Tove Jansson asui ateljeessa Helsingin kattojen yllä. Kodin keskiössä oli hänen luova työnsä, mukavuuksista hän oli valmis tinkimään. Design Stories sai mahdollisuuden vierailla tunnelmallisessa ateljeessa, joka saa jokaisen Muumi-fanin liikuttumaan.
HELSINGIN KESKUSTASSA sijaitseva ateljeetila on kuin suurikokoinen kuutio. Sillä on korkeutta, leveyttä ja syvyyttä noin kahdeksan metrin verran.
Kahdella seinällä on tasavälein isoja kaari-ikkunoita, joista tulvii tilaan runsaasti päivänvaloa. Niistä avautuu viehättävä näkymä yli Helsingin keskustan kattojen, ja jos kiipeää ateljeetilan parvelle, voi sen pienemmästä ikkunasta nähdä aina merelle saakka. Kaupungin äänetkin tuntuvat hiljenevän täällä kuudennen kerroksen ateljeessa.
Ateljeetila kuului taidemaalari, kuvittaja ja kirjailija Tove Janssonille (1914–2001), joka tunnetaan ympäri maailman muumikirjoistaan ja -sarjakuvistaan. Tove asui ja työskenteli tässä ateljeessa 56 vuotta – keskittyen tarinoihin, maalauksiin ja omaan rauhaan.
”Tovea varmasti viehätti ajatus siitä, että tänne torniin saattoi paeta tekemään omaa taidetta. Täällä ollaan kaupungin keskellä, mutta omassa sfäärissä keskustan hulinan yläpuolella”, sanoo Toven veljen tyttärenpoika ja Moomin Charactersin luova johtaja James Zambra.
Tove Jansson muutti asumaan ja työskentelemään ateljeeasuntoon 30-vuotiaana toisen maailmansodan vuosina. Tila kuului aiemmin hänen taiteilijaystävälleen Hjalmar Hagelstamille, joka menehtyi sodan taisteluissa.
Toven ensikäynti ateljeessa oli dramaattinen, sillä hän osui sinne ilmahälytyksen aikaan. Tove kuitenkin koki olevansa turvassa ateljeessa tykistötulesta huolimatta ja hän selvisikin vahingoittumattomana. Ateljee oli vaurioitunut sotavuosien aikana: ikkunat olivat pitkään rikki ja sisällä oli talvisin jääkylmä. Tove joutui työskentelemään turkistakki päällä. Sotavuosien aikana syntyi ensimmäinen muumitarina, Muumit ja suuri tuhotulva, joka julkaistiin vuonna 1945.
Ensimmäinen Tove Janssonin muumitarina ilmestyi sotavuosien jälkeen vuonna 1945.
Tove asui ateljeessa aluksi alkeellisissa oloissa. Lämpimäksi ateljeekodissa sai vain pienen ”salongin” työskentelytilan vieressä, eikä keittiötäkään ollut. Ilmeisistä puutteista huolimatta ateljeesta tuli Toven elämän tärkeä kiintopiste, jossa hän saattoi keskittyä luovaan työhönsä. Siellä hän maalasi tauluja, teki kuvitustöitä, suunnitteli monumentaalimaalauksia sekä kirjoitti ja kuvitti kuuluisat muumikirjansa ja -sarjakuvansa.
”Jollekin elämä ateljeessa olisi ollut poikkeuksellinen valinta. Tovelle tämä oli tuttu, aivan normaali tapaa elää, sillä hän oli kasvanut taiteilijaperheessä. Itse asiassa Tove asui käytännössä koko elämänsä ateljeissa”, kertoo Zambra.
1940–1950-LUVUILLA Tove sisusti kotinsa boheemilla ja romanttisella – ripauksen muumitalomaisella – tyylillä, johon hän oli imenyt vaikutteita muun muassa Pariisin matkoiltaan sekä vanhempiensa taiteilijakodista. Maalaustelineen seurana hänellä oli vanhoja antiikkihuonekaluja, kuten nostalginen divaani. Seinälle hän ripusti Pariisista ostamansa isokokoiset, 1800-luvun lopun mainosjulisteet. Ateljeessa oli myös kuvanveistäjäisän Viktor Janssonin teoksia.
Tove eleli ateljeessa ensin vuokralaisena. Alettuaan piirtää päivittäin ilmestyvää muumisarjakuvaa maailman laajalevikkisimpään sanomalehteen, brittiläiseen The Evening Newsiin, hän alkoi saada säännöllisempiä tuloja ja pystyi ostamaan ateljeetilan itselleen 1950-luvun puolivälissä. Hytistyään vuosikausia kylmässä ullakkoateljeessaan Tovella oli vihdoin mahdollisuus myös kunnostaa tila.
1960-LUVULLA ateljeessa tehtiin iso remontti, jolloin se sai nykyisen, modernin asunsa. Ateljeehen ja salonkiin rakennettiin parvet, seiniä vuorattiin mäntylaudoituksella ja sisustukseen tehtiin mittatilauksena mäntykalusteita. Lopputulos on mielenkiintoinen sekoitus vanhan talon arkkitehtuuria, luovaa tilaa, modernia arkkitehtuuria sekä lämminhenkistä puupintaa.
Remontin suunnitteli Toven kumppanin Tuulikki ”Tooti” Pietilän (1917–2009) veli ja tämän puoliso, tunnetut suomalaisarkkitehdit Reima ja Raili Pietilä. Ateljeen remonttisuunnitelman he piirsivät samoihin aikoihin, kun he työstivät Tovelle ja Tuulikille Klovharun yksinäiselle luodolle vuosina 1964–65 rakennettua kesämökkiä. Raili vastasi enemmän mökin suunnitelmasta ja Reima keskittyi ateljeehen.
Ateljee remontoitiin 1960-luvulla, jolloin se sai nykyisen, modernin asunsa.
”Kun Tooti tuli Toven elämään 1950-luvun puolivälissä, hän kehotti Tovea modernisoitumaan niin kirjallisuudessa, taiteessa kuin täällä kodissa. Remontoitu ateljee oli ensimmäinen Toven aidosti oma näkemys hyvästä kodista. Janssoneiden romanttinen ja nostalginen versio pyyhkiytyi pois ja tilalle tuli modernimpi, vähän robusti versio. Ehkä hän tiesi tuolloin paremmin, kuka oli ja mitä halusi”, James Zambra pohtii.
LOPPUTULOKSESTA NÄKYI, mikä Toven elämässä oli tärkeintä: suurin osa ateljeekodista oli ison remontinkin jälkeen varattu luovaan työhön. Asumismukavuus jäi edelleen sivuosaan, vaikka se remontin myötä paljon paranikin. Ateljeessa oli nyt vihdoin lämmin ja parvien myötä lisää tilaa, mutta esimerkiksi keittiö oli minikokoinen.
Suurin osa ateljeekodista oli ison remontinkin jälkeen varattu luovaan työhön.
”Kun Tovelta kysyttiin, haluaako hän kylpyammeen vai keittiön, niin hän valitsi kylpyammeen. Tove puuhaili monenlaista, mutta gourmet-ihminen hän ei ollut. Hän työskenteli usein niin intensiivisesti, että unohti syödä. Välillä hänelle käytiin viemässä ruokaa, jotta hän edes joskus muisti syödä”, James Zambra kertoo.
Yleisilme ateljeessa on ronski, mutkaton ja selkeä, mutta siellä täällä on myös pieniä mielenkiintoisia tavaroita ja löytöjä luonnosta, jotka ovat selvästi kiehtoneet Tovea. On kauniita kiviä, simpukoita ja laivojen pienoismalleja. Niistä tulee tunne, että ne on voinut nähdä muumikirjojen kuvituksissakin.
Ateljee oli Tove Janssonin elämän ja luovuuden keskipiste hänen elämänsä loppuun saakka. Hänen poismenonsa jälkeen ateljee on pyritty säilyttämään entisessä muodossaan kaikkia yksityiskohtia myöten – tallella ovat niin öljyvärit, Toven silmälasit kuin valokuvista tuttu kukkaseppelekin.
Kuka: Tove Jansson
- Tove Jansson (1914–2001) oli suomalainen taiteilija, kirjailija ja sarjakuvapiirtäjä, joka tunnetaan parhaiten rakastetuista muumitarinoistaan.
- Hän syntyi taiteilijaperheeseen Helsingissä ja opiskeli taidetta niin Suomessa kuin ulkomailla, muun muassa Tukholmassa ja Pariisissa.
- Muumit syntyivät alun perin Janssonin kirjoittamina ja kuvittamina lastenkirjoina, mutta laajenivat sarjakuviin, televisioon ja kansainväliseksi ilmiöksi.
- Toven ateljeekoti sijaitsi Helsingin keskustassa, ja siellä hän työskenteli suurimman osan elämästään.
- Jansson oli monipuolinen taiteilija, joka teki myös freskoja, maalauksia, novelleja ja romaaneja aikuisille, ja hänet palkittiin työstään useilla merkittävillä tunnustuksilla, kuten Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1976.
Toven ja Muumien maailmaan voi tutustua Helsingissä Arkkitehtuuri- ja designmuseon näyttelyssä, joka on avoinna yleisölle 10.10.2025–27.9.2026. Näyttelyssä tutustutaan siihen, miten Tove Jansson näki arkkitehtuurin ja muotoilun omassa elämässään, ja miten se ilmenee muumitarinoissa.
Katso myös:
• Tove Janssonin suunnittelemat tuotteet >
• Kaikki Muumi-tuotteet >
Teksti: Anna-Kaisa Huusko Kuvat: Niclas Mäkelä Tuotanto: Design Stories