle designpiireistä ja vaipui hetkeksi unohduksiin. Hänen ikoniset työnsä kokivat renessanssin tanskalaisen Gubin otettua ne valikoimiinsa. Näin uudetkin sukupolvet voivat ihastua monilahjakkaan, miesvaltaisella alalla ja aikakaudella menestyneen Magnusson Grossmanin perintöön.
• Greta Magnusson Grossmanin suunnittelemat tuotteet >
Armi Ratia oli tekstiilitaiteilija, Marimekon perustaja ja yksi Suomen tunnetuimmista yrittäjistä.
Armi Ratia – innostaja
Armi Ratia (1912–1979) valmistui vuonna 1935 Helsingin Taideteollisuuskeskuskoulusta tekstiilisuunnittelijaksi ja siirtyi 1940-luvun lopulla taiteelliseksi johtajaksi puolisonsa Viljo Ratian omistamaan, vaha- ja painokankaita valmistavaan Printexiin. Kun yrityksen myynti kangerteli, Armi Ratia ehdotti, että he ryhtyisivät painamaan moderneja puuvillatekstiileitä – ei kylläkään kukkakuvioisia, sillä niitä tekivät kaikki. Kuviosuunnittelija löytyikin läheltä: Ratia loi itse Printexille kaksi konstailematonta kuosia, Kaislan ja Tiiliskiven.
Painokankaiden suunnittelu ei kuitenkaan ollut Ratian intohimo, vaan hän paneutui Printexin julkisuuskuvan rakentamiseen ja lahjakkaiden tekstiilitaiteilijoiden löytämiseen. Visio värikkäistä, sodanjälkeistä sovinnaisuutta vastaan taistelevista kuoseista veikin mennessään, ja Ratia perusti kollegansa Riitta Immosen kanssa Marimekon vuonna 1951.
Armi Ratia suunnitteli ajattoman Tiiliskivi-kuosin vuonna 1952. Tummanvihreän, beigen ja limen sävyttämä versio on Marimekon kevään 2021 mallistoa.
Ratian tummanvihreä Tiiliskivi-kuosi rytmittää myös Marimekon Oiva-sarjan teekannua.
Säntillinen Tiiliskivi-kangas on kuin kameleontti: se sulautuu monenlaisiin sisustuksiin eikä hätkähdä sisustustrendien muutoksista.
Ratia oli Marimekon pitkäaikainen toimitusjohtaja, mutta ennen kaikkea yhtiön luovuuden moottori ja visionääri. Hän ei omien sanojensa mukaan halunnut tehdä mitään tavanomaista eikä menneisyydessä mellastavaa. Johtajana Ratia oli edellä aikaansa, sillä hän ei piitannut titteleistä, kieltäytyi teitittelystä ja huolehti siitä, että Marimekolla sukupuoli ei vaikuttanut palkkatasoon. Tärkeimpänä saavutuksenaan Ratia piti kuitenkin sitä, että hän antoi taiteilijoille vapaat kädet luoda ja kokeilla uutta.
70-vuotias Marimekko on kasvanut Ratian rohkeasta visiosta kansainväliseksi menestystarinaksi, vaatteista elämäntavaksi ja näkyväksi osaksi suomalaista kulttuuriperinnettä.
• Armi Ratian suunnittelemat tuotteet >
Katso myös:
• Kaikki suunnittelijat Finnish Design Shopissa >
Kuvat: Valmistajat
Julkaistu 05.03.2021
