Ruotsin kansallismuseossa näkyy Iittalan lasinpuhaltajien mestarinäyte
Matti Klenellin Putki-valaisimet voi nähdä Tukholmassa kansallismuseon ravintolassa.
Matti Klenell, mistä ajatus Putki-valaisimesta lähti?
”Halusimme luoda tilan ikkunoihin melko suuret valaisimet, sillä kansallismuseon rakennus on vaikuttavan kokoinen. Halusimme myös, että valaisimet ovat lasia ja että niistä näkisi tavalla tai toisella lasinvalmistuksen prosessin, sillä koko sisustussuunnitelman konsepti perustuu esineiden tuotannon esiin nostamiseen eikä viimeisteltyihin mestariteoksiin, joita kansallismuseo jo on täynnä. Ikkunalaudat, joihin valaisimet laitetaan, ovat tärkeät tilan ilmanvaihdon kannalta. Siksi valaisimista piti tehdä putkimaiset.
Tulin ajatelleeksi Iittala Cupia, joka järjestetään joka vuosi. Se on lasinpuhaltajien epävirallinen mestaruuskilpailu, jossa yhtenä osana on puhaltaa muottiin mahdollisimman korkea putki. Niin sain idean ikkunalla olevasta kynttelikkömäisestä valaisimesta, joka koostuu erikorkuisista, valoa ja lasinvalmistuksen taitoa heijastavista lasiputkista.”
”En olisi voinut kuvitella valaisimia tehtäväksi missään muualla kuin Iittalassa.”
Mitä Iittalan lasitehdas merkitsee sinulle?
”En olisi voinut kuvitella valaisimia tehtäväksi missään muualla kuin Iittalassa. Tiesin, että mestaripuhaltajat Heikki Punkari ja nyt jo eläköitynyt Risto Sipilä ovat alan kiistattomia mestareita ja oli siksi hyvin luonnollista ottaa yhteyttä Iittalaan.”
Miten ravintolatilan konseptin suunnittelu sujui? Tuliko matkalla yllätyksiä?
”Tämä projekti oli täynnä jatkuvia yllätyksiä. Minä, Carina Seth Andersson, TAF Studio ja Stina Löfgren muodostimme ydinryhmän, ja kutsuimme mukaan noin 25 muuta designeria. Suunnittelimme yhteensä noin 80 uutta tuotetta massatuotetusta posliinista printteihin, sohvamoduuleihin ja käsin kudotuista kankaista uniikkiin seinäpeiliin.
Oli aika homma saada kokonaisuus pysymään kasassa, mutta toisaalta tämä on kerran elämässä -projekti, jossa voi oppia uutta joka päivä.”
Matti Klenell on suunnitellut Iittalalle myös Nappula-kynttilänjalat ja Lempi-lasit.
Miten toivot museovieraiden kokevan työsi?
”Toivon, että heille heräisi voimakas halu palata. Haluamme luoda ympäristön, jossa kaikki ei ehkä ole kerralla nähtävissä vaan paljastuu asteittain.”
Etunimesi viittaa siihen, että sinulla saattaisi olla suomalaisjuuria. Onko näin?
”Ei ole. Valitettavasti. Sain nimeni Bertolt Brechtin Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti -näytelmästä, joka pyöri Göteborgin kaupunginteatterissa, kun synnyin marraskuussa vuonna 1972. Mutta minulla on nimeni vuoksi ollut erityinen suhde Suomeen lapsesta saakka, jo ennen kuin kävin Suomessa ensimmäistä kertaa. Olen siksi todella onnellinen ja kiitollinen Iittalan kanssa yli kymmenen vuotta sitten alkaneesta yhteistyöstä, sillä se on antanut minulle monia syitä ylittää Itämeren.”
Ruotsin kansallismuseo avattiin remontin jälkeen 13. lokakuuta 2018.
Katso myös:
Teksti: Anu Karttunen Kuvat: Agency Leroy
Julkaistu 24.10.2018
