Tulikuumasta lasista kotimaisen designin klassikoiksi – vierailulla Iittalan lasitehtaalla
Aalto-maljakot ja valtaosa muista Iittalan lasiesineistä valmistetaan Hämeenlinnassa Iittalan kylässä, jonne lasitehdas perustettiin jo yli 140 vuotta sitten.
TUTTU PUNAVALKOINEN i-LOGO koristaa parkkipaikan reunalla saloissa liehuvia lippuja – olemme saapuneet vierailulle Iittalan tehtaalle Hämeenlinnan Iittalassa. Luvassa on sangen harvinaista herkkua, sillä olemme suuntaamassa tehtaan vierailuparvelle seuraamaan, kuinka lasinpuhaltajat ja muut tehtaan käsityöläiset taikovat kuumasta, sulasta lasimassasta niin tyylikästä taidelasia kuin arkea ylevöittäviä astioita.
Tiedätkö muuten, mitä Timo Sarpanevan suunnittelema i-logo symboloi kirjaimen lisäksi? Vastauksen löydät jutun lopusta!
Tehtaalla on myös vierailuparvi, jonne kuka tahansa voi arkisin mennä ihastelemaan lasinpuhaltajien ja muiden tehtaan käsityöläisten taituruutta.
Suupuhallettujen lasiesineiden ohella tehtaalla valmistetaan myös puristelasia ja keskipakoisvalettua käyttölasia. Kastehelmen kuvio on kehitetty juuri puristelasiin: Oiva Toikka halusi peittää sillä lasiin jäävät saumakohdat.
Ainoa Suomessa
Vuonna 1881 perustettu Iittalan tehdas on Pohjoismaiden suurin ja koko Suomen ainoa toiminnassa oleva lasitehdas. Sen lasihyteissä eli lasinpuhaltajien työskentelytiloissa syntyvät niin Alvar Aallon ikoniset maljakot, Oiva Toikan leikkisät lasilinnut kuin Tapio Wirkkalan röpelölasiset Ultima Thuletkin. Tehtaalla työskentelee noin 200 työntekijää, meille kerrotaan, joista lasinpuhaltajia on kuutisenkymmentä. Muita tehtäviä ovat esimerkiksi laaduntarkistus, hiominen, kaiverrus ja pakkaus.
Suupuhallettujen esineiden ohella tehtaalla valmistuu käyttölasia myös koneellisesti joko muottiin puristamalla tai keskipakoisvalamalla. Jälkimmäisessä lasia kaadetaan pyörivään muottiin, jossa se jakautuu tasaisesti keskipakoisvoiman vaikutuksesta. Tässähän oppiikin samalla myös fysiikkaa! Tällä tekniikalla valmistuvat muun muassa Ultima Thule -sarjan kulhot ja Kastehelmi-tarjoilulautaset.
Vuonna 1881 perustettu Iittalan lasitehdas on ainoa toiminnassa oleva, käyttölasia valmistava tehdas Suomessa. Maailman mittapuullakin tarkasteltuna sen erityisosaamista on värilasi.
Lasinpuhallus vaatii taitoa, voimaa ja herkkyyttä samaan aikaan: vaikka työ on fyysistä, täytyy puhaltajan osata hallita puhalluksensa voimaa.
Ultima Thule -sarjan lasit puhalletaan muotteihin, jotka antavat niille niiden tunnistettavan, jäätä muistuttavan pintakuvion. Sarjaa on valmistettu Iittalassa jo yli 50 vuoden ajan.
Lasinpuhallus vaatii vuosien harjoittelua
Fysiikan jälkeen seuraa kemian oppitunti, kun saamme kuulla itse lasin valmistuksesta. Lasin resepti koostuu muun muassa belgialaisesta merenpohjahiekasta, soodasta ja kalkista, jotka sulatetaan tehtaan massiivisessa, Vihtori-nimisessä uunissa sulaksi, hunajaa muistuttavaksi lasimassaksi (konelinja on muuten nimeltään Vesa).
Aalto-vaasien tekijöillä on vähintään viiden vuoden kokemus lasinpuhalluksesta.
Lasinpuhallus ei ole mitään lastenleikkiä, vaan todellista käsityöläisyyttä, joka vaatii useiden vuosien harjoitusta – esimerkiksi Aalto-vaasien tekijöillä on vähintään viiden vuoden kokemus lasinpuhalluksesta. Haastavimpiin tuotteisiin lukeutuvat myös Ronan ja Erwan Bouroullecin suunnittelemat Ruutu-vaasit, ja molempiin maljakoihin tarvitaan yhteensä seitsemän eri tekijää, 12 työvaihetta ja maljakon koosta riippuen jopa 30 työtuntia. Eniten aikaa vie lasiesineen jäähdyttäminen puhaltamisen jälkeen.
Kenties kaikkein vaikein tehdä on Tapio Wirkkalan Kantarelli: meille kerrotaan, että sen osaa valmistaa vain muutama lasinpuhaltaja.
Lasitehtaan Vihtori-uuni kätkee sisuksiinsa sulaa, 1450 asteen kuumuudessa hehkuvaa lasimassaa. Uunit tullaan vaihtamaan uusiin lähivuosina – löytyyköhän tehtaalta ensi kerralla Vihtori Junior?
Lasipillin päähän uunista kerättävä sula lasi muistuttaa valuvaa hunajaa, minkä vuoksi lasinpuhaltajien täytyy pysyä koko ajan liikkeessä.
Aalto-maljakko saa muotonsa grafiittimuotissa.
Osaan lasiesineistä hyödynnetään myös kierrätyslasia, eikä tuotannossa syntyvästä ylijäämälasista mene mitään hukkaan.
Värillisen lasin asiantuntija
Tiesitkö, että maailman mittakaavassa värillinen lasi on itse asiassa aika harvinaista? Me suomalaiset olemme niin tottuneita karpalonpunaisiin Aalto-maljakoihin ja sateensinisiin Kastehelmi-lyhtyihin, ettemme tule ajatelleeksi miten erityisiä esineet ovatkaan. Monella valmistajalla väri saattaa olla vain lasiesineen pinnassa, mutta Iittalan tuotteissa väri on lasimassassa – se ei kulu pois eikä haalistu.
Iittalan tuotteissa väri on lasimassassa – se ei kulu pois eikä haalistu.
Läpivärjättyä lasia saadaan aikaan lisäämällä lasin perusreseptiin erilaisia oksideja. Saamme kuulla, että esimerkiksi ruskeaa ja punaista lasia saadaan lisäämällä lasimassaan kuparioksidia, sinistä lisäämällä kobolttia. Uuden lasivärireseptin kehittäminen voi viedä jopa vuosia, mutta siitä huolimatta Iittalan lasiväriarkistossa on niitä yli 200. Tuotannossa näistä on yleensä parikymmentä kerrallaan.
Lasinvalmistustiimejä kutsutaan verstakoiksi. Jokaisella verstakon jäsenellä on oma tehtävänsä.
Jäähdyttäminen on lasinpuhalluksen hitain vaihe, mutta todella tärkeä. Jäähdytysuunissa esineet, vaikkapa Leimu-valaisimet, usein saavat myös lopullisen värinsä.
Käsityönä valmistetuissa lasiesineissä näkyy artesaanin kädenjälki. Jos lasi on jossain kohtaa hieman paksumpaa, näyttää myös sen sävy syvemmältä.
Kertakäyttökulttuurin vastustaja
Vierailumme lopuksi saamme kuulla vielä vastuullisuuteen, kierrätykseen ja työturvallisuuteen panostamisesta. Lokakuun 2022 alussa Iittala-brändin omistava Fiskars muun muassa tiedotti, että tehtaan vanhat lasiuunit tullaan vaihtamaan uusiutuvalla sähköllä toimiviin uuneihin, jotka pienentävät hiilidioksidipäästöjä ja vähentävät valtavasti koko tehtaan energiankulutusta.
Myös kierrätys on viime vuosina otettu syyniin, eikä tehtaan ylijäämälasista ei ole vuodesta 2016 alkaen mennyt grammaakaan hukkaan. Osa hävikkilasista käytetään uusien tuotteiden valmistamiseen, ja loput kierrätetään muilla tavoin. Kaikki hukkalasi ei nimittäin sovi uusien lasituotteiden valmistamiseen, vaan se toimitetaan eteenpäin ja siitä tehdään esimerkiksi lasivillaa. Ajattele, kotisi lämpöeriste saattaa siis periaatteessa olla tehty vaikka Aalto-maljakon tai Kastehelmi-kynttilälyhdyn palasista!
Tämä sangen hupaisa ajatus mielessämme vilkutamme heipat tehtaalle ja saloissa liehuville i-lipuille. Ja ai niin, vielä se luvattu logon symboliikka: punavalkoinen i-merkki esittää tietysti lasinpuhalluspilliä ja lasikuplaa sen päässä. Punainen tausta taas on kuin lasiuunin kuumana hehkuva suuaukko.
Katso myös:
• Iittalan tuotteet Finnish Design Shopissa >
• Käytetyt Iittalan tuotteet Francklyssä >
Teksti: Emmi Ratilainen Kuvat: Iittala
Julkaistu 15.11.2022
