Oslon uudet kujeet – katso kiehtovat arkkitehtuurilöydöt ja edulliset ravintolat
Oslon uudessa Kansallismuseossa on tuhansia esineitä historiasta nykypäivään. Salien tunnelmat vaihtelevat teeman mukaan hämyisästä valoisaan.
Arkkitehtuuri- ja kulttuurilöydöt
OSLON KULTTUURIN JA KIINNOSTAVAN arkkitehtuurin rintamilla on tapahtunut paljon, kun kaupunki on saanut vuoden sisään kaksi uutta jättimäistä museota. Syksyllä 2021 avautui Bjørvikan alueelle meren äärelle Edvard Munchin taiteelle omistettu Munch-museo. Vuoden 2022 kesän alussa, pitkän odotuksen päätteeksi, avattiin paraatipaikalle kaupungintalon ja Nobelin rauhankeskuksen viereen upea Kansallismuseo. Nasjonalmuseet kerää yhteen entisten Oslon nykytaiteen museon, taideteollisuus- ja designmuseon sekä kansallisgallerian kokoelmat.
Kansallismuseon julkisivun on tarkoitus luoda vuoropuhelua vastapäätä lahden toisella puolella sijaitsevan Akershusin linnan kanssa.
Jo Kansallismuseoon astuessaan aistii, että nyt on panostettu. Siitä pitävät huolen saksalaisen arkkitehtitoimisto Kleihues + Schuwerkin suunnitteleman rakennuksen aulan hulppea korkeus sekä sisä- ja ulkoseiniä peittävät käsinnumeroidut, norjalaiset saviliuskelaatat. Eikä tässä vaiheessa olla vielä edes nähty yhtäkään esinettä tai taideteosta.
”Oslon Kansallismuseo esittelee taidetta, designia ja paljon muuta. Jo aulassa aistii, että nyt on panostettu.”
Niitä Nasjonalmuseetissa kyllä riittää: esineitä ja teoksia on kokoelmissa yhteensä yli 400 000. Hulppea rakennus on tuplannut aiempien museoiden näyttelytilojen määrän. Tämä on Pohjoismaiden suurin taidemuseo, ja se esittelee kiinnostavasti niin modernia kuin aiempien vuosisatojen kulttuuria.
Kansallismuseon ylimmän kerroksen näyttelytilan valo on suunniteltu erityisesti taideteoksille sopiviksi. Museon avautuessa tilassa oli esillä norjalaista nykytaidetta.
Pelkästään museon pysyvässä näyttelyssä on esillä noin 6 500 esinettä 87 huoneessa. Pohjakerroksen norjalaista ja pohjoismaista käsityötä ja designia esittelevä näyttely etenee kronologisessa järjestyksessä.
Menneiden vuosisatojen esineistöä esittelevien korkeiden huoneiden seinät ovat tummanpunaiset, tilassa on hämärää ja tunnelmaa korostaa taustamusiikki. Kun päästään kohti 1920-lukua, ympäristökin vaalenee. Monenlaisten designteosten keskellä myös vaalikoppi ja sähkötolpat osoittautuvat kiinnostaviksi.
Joissakin huoneissa on oma teemansa, kuten kirjanpainotaidon kehittyminen, 1700-luvun norjalaiset lasipikarit tai Norjan kuningattaren asut. Seuraavassa kerroksessa taas on esillä runsas kattaus modernia taidetta Picassosta alkaen.
Edvard Munchin taiteelle omistetun Munch-museon yläkerroksista aukeaa upeat näkymät.
Museon kruunu on ylimmän kerroksen vaikuttava, yli 20 000 neliömetrin lasiseinäinen tila Lyshallen, jossa pidetään vaihtuvia näyttelyitä. Sen ikkunoihin valittiin kokeilujen jälkeen yhdistelmä marmoria ja turvalasia, joka luo ainutlaatuisen, teoksille sopivan valon. Näyttelytilojen lisäksi museossa on kahvila, kauppa, kirjasto ja kattoterassi, josta on näkymät Akershusin linnaan Oslonvuonoon.
Snøhetta-arkkitehtitoimiston suunnittelema oopperatalo on Oslon upeimpia rakennuksia. Sen katolla voi käydä ihailemassa maisemia.
3+1 muuta hyvää arkkitehtuurikohdetta
Oslon-vierailulla must-paikkoihin kuuluu Bjørvikan alue Oslon-vuonon rannassa. Siellä ovat upea Oopperatalo, jonka katolle voi kiivetä ihailemaan maisemia.
Alueen tuoreimman tulokkaan, Munch-museon, ulkonäkö on saanut oslolaiset väittelemään vilkkaasti, mutta näyttelyt ovat tasokkaita ja paikka on ehdottomasti käymisen arvoinen. Myös näkymät museon 12. kerroksen ravintolasta ovat hulppeat, ja vaihtuvissa teemanäyttelyissä esitellään teoksia myös muilta taiteilijoilta.
Perinteisempää, upeaa arkkitehtuuria edustaa vuonna 1950 avattu Oslon kaupungintalo, jonka saleissa on vaikuttavia freskoja.
Kannattaa myös lähteä kävelylle Sageneen, jonka TimeOut-lehti nosti listalleen maailman tyylikkäimmistä kaupunginosista. Siellä voi tehdä rauhallisen päiväkävelyn ja ihailla vanhoja punatiili- ja puutaloja. Lepotauon voi pitää alueen läpi virtaavan Akerselvajoen koskella, jonka ympäristössä on kahviloita ja Sagenen oma panimo.
Jan Fredrik Braathen myy päivisin kalaa Fiskerietin suositulla kalatiskillä. Ravintolapuolelle voi istua syömään illallakin.
Maukkaat ruokaelämykset
”NORJALAISET JA TURSKA. Se on rakkaussuhde”, sanoo Fiskeriet-kalaravintolassa työskentelevä Marte Fjeld Høllen ja nauraa. ”Meillä on kuivattua turskaa, suolattua turskaa, tuoretta turskaa sekä klippfiskiä, joka on suolattua ja kuivattua turskaa. Variaatioiden määrä on lukematon”, hän jatkaa.
Oslon keskustassa sijaitsee Youngstorgetin aukio, jossa oli aikoinaan ruokatori. Nyt sen alueelle avautuu tuon tuosta uusia ravintoloita ja baareja. Niitä löytyy myös läheisten Torg- ja Møllerkatujen varrelta.
Torin laidalla majaa pitävä Fiskeriet on kuuluisa erinomaisista turska-annoksistaan. Kalaa voi täällä maistella vaikkapa tomaattisessa kastikkeessa oliivien kera, mikä muodostaa hyvän vastaparin turskan pehmeälle maulle.
Osteri on yksi Fiskerietin suosituista herkuista. Sitä saadaan suoraan Oslonvuonosta.
Paikan tunnetuin ateria on fish and chips, joka on niittänyt mainetta lajissaan kaupungin parhaana. Annokset ovat Oslon mittapuulla katsottuna kohtuullisen edullisia, hieman yli 20 euroa.
Turskan lisäksi Fiskerietistä saa ostereita, joita pyydetään suoraan Oslonvuonosta. Siellä osterit lisääntyvät ja uhkaavat paikallisia simpukkakantoja. Vieraslaji on kuitenkin herkullinen, ja sitä on hyvä hävittää syömällä. Herkun kanssa tarjolla on laaja valikoima valkoviinejä, ja osterin voi löytää myös vaikkapa Kimchi bloody mary -cocktailin päältä. Fiskerietillä on myös oma nimikko-olut.
”Torin laidalla majaa pitävä Fiskeriet on kuuluisa erinomaisista turska-annoksistaan.”
Ravintola on sijainnut tässä paikassa vuodesta 2010, mutta kiinteistön kalaisa historia ulottuu reippaasti pidemmälle, vuoteen 1933. Ennen Fiskerietiä samalla paikalla oli kalakauppias Erling Moen kuuluisa tiski, joka jatkoi toimintaansa 1930-luvulta aina vuoteen 2009. Fiskeriet hankki ravintolalle tilaa naapurissa sijainneen kellokaupan puolelta.
Fiskerietin myyntitiskistä löytyy yleensä päivittäin 20–30 erilaista kalaa, mutta monet tulevat hakemaan tänne erityisesti turskaa ja lohta. Kalojen lisäksi tiskin suosikkituote on paikan itsetehdyt kalapihvit. Kalojen vieressä myynnissä on erilaisia itsetehtyjä sillituotteita, muita deliherkkuja ja vaikkapa kalalientä.
Ravintola tarjoaa sekä lounasta että illallista, ja lisäksi tänne voi piipahtaa vaikkapa vain viinille ja osterille.
Fiskerietin seinillä on kuvia Youngstorgetilla toimineesta torista ja Erling Moen maineikkaasta kalakaupasta.
5 muuta mainiota ruokalöytöä
Herkullista perinteistä norjalaista ruokaa – ja kortteliravintolan tyyliin muun muassa espanjalaishenkisiä tapaksia – tarjoaa St. Hanshaugenin alueella sijaitseva Sofies Mat og Vinhus.
Modernimpaa otetta löytyy Vikan alueelle syksyllä 2021 avatusta food courtista nimeltä VIA Village. Sieltä saa muun muassa mereneläviä, argentiinalaisia empanadoja ja erilaisia katuruokia.
Todella edullisesti voi aterioida legendaarisella ja lajissaan viimeisellä nakkikioskilla Syverkioskenilla. Sieltä saa ylistettyjä hot dogeja, joita tehdään myös perinteiseen norjalaiseen lompe-perunarieskaan. Hodarin sisään tulee makumieltymyksistä riippuen vaikkapa perunamuusia tai sieniä.
Syverkioskenin lähellä sijaitsee Tranen, noin sata vuotta toiminut leipomo, joka tarjoaa nyt leivonnaisia, brunssia ja voileipiä.
Iltaisin Tranenin tiskien tilalle avautuu pizzeria Lofthus Samvirkelag. Kehuttua pizzaa kohtuuhintaan saa myös suositun Villa Paradiso -ketjun kuppiloista.
Katso myös:
• Kekseliäs kesäkoti kalliolla – Lille Arøya rakennettiin ympäristön ehdoilla >
Teksti: Maija Astikainen Kuvat: Maija Astikainen ja Iwan Baan
Juttu on julkaistu alun perin Mondo-lehden numerossa 10/22.
Julkaistu 25.11.2022
