Pohjolan talo on pala Alvar Aallon kädenjälkeä Islannissa
Pohjolan talo sijaitsee Reykjavikissa, Islannissa.
Mikä: Pohjolan talo (eng. The Nordic House)
Alvar Aallon suunnittelema ja vuonna 1968 valmistunut rakennus Reykjavikissa
Tilattiin vahvistamaan Pohjoismaiden ja Islannin välejä kylmän sodan aikana
Rakennettu pohjoismaisilla materiaaleilla: mukana on tanskalaista tammea ja tiiltä, ruotsalaista laattaa
Sisustuksessa on uniikkeja Aalto-kalusteita ja -valaisimia, joita ei löydy mistään muualta
Suojeltu kulttuurihistoriallinen kohde vuodesta 2004; edelleen aktiivinen kulttuurikeskus
Talon julkisivusta voi tunnistaa Aallon muotokielen.
POHJOLAN TALO sijaitsee kosteikkoalueella Reykjavikin laidalla, ja se edustaa Alvar Aallon myöhäiskauden tuotantoa. Vaikka rakennus on monia Aallon suurhankkeita tuntemattomampi, sen taustalla on mielenkiintoinen historia.
Rakennus tilattiin 1960-luvulla presidentti Urho Kekkosen suorasta aloitteesta. Kekkonen halusi pitää Islannin tiiviisti osana pohjoismaista yhteisöä siinä vaiheessa, kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kilpailivat vaikutusvallasta arktisella alueella.
”Kekkonen pelkäsi, että Islanti saattaisi kylmän sodan aikana ajautua pois pohjoismaisesta yhteisöstä kohti amerikkalaista vaikutuspiiriä”, kertoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.
”Kekkonen toivoi tämän rakennuksen vahvistavan pohjoismaista yhteistyötä Islannissa, ja hän halusi tehtävään parhaan mahdollisen arkkitehdin – Aallon.”
Rakennus oli Alvar Aallon (1898–1976) uran loppuvaiheen töitä. Kuva: Artek
Kirjaston uniikeissa lukupöydissä on integroidut messinkivalaisimet.
AALLON TOIMISTO tarttui hankkeeseen ja päämäärä oli selkeä. Pääarkkitehti Ilona Lehtinen työskenteli tiiviisti yhdessä Alvar ja Elissa Aallon kanssa, ja suunnittelua johdettiin Aallon kotoa Helsingistä käsin.
Rakennus suunniteltiin ihmisen mittakaava edellä. Sen matala, valkoiseksi rapattu runko ja sinisillä sauvatiilillä päällystetty yläosa heijastuvat läheiseen lampeen, ja kattolinja muotoiltiin mukailemaan horisontissa kohoavan Esjan vuorijonon ääriviivaa. Talosta löytyy räätälöityjä Aalto-kalusteita, joita ei ole nähtävissä missään muualla.
Toisin kuin Aallon suomalaisissa hankkeissa, joissa hän uransa myöhäisvaiheessa käytti paljon punatiiltä, Pohjolan talo hahmoteltiin – ei vähiten poliittisista syistä – yhteispohjoismaisena urakkana, mikä näkyy suoraan myös sen materiaalivalinnoissa. Ulkoseinät muurattiin tanskalaisesta tiilestä, ja huopakatto on Suomessa tavanomainen ratkaisu mutta Islannissa ainoa laatuaan. Sisätiloissa lattioihin asennettiin Ruotsin Höganäsissä valmistettuja suorakaiteen muotoisia ruskeita klinkkerilaattoja sekä tanskalaista tammiparkettia.
”Kun rakennustyöt käynnistyivät, oli tärkeää käyttää materiaaleja eri Pohjoismaista, jottei syntyisi vaikutelmaa, että kaikki tulisi Suomesta”, kertoo Pohjolan talon johtaja Sabina Westerholm.
Tämä koko Pohjolan kattava lähestymistapa ulottui myös sisustukseen, jossa Aaltojen kalusteet asettuivat rinnakkain naapurimaiden designin kanssa. Esimerkiksi vierailevien kieltenopettajien työhuoneisiin valittiin tanskalaiset kirjoituspöydät.
Lapsiystävällistä kirjastoa valaisevat muiden muassa useat A110-valaisimet.
Kokoelmassa on vain pohjoismaisilla kielillä kirjoitettuja pohjoismaisten kirjailijoiden teoksia. Islantilaisia teoksia löytyy ainoastaan käännöksinä.
Kirjastossa on Aallon muista töistä tuttuja ratkaisuja, kuten prismamainen kattoikkuna ja ikkunarivit molemmilla seinustoilla.
Jopa 90 hengen Elissa-auditorium on talon isoin vuokrattava tila.
Auditoriumin verhoillut tuolit on suunniteltu osaksi Pohjolan talon sisustusta.
SUURI OSA sisätiloista on kalustettu Artekin klassikoilla, kuten beigeillä satulavyötuoleilla ja mustalla nahalla verhoilluilla 45-tuoleilla, mutta Pohjolan talosta löytyy myös uniikkeja, tähän rakennukseen suunniteltuja kalusteita.
”Auditoriossa on sinisellä verhoilulla viimeisteltyjä tuoleja, jotka Aallon toimisto suunnitteli juuri tähän tilaan eikä niitä löydy mistään muualta. Myös leposohvat on suunniteltu tänne”, kertoo Tommi Lindh.
Kirjastossa taas huomion vievät lukupöydistä nousevat kiinteät messinkivalaisimet.
”Aalto osasi taitavasti yhdistellä erilaisia elementtejä”, Westerholm sanoo. ”Esimerkiksi juuri kirjaston pienten pöytien ja messinkivalaisimien yhdistelmä on Pohjolan taloon suunniteltu uniikki ratkaisu.”
Valaistuksesta löytyy muitakin huomionarvoisia yksityiskohtia. Aallolle tyypillisten elementtien, kuten kattoikkunoiden, räätälöityjen kirjahyllyvalaisimien ja lukunurkkauksen yläpuolelle ripustettujen valaisimien lisäksi asiakaspalvelupisteellä on nähtävissä pienempi versio tutusta Käsikranaatista eli A110-riippuvalaisimesta. Lindhin mukaan nämä pienemmät versiot valmistettiin todennäköisesti Tanskassa, sillä Artek ei ole tiettävästi koskaan tehnyt niitä Suomessa.
Keittiötilassa on iso kokoelma Aallon 69-tuoleja.
Neuvotteluhuoneiden nimet ovat Aino ja Alvar.
Pohjolan talossa järjestetään taidenäyttelyitä ja seminaareja.
Artekin 45-nojatuolit on verhoiltu mustalla nahalla.
VUONNA 2004 Islanti suojeli Pohjolan talon virallisesti maan kulttuuriperintölakien nojalla ja tunnusti sen yhdeksi maan merkittävimmistä modernin arkkitehtuurin teoksista. 1960-luvun rakennuksen ylläpito Islannin karussa ilmastossa on kuitenkin ollut haastavaa.
Hiljattain valmistuneessa peruskorjauksessa korjattiin vuosikymmenien kuluessa syntyneet vauriot, kuten vuotava katto ja sisäseinien rapiseva rappaus. Myös lattioiden alle kätkeytyneet homevauriot saatiin poistettua.
Remontti toteutettiin yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön kanssa, jotta korjaukset pysyisivät alkuperäisen suunnitelman mukaisina, kertoo Westerholm. Esimerkiksi vaurioitunut parketti korvattiin samalla tanskalaisella tammilattialla, jota käytettiin jo vuonna 1968, ja sisäseinien rappaus raaputettiin pois ja rakennettiin uudelleen samoja tekniikoita noudattaen.
Vuosien varrella sisätiloja on muokattu nykyajan tarpeisiin. Tyhjä, sorapohjainen kellarikerros muutettiin näyttelytilaksi jo pian rakennuksen avaamisen jälkeen, ja entinen varastotila toimii nykyään värikkäänä lastenkirjastona. Islantilainen arkkitehtitoimisto Kurtogpí on suunnitellut entisen johtajan asunnon uudelleen moderniksi toimisto- ja työpajatilaksi, jonka kustomoidut keittiökaapistot mukailevat kirjaston lukupöytien puutasoja.
”Mikään runkorakenteessa ei näytä erilaiselta, ja se on kaikkein tärkeintä”, Westerholm sanoo.
Pohjolan talolta on noin vartin kävelymatka Reykjavikin keskustaan.
NYKYÄÄN Pohjolan talo toimii kulttuurikeskuksena, jossa järjestetään luentoja, ulkopoliittisia konferensseja, taide- ja muotoilunäyttelyitä sekä erilaisia tapahtumia.
”Kun Pohjolan talo avattiin, oli se yksi harvoista Reykjavikin tiloista, joka oli omistettu kulttuurille sen monissa muodoissa”, Westerholm kertoo.
Vaikka Reykjavikin kulttuurielämä on kasvanut merkittävästi vuodesta 1968, talo on säilynyt paikallisyhteisön suosiossa. Kyselyn mukaan talon aktiivisin käyttäjäryhmä on itse asiassa 18–30-vuotiaat nuoret aikuiset.
”Islannissa tunnetaan tämä rakennus ja tiedetään, että sen on suunnitellut Alvar Aalto”, Sabina Westerholm sanoo.
”Lähes kuusi vuosikymmentä valmistumisensa jälkeen Pohjolan talo on yhä yksi maan merkittävimmistä kulttuuritiloista ja paikka, joka tuntuu edelleen modernilta”, Westerholm sanoo. ”Aallon arkkitehtuurissa, hänen materiaalivalinnoissaan ja koko rakennuksen inhimillisessä mittakaavassa on jotain ajatonta.”
Katso myös:
• Lisää Alvar Aallon tuotteita >
Julkaistu 17.09.2026
