Aallon jalanjäljissä Jyväskylässä – arkkitehtuurikierros Alvar Aallon kotikaupungissa
Alvar Aalto on jättänyt kädenjälkensä useaan paikkaan Jyväskylässä. Jyväskylän yliopiston punatiilisen päärakennuksen hän suunnitteli 1950-luvulla.
ALVAR AALLON LAPSUUDENPERHE muutti Kuortaneelta Jyväskylään pikku-Alvarin ollessa vasta 5-vuotias. Näin Jyväskylässä tuli hänen kotikaupunkinsa, jossa hän kävi myös koulunsa.
Opiskeltuaan arkkitehdiksi Helsingissä Aalto palasi kotikaupunkiinsa vuonna 1923 ja perusti sinne oman arkkitehtitoimiston. Yhdessä huoneessa toimineelle yritykselleen hän antoi mahtipontisen nimen: ”Arkkitehtuuri- ja monumentaalitaiteen toimisto Alvar Aalto”. Seuraavana vuonna hän palkkasi toimistoonsa töihin arkkitehti Aino Marsion, ja jo puoli vuotta myöhemmin kaksikko oli naimisissa. Jyväskylän vuosina syntyi myös perheen esikoinen.
Aallot muuttivat Turkuun vuonna 1927 ja siirtyivät takaisin Helsinkiin 1930-luvun alkupuolella, mutta Aallon yhteys Jyväskylään säilyi tiiviinä koko arkkitehdin uran ajan. Kaupungissa onkin runsaasti Aallon suunnittelemia rakennuksia, ja sinne avattiin myös häneen tuotantoaan esittelevä museo vuonna 1973.
Jyväskylän Työväentalon harkituissa yksityiskohdissa kuten kaidedetaljeissa, syöksytorvissa ja ikkunamuodoissa näkyy viitteitä italaisesta renessanssipalatsista.
Aallon ura alkoi pohjoismaisella klassismilla
1920-luvun alkupuoli ei ollut helppo aikaa nuorelle, aloittelevalle arkkitehdille, sillä Suomessa elettiin vaikea lamakautta. Aalto onnistui kuitenkin saamaan suunniteltavakseen rakennusprojekteja kotikaupungissaan. Vuonna 1924 valmistui hänen ensimmäinen kivitalosuunnitelmansa, italialaista renessanssipalatsia muistuttanut Jyväskylän työväentalo, jossa toimi myös työväenteatteri ja -orkesteri. Rakennusta pidetään hänen 1920-luvun päätyönään.
Toinen kaunis esimerkki Aallon klassismin kauden arkkitehtuurista on vuonna 1926 valmistunut Aira-talo. Tiilestä muurattu 3-kerroksinen rautatieläisten asuinrakennus oli Aallon ensimmäinen kerrostalosuunnitelma ja aikansa suurin asuinrakennus Jyväskylässä. Aallon kädenjälki näkyy etenkin talon huolellisesti suunnitelluissa yksityiskohdissa.
Aira-talo heijastaa Aallon kiinnostusta italialaiseen arkkitehtuuriin. Arkkitehti vieraili Italiassa ensimmäisen yhdessä Ainon kanssa kaksikon häämatkalla vuonna 1924.
Ensimmäiset Jyväskylään toteutetut rakennukset Aalto suunnitteli aikakauden yksinkertaiseen pohjoismaisen klassismin henkeen.
Aira-talon kadunpuoleinen julkisivu.
Pienempi esimerkki Aallon 1920-luvun suunnittelutyöstä on Taulumäellä osoitteessa Hongikontie 9 sijaitseva Nuoran talo, jonka parvekkeen ja muut muutostyöt Aalto suunnitteli vuosina 1923–1924.
Punatiilikauden merkkiteokset
1950-luvulla Alvar Aallon arkkitehtuuri sai uudenlaista moni-ilmeisyyttä. Tuon vuosikymmenen töitä yhdistävätkin punatiilen käyttö, humaani lähestymistapa sekä rakennusten hienovarainen sijoittelu ympäristöönsä.
Näinä vuosina syntyivät myös Jyväskylän seudun kansainvälisesti tunnetuimmat Aalto-klassikot: kaupungin ulkopuolella sijaitseva Säynätsalon kunnantalo, Aallon omaksi kesäasunnoksi rakennettu Muuratsalon koetalo sekä Jyväskylän Kasvatusopillisen korkeakoulun päärakennus ja kampus, jotka tunnetaan nykyisin Jyväskylän yliopistona.
Aalto sai suunniteltavakseen Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun laajennuksen voitettuaan kutsukilpailun vuonna 1951. Hän piirsi moderneja punatiilirakennuksia Konstantin Kiseleffin 1880-luvun suunnittelemien punatiilisen opettajaseminaarin, ”opin kasarmien”, jatkoksi. Uudisrakennukset hän sijoitti polveilevaksi nauhaksi kiertämään keskellä olevaa urheilukenttää.
Puistomaisella kampusalueella sijaitsevat rakennukset muodostavat yhtenäisen, kaupunkimaisen kokonaisuuden, mutta jokainen on kuitenkin oma, itsenäinen kokonaisuutensa.
• Lue myös: Muuratsalon koetalo oli Alvar Aallon leikkikenttä >
Kampuksen rakennuksia yhdistävät vaihtelevat, polveilevat rakennusmassat sekä eläväpintaisen punatiilen käyttö.
Aalto otti suunnitelmansa esikuvaksi amerikkalaistyylisen yliopistokampukset, joihin hän oli tutustunut vieraillessaan ja opettaessaan Yhdysvalloissa.
Yliopiston päärakennuksen aulatiloja. Kasvatusopillista korkeakoulua ennen Aalto oli suunnitellut Yhdysvaltoihin MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) opiskelija-asuntolan, Baker Housen.
Lempeä luonnonvalo ja punatiiliset pinnat ovat pääosissa myös kampuksen sisätiloissa.
Yliopiston päärakennuksen juhlatilojen aulasta avautuvat vihreät näkymät.
Valkoinen Lyhty-rakennus erottuu kampuksen punatiilisistä rakennuksista. Se toimi alkujaan opetushenkilökunnan ruokalana sekä kokoontumistilana.
Poikkea museoon
Kampuksen vieressä sijaitsee kaksi Aallon suunnittelemaa museorakennusta. Vuonna 1961 valmistunut suoralinjainen Keski-Suomen museo esittelee paikallishistoriaa ja syyskuussa 1973 avautunut monimuotoisempi Alvar Aalto -museo perusnäyttelyssään maestron itsensä arkkitehtuuria sekä muotoilua. Nykyisin kaksi Aallon suunnittelemaa museorakennusta on liitetty laajennusosalla yhteen Aalto2-museokeskukseksi.
Alvar Aalto -museon sisätilan kiinnostava yksityiskohta on vuoden 1939 New Yorkin maailmanäyttelypaviljongin suunnitelmaa muistuttava kaareutuva puurimaseinä. Museon suunnitelmat valmistuivat vuonna 1971 ja yleisölle se avattiin vuonna 1973.
Geometrisen, valkoisen Keski-Suomen museon sisällä on seminaaritila, jonka aaltoileva puukatto muistuttaa Aallon vuonna 1935 valmistuneen Viipuriin kirjaston kattoa.
Luentosalin kattoa koristavat luonnollisesti Aallon suunnittelemat A110- eli Käsikranaatti-riippuvalaisimet.
Keskustan hallinto- ja kulttuurikortteli
Alvar Aalto hahmotteli 1960-luvulla Jyväskylään hallinto- ja kulttuurikeskusta, joka nivoi yhteen vanhan kaupungintalon neljään uudisrakennukseen. Suunnitelmasta toteutettiin myöhemmin kolme rakennusta: vuonna 1970 valmistunut Poliisitalo, vuosina 1975–78 rakennettu virastotalo sekä kaupunginteatteri, joka valmistui vasta Aallon kuoleman jälkeen vuonna 1982 puoliso Elissa Aallon johdolla. Kokonaisuudesta jäi toteuttamatta virastotalon laajennus, johon kuului näyttävä valtuustosalin rakennus.
Vuonna 1970 suunnitellun Poliisitalon julkisivun tunnistettavin osa on polveileva, betoninen seinämuuri. Nykyisin Tietotalo-nimellä tunnettu rakennus sijaitsee Kilpisenkadulla.
Aallon ”torahammas”
1950–1960-luvun taitteessa parin kilometrin päähän Jyväskylän keskustasta rakennettiin puutarhakaupunkiaatteen mukainen Viitaniemi. Pääosa alueen rakennuksista on matalia rivitaloja ja kolmikerroksisia kerrostaloja.
Alueen maamerkin, Viitatornin, suunnittelijaksi pyydettiin arkkitehti Alvar Aaltoa. 13-kerroksinen torni, joka kohoaa komeana alueen muiden rakennusten yläpuolelle, oli pitkään kaupungin korkein rakennus. Valkoinen kerrostalo tunnetaan edelleen lempinimellä Torahammas.
Viitatorni on vehreän Viitaniemen kaupunginosan maamerkki. Aalto onnistui tuomaan 72 asuntoa käsittävään rakennukseen elävyyttä ja kepeyttä porrastamalla sen luoteisjulkisivun.
Jyväskylä kutsuu itseään Alvar Aallon arkkitehtuurin pääkaupungiksi, sillä kaupungissa ja sen lähialueilla on noin 30 Aallon suunnittelemaa rakennusta. Jyväskylän Lutakon satamassa on esillä myös Aallon suunnittelema puurakenteinen vene, jolla hän kulki puolisonsa Elissa Aallon kanssa Muuratsalon kesäasunnolle.
Katso myös:
• Alvar Aallon suunnittelemat tuotteet >
• Alvar Aallon Säynätsalon kunnantalo >
Julkaistu 31.07.2025
