Seuraava kenttä suodattaa tuotteita kirjoittaessasi; vastaavat tulokset näkyvät alla.

Seuraava kenttä suodattaa tuotteita kirjoittaessasi; vastaavat tulokset näkyvät alla.

PAN-tornimökit kohosivat Norjan Finnskogeniin Muumien innoittamina

PAN-mökit Norjan Finnskogenissa

PAN-mökissä pääsee tarkkailemaan metsän elämää kahdeksan metrin korkeudelta.

Norjalaisarkkitehti Espen Surnevik sai inspiraation PAN-mökkiprojektiin Tove Janssonin Muumi-tarinoista. Lähes latvuston tasolle yltävät vuokramökit sijaitsevat suomalaisten siirtolaisten muinoin asuttamalla metsämaalla.

NORJAN GJESÅSENIN metsän uumenissa voi kohdata odottamattoman näyn: puiden lomassa kohoaa kaksi tornimaista mökkiä, jotka on nostettu kuusimetristen teräskehikkojen varaan. PAN-tretopphytter ei ollut helppo projekti kokeneellekaan arkkitehdille.

”Kun asiakkaat pyysivät minua toteuttamaan metsäänsä PAN-projektin, minun täytyi pohtia tehtävää, teemaa ja toimeksiantoa pitkään. Taustalla oli halu luoda metsään jotain ainutlaatuista, joka voisi yhtyä sitä ympäroivän kauniin maiseman väreihin aina kallioista pieniin kasveihin ja suuriin puihin”, Oslon Arkitektur- og designhøgskolenissa professorina työskentelevä Espen Surnevik taustoittaa.

Espen Surnevik

Espen Surnevik työskentelee Oslossa arkkitehtina ja professorina.

PAN-mökit Norjan Finnskogenissa

Mökin turvaan päästäkseen täytyy ensin kivuta kierreportaat ja ylittää ylhäällä kulkeva silta. Espen Surnevik vertaa mökkiin saapumista Muumi-kertomuksistakin tuttuun rituaalisen matkan teemaan.

”PAN-projektin taustalla oli halu luoda metsään jotakin ainutlaatuista.”

Yrittäjäpariskunta Kristian Rostadin ja Christine Mowinckelin omistamat vuokramökit sijaitsevat parin tunnin ajomatkan päässä Oslosta, Finnskogenin metsässä lähellä Ruotsin rajaa. Finnskogen on saanut nimensä satoja vuosia sitten alueelle muuttaneiden, metsäsuomalaisiksi kutsuttujen uudisviljelijöiden mukaan.

”1500-luvulla alueelle muuttaneiden suomalaisten myötä alueelle on kehittynyt yhteispohjoismainen kulttuuri, jonka toisiinsa sekoittuneet traditiot ovat todella vahvoja ja mielenkiintoisia”, Surnevik kertoo.

PAN-mökit Norjan Finnskogenissa

Katon mustaksi hapetetut sinkkipaneelit jäljittelevät männynkävyn pintaa.

PAN-mökit Norjan Finnskogenissa

Metallisten ulkopintojen vastapainoksi sisäpinnat ovat lähes kauttaaltaan mäntypuuta. Villatekstiilien värit on poimittu metsästä.

PAN-mökit Norjan Finnskogenissa

Koko seinän levyiset päätyikkunat luovat sisätiloihin vuodenaikojen mukaan vaihtuvan valon ja tunnelman.

Projektin tärkeimmäksi innoittajaksi Surnevik nimeää Tove Janssonin Muumi-kirjat, joiden maailmaa hän luonnehtii kokonaiseksi pohjoismaisen luontosuhteen ympärille rakentuneeksi mytologiaksi. Surnevikin mukaan Jansson pukee sanoiksi ja kuviksi sellaiset tunteet, joita koemme ollessamme yhteydessä pohjoisen luonnon karujen elementtien kanssa.

”Itselleni Janssonin tarinat edustavat aitoa kokemusta siitä, kuinka pohjoisen asukkaat suhtautuvat syrjäseutujen pitkiin välimatkoihin, yksinäisyyteen, pitkiin talviin ja kylmään ilmastoon”, Surnevik kuvaa.

PAN-mökit Norjan Finnskogenissa

PAN-mökkeihin on vedetty sähköt ja vedet. Sisältä löytyy myös pieni, moderni keittiö.

PAN-mökit Norjan Finnskogenissa

Tarvittaessa esiin taitettavien lisävuoteiden ansiosta nukkumapaikkoja on yhteensä kuudelle.

Kolmiomainen muoto on mahdollistanut tilan, joka on samaan aikaan sekä tunnelmallisen kapea että monumentaalisen korkea.

PAN-mökkien arkkitehtuurissa kohtaavat metsäpalojen paikannukseen käytetyt tähystystornit sekä erityisesti Pohjois-Amerikassa yleiset A-linjaiset mökit. Tukevasti kallioperään ankkuroituun mökkiin kavutaan sen kupeeseen rakennettuja kierreportaita pitkin. Kolmiomainen muoto on mahdollistanut tilan, joka on samaan aikaan sekä tunnelmallisen kapea että monumentaalisen korkea.

PAN-mökit Norjan Finnskogenissa

Tähystystorneja muistuttava metallirakenne tekee rakennuksesta ympäröivästä maisemasta erottuvan. Kauempaa katsottuna se kuitenkin sulautuu metsän tummiin sävyihin.

Materiaalivalinnoissa haettiin toisaalta luonnonmukaisuutta ja toisaalta erottumista ympäröivästä luonnosta: toisin kuin useimmat metsämökit, PAN-mökit on valmistettu puun sijaan metallista. Mustaksi käsitelty mattapintainen metalli korostaa mökin veistoksellista muotoa ja maksimoi energiatehokkuuden, sillä tumma pinta imee itseensä tehokkaasti auringonvaloa. Sisätiloja hallitsevat puolestaan luonnonmateriaalit: mäntypuiset seinät ja lattiat sekä paikallisesta lampaanvillasta valmistetut tekstiilit tekevät puitteista kodikkaat ja lämpimät.

Mökin nukkumaparvelta avautuu esteetön näköala yli havumetsän ja järvenselän, ja nukkumatilaa täydentävät seinien sisään kätkeytyvät sängyt, jotka voi taittaa auki tarvittaessa. 40-neliöisen mökin varustukseen kuuluvat myös kylpyhuone, keittiö sekä tunnelmaa luova takka. Avarien päätyikkunoiden ansiosta metsä on mökissä aina läsnä.

PAN Tretopphytter, Joger Hansens Veg 2280, 2280 Gjesåsen, Norja
www.panhytter.no

Katso myös:

Saaren kaunein talo >
Kappeli Kemiönsaarella >

Teksti: Nora Uotila Kuvat: Rasmus Norlander, potretti Anne Bråtveit

Julkaistu 14.03.2019

Lue myös

  • Avara working café Dittmar & Indreniuksen uudistetussa pääkonttorissa Helsingin historiallisessa Grönqvistin talossa

    Vanhan talon uusi arki

    Asianajotoimisto Dittmar & Indreniuksen pääkonttori sijaitsee Helsingin keskustan ikonisessa Grönqvistin talossa. Vuoden mittaisessa remontissa henkilöstön yhteiset tilat uudistettiin täysin.

    Lue juttu
  • Peruskorjattu Villa Lante: Suomi-designia 1500-luvun roomalaishuvilassa

    Peruskorjattu Villa Lante: Suomi-designia 1500-luvun roomalaishuvilassa

    Suomen Rooman-instituutin käytössä oleva Villa Lante avasi ovensa mittavan peruskorjauksen jälkeen syksyllä 2025. Design Storiesin haastattelussa projektin sisustuksesta vastanneen KOKO3:n Helka Parkkinen kertoo, miten suomalainen nykydesign solahtaa osaksi italialaista renessanssihuvilaa.

    Lue juttu
  •  Arkkitehti Pil Kallesøn kotona ajattomat valinnat ovat kaiken ytimessä

    Arkkitehti Pil Kallesøn kotona ajattomat valinnat ovat kaiken ytimessä

    Arkkitehti Pil Kallesø asuu perheensä kanssa Jørn Utzonin suunnittelemassa atriumtalossa Tanskassa. Pariskunta rakastaa pohjoismaista arkkitehtuuria, ja he kiersivät viime kesänä Suomessa Alvar ja Ainon Aallon inspiroivimmissa kohteissa. Heidän seesteinen kotinsa, jossa on Artekin kalusteita ja Johanna Gullichsenin tekstiilejä, heijastaa tätä yhteistä intohimoa.

    Lue juttu

Suosituimmat

  • Kesämökin valoisa olohuone, jossa on näkyviin jätetty aumakaton kantava rakenne, yhtenäinen ikkunarivistö järvelle päin ja Woodnotesin Uni-villamatto lattialla.

    Uusi talo nousi tutulle paikalle – tutustu Puotilan perheen kesämökkiin Saimaalla

    Puotilan suvussa on vietetty kesiä Saimaan rannalla jo 1950-luvulta. Kun vanha hirsimökki alkoi kaivata perusteellista remonttia, päädyttiin epätavalliseen ratkaisuun: vanha talo purettiin ja uusi rakennettiin täsmälleen vanhan paikalle. Toimiviksi todetut asiat tehtiin uudelleen, entistä paremmin.

    Lue juttu
  • Suunnittelija Nani Marquina työpöytänsä ääressä, hymyilee kameralle ja pitelee tekstiilimalleja käsissään

    Nani Marquina tekee matoista taideteoksia

    Espanjalainen muotoilija Nani Marquina halusi suunnitella mattoja omalla tavallaan ja rakensi samalla yhden maailman omaleimaisimmista tekstiilibrändeistä. Tässä Design Storiesin haastattelussa hän kertoo luovuudesta, käsityötaidosta ja siitä, mikä vie häntä eteenpäin lähes 40 vuoden uran jälkeenkin.

    Lue juttu
  • Havainnekuva Paimion parantolan kattoterassista

    Paimion parantolaan suunnitellaan hotellia ja kylpylää

    Paimion parantola, yksi modernin arkkitehtuurin ikonisimmista rakennuksista, saa uuden tulevaisuuden. Arvostettu norjalainen arkkitehtitoimisto Snøhetta on laatinut Masterplan-suunnitelman vuonna 1933 valmistuneelle Paimion parantolalle – ja visio on yhtä kunnianhimoinen kuin rakennus itse.

    Lue juttu

Ajankohtaista

Design Stories on verkkokauppa Finnish Design Shopin oma nettijulkaisu. Toivottavasti viihdyt juttujemme parissa! Voit myös kertoa Design Storiesin toimitukselle kiinnostavasta juttuaiheesta tai lähettää palautetta julkaisemistamme jutuista. Kuulemme sinusta mielellämme!