Inga Sempé muotoilee arjesta vähän kauniimpaa ja kevyempää
Muotoilija Inga Sempé Matin-pöytävalaisimensa kanssa. Kuva: HAY
”MINUA KIINNOSTAVAT arkiset esineet”, Inga Sempé sanoo. ”En kuitenkaan koe mitään tarvetta sille, että suunnittelisin jonkun erikoisen sängyn ties mille supertähdelle.” Tämä kuvaa Sempéä hyvin: hän on suunnittelija, joka rakastaa jokapäiväisiä pieniä asioita ja tekee niistä vaivihkaa jotain poikkeuksellista.
Pariisin-studiostaan käsin Sempé suunnittelee kaikkea valaisimista huonekaluihin ja käyttöesineisiin, nokkelasti ja tarkasti. Hän on rakentanut maailman, joka tuntuu yhtä aikaa vaivattoman viehättävältä ja huolellisesti harkitulta.
Jos Sempén nimi tuntuu tutulta, niin olet ehkä nähnyt tai jopa elänyt jonkin hänen suunnittelemansa esineen kanssa. Niitä ovat muun muassa nostalgisesti vekitetty Matin-valaisin HAY:lle, iloinen Ruché-sohva ja -nojatuoli Ligne Roset’lle tai leikkisä Mousqueton-valaisin, joka syntyi hänen mukaansa ”väärinkäsityksestä”.
Tarkasta viimeistelystä huolimatta hänen luomuksensa eivät ota itseään liian vakavasti. Niissä on ripaus huumoria, inhimillistä epätäydellisyyttä, joka tekee niistä kiinnostavia. Sempé itse on todennut: ”Välillä elämä tekee kipeää. Ehkä esine voi tuoda siihen hieman kevennystä ja toimia samalla hyvin.”
Suosittu Matin-valaisinperhe on saatavilla monissa eri väreissä. Kuva: HAY
Arjen taikaa ja nokkelaa suunnittelua
Sempén töissä tavallisuus nousee valokeilaan. Runollisuuttakin löytyy, mutta ei näyttävyydestä vaan vaikkapa valaisimen yksityiskohdasta tai viltin hapsuista.
”Pidän siitä, että saan tehdä asioita, jotka kuuluvat jokapäiväiseen elämään”, hän sanoo. ”Minulla ei ole kovin hyvää business-vainua. Teen vain sitä, mikä minua kiinnostaa. Joskus se toimii, joskus ei.”
Suunnitteluprosessi ei kuitenkaan ole sattumanvarainen. Sempén pieni tiimi työskentelee lähes virkamiesmäisellä kurinalaisuudella.
”Meillä on tiukat työajat, melkein kuin jossain ministeriössä”, hän nauraa. ”Lopetamme joka päivä kuudelta.”
Tässä tarkasti aikataulutetussa rytmissä on silti jotain ilahduttavan kaoottista. Sempé kutsuu sitä termillä bordel et bricolage – kaunis sotku, jossa luonnostelu, pienoismallit ja käytännön kokeilut sekoittuvat.
”Ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita”, hän sanoo. ”Saatamme tehdä lukemattomia pienoismalleja löytääksemme juuri oikean muodon.”
Lopulta intuitio johtaa. ”Puhumme tiimin kanssa tunteista”, hän lisää. ”Ja sitten kuitenkin pitää vielä muuttaa asioita taloudellisista tai teknisistä syistä. Ne usein määräävät, milloin tuote on valmis.”
Tämä kokeilujen ja erehdysten jatkumo synnytti myös Wästbergin w153 Île -valaisimen. ”Halusin tehdä klipsivalaisimen, joka ei näyttäisi sellaiselta”, hän sanoo. Hänen versionsa onkin jotain ihan muuta: sen voi asettaa pöydälle, kiinnittää klipsillä pöydänreunaan tai ripustaa seinälle.
Sempé korostaa, että suunnittelijan on oltava muutakin kuin lahjakas. On nimittäin myös osattava toimia oikeaan aikaan.
”Pitää olla fiksu suunnittelija. Ja ajoituksella on merkitystä. Jos lähestyn yritystä omalla ideallani, se ei yleensä toimi”, hän sanoo. ”Joka kerta kun olen ottanut itse yhteyttä, on menty metsään.” Parhaat projektit syntyvät silloin, kun eri tahojen välillä on luottamus ja hetki on oikea.
Wastberg-brändille suunniteltu Île-pöytävalaisin sai inspiraationsa muotoilijan lapsuuden klipsivalaisimista. Kuva: Wastberg+
Monikäyttöisen valaisimen voi kiinnittää pöydänreunaan, asettaa pöydälle tai ripustaa seinälle. Kuva: Wastberg+
Tekemisen tuskaa
Sempé ei juuri romantisoi suunnittelua. ”Jokaisen tuotteen taustalla on usein pitkä ja raskas prosessi”, hän sanoo. ”Ehkä 20 prosenttia ideoista päätyy tuotantoon, loput jäävät luonnosvihkoihin – mikä ei tarkoita, että ne ideat olisivat huonoja. Myynnissä on paljon huonoja ideoita.”
Matin-valaisin vaati myös paljon muokkauksia ja viilauksia, ennen kuin se päätyi myyntiin. ”Valaisin on aika yksinkertainen, mutta prosessi ei ollut”, Sempé nauraa. ”Teimme valtavan määrän eri versioita pitääksemme hinnan kohtuullisena. Valaisinsuunnittelussa on myös paljon testejä, sillä eri maanosissa on eri säädökset. Se on uuvuttavaa!”
Silti hän jatkaa Matin-valaisinperheen kehittämistä. ”Joskus en edes muista, mitkä versiot ovat juuri nyt tuotannossa”, hän myöntää. ”Ja kokoelma kasvaa koko ajan!”
Sama käytännönläheisyys näkyy hänen suhtautumisessaan materiaaleihin ja kestävyyteen. ”Suunnittelijoilla ei ole valtaa materiaalien suhteen”, hän selittää. ”Yritykset päättävät. Jos et halua tehdä kompromisseja, et voi olla teollinen muotoilija.”
Se on virkistävän rehellinen näkemys alalla, jota markkinointisloganit usein hämärtävät.
Sempé säätää yhden Matin-valaisimensa varjostinta. Taustalla laskostettu Vapeur-valaisin, joka on suunniteltu Moustachelle.
Sempé asuu työhuoneen yläpuolella. Tilat on yhdistetty puisilla kierreportailla.
Sempé on suunnitellut huonekaluja, valaisimia, esineitä ja kankaita muun muassa Cappellinille, Luceplanille, Ligne Roset'lle, Alessille, Svensk Tennille, Wästbergille, HAY:lle ja Magisille.
Koti, työ ja muu maailma
Sempén työhuone sijaitsee hänen asuntonsa alapuolella ja ne on yhdistetty puisilla kierreportailla. Järjestely hämärtää kodin ja työn välisen rajan. ”Kasvoin tällaisessa ympäristössä”, hän sanoo. ”Vanhempani työskentelivät kotoa. Lapsena minusta oli eksoottista, jos jonkun vanhemmat menivät töihin toimistoon, jossa oli johtaja!”
Kun häneltä kysytään, miten muotoilu voisi vastata nykymaailman epävakauteen, ensimmäinen reaktio on olankohautus. ”Ei kannata ajatella niin negatiivisesti. Muuten voisi yhtä hyvin alkaa suunnitella hautakiviä”, hän sanoo – ja lisää sitten hymyillen:
”Suunnittelisin hautoja mielelläni. Se on kiinnostava aihe ja loputon markkina! Mutta tarkoitin, etten koe pystyväni taistelemaan maailman dramaattisia tapahtumia vastaan suunnittelun keinoin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että iloiset ja kevyet asiat pitäisi lopettaa.”
Ironian ja vilpittömyyden yhdistelmässä tiivistyy hänen maailmankuvansa: muotoilu ei ehkä pelasta planeettaa, mutta se voi tehdä arjesta kevyempää, inhimillisempää ja kauniimpaa.
Kurkistus yhteen Inga Sempén luonnosvihkoista.
Nanimarquinan Colorado-matossa vuorottelevat perinteiset chobi- ja kilim-tekniikat. Kuva: Nanimarquina
Alessin Collo Alto -salaattiottimissa yhdistyvät tyyli ja toimivuus herkullisella tavalla. Kuva: Alessi
Elämä ei ole pelkkää designia
Menestyksestään huolimatta Sempé pitää jalat maassa.
Hän välttelee näyttelyavajaisia ja muotiviikkojen valokuvaustilaisuuksia. ”En ole koskaan ymmärtänyt, miksi näyttelijät haluavat istua muotinäytösten eturivissä”, hän sanoo. ”Kaikki pitävät sitä normaalina. Minusta se on naurettavaa.”
Sama asenne näkyy hänen suhtautumisessaan sukupuolipolitiikkaan.
”Minua on usein pyydetty esiintymään naissuunnittelijoita käsittelevissä lehtijutuissa, mutta olen kieltäytynyt. Olen liian röyhkeä sellaiseen. Haluan esiintyä miesten rinnalla, sillä koen ansaitsevani sen.”
Työn ulkopuolella hänen ilonsa ovat yksinkertaisia: Pariisi, kahden kesken käydyt keskustelut ja persikkajäätelö, silloin kun se on oikeasti hyvin tehty.
Ja tietenkin tennis, jota hän kuvailee iloiseksi lajiksi. ”En ole urheilullinen enkä kilpailuhenkinen”, hän sanoo. ”Aloitin tenniksen kymmenen vuotta sitten. Se on hauskaa! Juoksen, nauran paljon ja pelaan useimmiten ulkona.”
Inga Sempé HAY:lle suunnittelemiensa Mousqueton-valaisimien kanssa.
Kaunista ja käytännöllistä
Jos jokin yhdistää Sempén töitä, se on haluttomuus ylistää suunnittelua tai tehdä siitä raskaampaa kuin on tarpeen. Hänen esineensä muistuttavat, että kauneus ja toimivuus mahtuvat sulavasti samaan pakettiin, sopivasti ilkikurisuudella maustettuna.
”Suunnittelu seuraa muotia”, hän sanoo. ”Joistain esineistä ei koskaan tule bestsellereitä, mutta ne elävät paljon pidempään, aivan kuten kirjat. Jotkut huonot kirjat voivat olla hetkellisesti bestsellereitä, mutta klassikot jäävät.”
Inga Sempén kauniit, käytännölliset ja kapinalliset arjen designklassikot sen sijaan ovat jo täällä – ja lisää on varmasti tulossa.
Katso myös:
• Inga Sempén suunnittelemat tuotteet >
Julkaistu 09.06.2026
