Alvar Aallon Finlandia-talo on suunnittelijansa näköinen kokonaistaideteos
Vitran Plywood Group LCM -nojatuolin ovat suunnitelleet Charles ja Ray Eames. Tuolin yksinkertainen funktionaalisuus puhuttelee ajattomuudellaan. Mattiazzin Cugino-jakkara on Konstantin Grcicin käsialaa.
ALVAR AALLON SUUNNITTELEMA Finlandia-talo on monumentaalinen osa Helsingin Töölönlahden miljöötä. Rakennus suunniteltiin osana laajempaa Helsingin kaupunginhallituksen Aallon käsiin antamaa keskustasuunnitelmaa, josta vain Finlandia-talo ja Kampissa sijaitseva Sähkötalo lopulta päädyttiin toteuttamaan. Finlandia-talon päärakennus valmistui vuonna 1971, Kongressisiipi 1975 ja arkkitehti Jyrki Iso-Ahon suunnittelema laajennus, Veranda, vuonna 2011.
Nikarin Perch-baarijakkaroissa kotimaisen puutyön perinteet ovat käsin kosketeltavissa. Artekin A110-valaisin on Alvar Aallon suunnittelema.
Iittalan Ultima Thule -kaadin ja Aarne-cocktaillasit tuovat arkiseenkin kattaukseen ripauksen menneiden aikojen glamouria. Elegantti sitruskori on Alessin.
Finlandia-talon nimi on ladattu hurmoksellisilla konnotaatioilla vapaudesta ja rakkaudesta isänmaahan, ja Alvar Aalto näkikin rakennuksen juuri itsenäisen Suomen symbolina ja sen estradina.
Kosmopoliittina tunnettu Aalto tahtoi luoda Suomelle kasvot, jotka eivät kalpenisi kansainvälisessäkään seurassa.
Sekä konsertti- että kongressikäyttöön suunniteltu rakennus onkin saanut todistaa vuosikymmenten saatossa monipuolisen kulttuuri- ja taidekattauksen lisäksi myös merkittäviä maailmanpoliittisia kohtaamisia.
Eero Saarisen suunnittelema Tulppaani-sivupöytä juhlistaa vähäeleisyyttä. Artekin 808-lattiavalaisin on Alvar Aallon taidonnäyte vuodelta 1955.
FontanaArten henkäyksen kevyt Fontana-sohvapöytä näyttää raikkaalta niin vintage-huonekalujen parina kuin modernissa sisustuksessa.
Iittalan suurikokoisen Urna-maljakon lämmin meripihkan sävy henkii nostalgista tunnelmaa. Tapio Wirkkalan suunnittelema pronssinen Lintu-paperipaino on käytännöllinen koriste-esine.
Aallon muotokielelle tyypilliset elementit, epäsymmetrisyys ja orgaaniset muodot yhdistettynä säntilliseen säännönmukaisuuteen ovat vahvasti läsnä myös Finlandia-talon ilmeessä. Välimeren maiden kulttuurista ja arkkitehtuurista ammennettu intohimoinen inspiraatio näkyy valkoisesta Carrara-marmorista valmistetussa julkisivussa ja sisätilojen Italialaisesta travertiinikivestä valmistetuissa eleganteissa pinnoissa ja yksityiskohdissa. Hohtavan valkeat pinnat luovat myös kiintoisan kontrastin pohjakerroksessa käytetylle mustalle graniitille.
Louis Poulsenin PH 3½–2½ -pöytävalaisin on katseen vangitseva klassikko, joka kestää aikaa.
Viimeistä piirtoaan myöten harkittua kokonaisuutta kuvaillaan syystäkin kokonaistaideteokseksi: itse rakennuksen lisäksi Aalto suunnitteli myös Finlandia-talon sisustuksen, jonka jokainen pieninkin yksityiskohta huonekaluista ja valaisimista koristepaneeleihin on Aallon suunnittelutoimiston käsialaa. Finlandia-talon sisustuksen suunnitteluun osallistuivat ainakin sisustusarkkitehti Pirkko Söderman ja arkkitehti Elissa Aalto, Alvar Aallon toinen vaimo. Minimalistinen, ajaton muotokieli tukee Aallon periaatetta siitä, että arkkitehtuuri luo vain taustan ihmisille ja ihmiset itse täyttävät tilan väreillä, äänellä, liikkeellä ja tunteella.
Alvar Aalto oli suomalainen arkkitehti ja akateemikko, jonka uniikki kädenjälki tunnetaan maailmanlaajuisesti.
Kuka: Alvar Aalto
Syntyi Kuortaneella 1898, kuoli Helsingissä 1976.
Opiskeli arkkitehtuuria Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa.
Perusti oman suunnittelutoimistonsa Jyväskylään vuonna 1923.
Perusti designyritys Artekin vuonna 1935 yhdessä vaimonsa, arkkitehti Aino Aallon (os. Marsio), Maire Gullichsenin ja Nils-Gustav Hahlin kanssa.
Merkittäviä töitä: Paimion Parantola (1933), Savoy-ravintolan sisustus (1937), Villa Mairea (1939), Maison Louis Carré (1961), Finlandia-talo (1971)
Katso myös:
• Alvar Aallon suunnittelemat tuotteet Francklyssa >
Teksti: Mira Ahola Kuvat: Antti Vettenranta ja Artek Stailaus: Hanna-Katariina Mononen
Julkaistu 31.07.2020
