Vuokko ja Antti Nurmesniemen kotitalo Kulosaaressa kiehtoo yhä ajattomuudellaan ja modernilla tilankäytöllään
Sisustus on valkoisten pintojen ja puun raikas, ajaton yhdistelmä. Kolmeen tasoon rakennettu avoin talo on jäsennelty nerokkaasti eri toimintoja varten.
ISTUESSAAN AAMIAISELLA Lahden Seurahuoneella kevättalvella 1974 Vuokko ja Antti Nurmesniemi näkivät yllättäen Helsingin Sanomissa myynti-ilmoituksen unelmiensa tontista Kulosaaressa.
Paikka oli tuttu, sillä pari oli monet kerrat ihaillut sitä Antin Wihurin talossa sijainneen toimiston parvekkeelta ja unelmoinut oman talon suunnittelusta ja rakentamisesta meren rannassa sijaitsevalle kapealle, heinää kasvavalle rakentamattomalle tontille.
Nurmesniemien talo Kulosaaressa kätkeytyy mereltä katsottuna mäntyjen suojaan.
Antti ei aikaillut vaan soitti ja sopi tapaamisen tontin omistajan kanssa, ja kaupat saatiin sovittua pikaisesti. Antti oli vuosikausia pyöritellyt mielessään oman talon pohjakuvaa ja julkisivuja, mutta vasta tontti konkretisoi suunnitelmat.
Rakennukseen haluttiin sijoittaa sekä pariskunnan koti että Antin sisustusarkkitehtitoimisto. Antti paneutui suunnitteluun täysillä, vaikkei tehtävä hänen mukaansa ollutkaan helppo sisustusarkkitehdille, ”amatööritalonpiirtäjälle.”
Jo kymmenen vuotta aiemmin Porvoon saariston Emäsaloon rakennetun kesämökin suunnittelussa Anttia oli viehättänyt talon sijoittaminen mahdollisimman piiloon ohikulkevien katseilta. Samaa ajatusta hän noudatti Kulosaaren taloa suunnitellessaan.
Sisäänkäynnistä aukeaa suora näkymä merelle. Puiset sälekaihtimet suojaavat meren heijastamalta kirkkaalta auringonvalolta. Antin suunnittelemat teräksestä ja nahkasta valmistetut jakkarat ovat vuodelta 1964.
Valkoinen laatta jatkuu yhtenäisenä alimmaisen ja keskimmäisen kerroksen lattiassa sekä matalassa seinässä ja portaissa. Kerrokset ovat yhtä avonaista tilaa, mutta silti alakerta tuntuu yksityiseltä.
Ruokapöytä ja Antti-tuolit sekä Vuokon mustavalkoisella raitakankaalla verhoiltu nojatuoli 004 edustavat Antin minimalistista suunnittelua. Pöydällä Oiva Toikan lasiteoksia ja Antin japanilaishenkinen valaisin.
Kolme askelmaa keskikerrosta alempana sijaitsevaan keittiöön on kaksi vastakkaista sisäänkäyntiä ruokailutilasta ja eteisestä. Grillitason päällä Antin Wärtsilälle suunnittelemat valurautapadat.
Avoimeen tilaan syntyy tasojen vaihtelun avulla rauhallisia soppia.
TALOSTA HALUTTIIN mahdollisimman matala, jotta se maastoutuisi tontin edessä olevan aallonmurtajaa muistuttavan kallioniemekkeen taakse. Talo rakennettiin kolmeen tasoon puolen kerroksen välein, ja alin kerros tehtiin osin maan alle.
Tuon aikaisen rakennusluvan mukaan talo saatiin sijoittaa muutaman metrin päähän rantaviivasta. Rakennuksen eteen meren puolelle istutettiin suojaksi mäntyjä, jotka ovat kasvaneet meri-ilmastossa viidessä vuosikymmenessä vantteraoksaisiksi puiksi. Kadun puolella suojaa antavat suurilehtiset vaahterat.
Nurmesniemet pääsivät muuttamaan uuteen Kulosaaren kotiinsa vuonna 1975.
Talon konstruktio on erikoinen. Saadakseen rakentajat ymmärtämään, kuinka talo oli käytännössä tarkoitus rakentaa, Antti teki siitä yksityiskohtaisen pienoismallin. Betoniperustuksen päälle pystytettiin kaksitoista teräspilaria. Niiden varaan asennettiin tasakattoa kannatteleva teräsrakenne, joka sai jo rakennusvaiheessa paljon huomiota ulkomaisissa arkkitehtuuri- ja sisustuslehdissä. Talon ulkoseinät paneloitiin kauttaaltaan luonnonvärisellä männyllä.
Talon teknisistä rakenteista vastasi insinööri Eero Paloheimo. Erikoisesta rakenteestaan huolimatta yhteensä 350-neliöinen talo valmistui yhdeksässä kuukaudessa, ja Nurmesniemet pääsivät muuttamaan siihen vuonna 1975.
Olohuoneen sohvalla ja lattialla on Vuokon punavalkoisista raitakankaista ommeltuja tyynyjä.
Vuosien varrella pelkistettyyn sisustukseen on tullut ajallisia kerrostumia. Kiinnostavia muotoilu-, arkkitehtuuri- ja taidekirjoja on paitsi isoissa kirjahyllyissä myös pinoina lattioilla ja pöydillä.
Olohuoneen ison kirjahyllyn takana on vielä toinen samankokoinen hylly täynnä kirjoja. Antti suunnitteli vihreän sohvan nastolalaiselle Vilkalle.
Katon valkoinen metallikonstruktio luo jännitettä muuten rauhalliseen ja seesteiseen tilaan. Ylimpään kerrokseen tuo lämpöä lakattu lautalattia. Nojatuoli 004 on vuodelta 1980 ja se on verhoiltu Vuokon raitakankaalla.
Modernistinen lattiavalaisin on prototyyppi vuodelta 1952.
ANTIN TOIMISTON tilat ovat hieman yli 100-neliöiset. Kiireisinä vuosina 1970–80-luvuilla, kun toimistossa oli paljon työntekijöitä ja usein ulkomaisia harjoittelijoita, töitä tehtiin myös kodin puolella. Kotiin ja toimistoon on molempiin omat sisäänkäyntinsä pihan kätköistä, ja niiden välissä sijaitsevat arkistotilat.
Poiketen 1970-luvun yleisestä hengestä koko 250-neliöinen koti on avointa, yhtenäistä tilaa, lukuun ottamatta makuuhuonetta sekä wc- ja kylpytiloja. Seinien minimoiminen ja kerrosten avoimuus oli Vuokon idea, josta Anttikin innostui. Se toteutettiin lopullisissa suunnitelmissa.
Koti on avointa, yhtenäistä tilaa, väliseiniä on niukalti ja kerrokset liukuvat toisiinsa.
Kodin alimmassa kerroksessa on sauna ja uima-allas sekä iso oleskelutila, johon suunniteltiin myös yöpymispaikat vieraille. Keskimmäisessä kerroksessa on sisäänkäynti ja eteinen sekä keittiö ja ruokailutila, josta aukeaa näkymä merelle ja ovi takapihalle meren rantaan. Keittiö on tilan keskellä muutaman porrasaskelman alempana. Se on erotettu muusta tilasta matalilla seinillä. Ylimmässä kerroksessa on kirjasto, iso olohuone, työtila sekä Vuokon ja Antin makuuhuone.
Vuokko ja Antti järjestivät kodissaan suuria juhlia ja illallisia, joihin talo sopi erinomaisesti. Kaikki vieraat olivat samassa avoimessa tilassa, jossa oli kuitenkin eri tasoja ja tiloja rauhallista seurustelua varten.
Yläkerran avarassa olohuoneessa Vuokon Nuutajärvelle suunnittelemat lasiesineet täydentävät Antin valaisimilla ja kalusteilla sisustettua tilaa.
Tilaa rajaavat matalat puiset tasot, joiden päällä on Vuokon ja Antin matkoilta tuotuja muistoja sekä muotoilija- ja taiteilijaystävien teoksia.
Antti kuului nuorena kotikaupunkinsa Hämeenlinnan lennokkikerhoon ja suunnitteli ja rakensi useita lennokkeja.
Alakerran eli ”saunamontun” ikkunalaudalla on vuosikymmenien aikana kertyneitä kauniita keramiikkaesineitä. Vuokko opiskeli Taideteollisen oppilaitoksen keramiikkalinjalla ja on säilyttänyt rakkautensa materiaaliin.
Antin tunnetuin kaluste on Hotelli Palacen saunaosastolle suunniteltu hevosenkengän muotoinen saunajakkara. Teräksestä ja rottingista valmistetun nojatuolin 001 Antti suunnitteli 1978 saksalaiselle Tectalle.
Talon julkisivua merelle päin rytmittävät iso ikkunapinta ja vaakasuorat luonnonväriset mäntypaneelit.
VUOKKO JA ANTTI tulivat tunnetuiksi paitsi ylistettyinä ja palkittuina suunnittelijoina myös suomalaisen muotoilun diplomaatteina. He tekivät vuosikymmeniä pyyteetöntä työtä koko suomalaisen muotoilukentän hyväksi.
Kulosaaren koti oli jo valmistuessaan käsite. Se oli myös esimerkki siitä, miten omaleimaisesti kodin voi rakentaa ja sisustaa. Talon henki ja kaunis arkkitehtuuri ovat edelleen vaikuttavia. Antin suunnittelemat huonekalut, valaisimet ja puhelimet sekä Vuokon kankaat ja lasi- ja keramiikkaesineet ovat tärkeä osa Nurmesniemien ainutkertaisen kodin tunnelmaa.
Antti ja Vuokko Nurmesniemi Kulosaaren kodin olohuoneessa 1980-luvulla. Kuva: Antti Nurmesniemen arkisto.
Antti Nurmesniemi
Antti Nurmesniemi (1927–2003) oli Suomen teollisen muotoilun pioneereja.
Opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa vuosina 1947–1950. Nurmesniemi ei ainoastaan suunnitellut esineitä, vaan osallistui aktiivisesti myös muotoilun alan kehittämiseen.
Perusti oman sisustustoimistonsa Studio Nurmesniemen vuonna 1956, jossa vuosien aikana työskenteli myös lukuisia kollegoja. Nurmesniemen ensimmäinen teollisen muotoilun projekti oli Pehtoori-pannu Wärtsilälle vuonna 1957.
Antti Nurmesniemi palkittiin arvostetulla Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1964.
Vuokko Nurmesniemi
Vuokko Nurmesniemi, os. Eskolin (1930–2026) oli kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu tekstiilitaiteilija, keraamikko ja muotoilija.
Opiskeli Taideteollisen oppilaitoksen keramiikkaosastolla, mutta innostui Armi Ratian myötävaikutuksella vaatesuunnittelusta.
Toimi Marimekon vaatesuunnittelijana vuosina 1953–1960. Jokapoika-paita (1956) on ollut tuotannossa yli 60 vuotta.
Perusti oman Vuokko-yrityksensä vuonna 1964.
Vuokko Nurmesniemi sai taiteen akateemikon arvonimen vuonna 2007 ja on Taideteollisen korkeakoulun kunniatohtori.
Katso myös:
• Asun Homes -bookazinet >
• Jutta Ylä-Monosen Vuokko-kirja >
• Vuokko Nurmesniemen suunnittelemat tuotteet >
Juttu on julkaistu alun perin Asun-lehden numerossa 40/2022.
Julkaistu 11.11.2022
