Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston peruskorjaus voitti Arkkitehtuurin Finlandia 2022 -palkinnon
Lähde-kirjaston kerrosauloissa on säilytetty 1970-luvun penkkejä ja sohvia. Sisustuksen seinäpintoihin lisättiin kuvia Jyväskylän yliopiston vaiheista.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON opiskelijoita kuhisevalla kampuksella on kuutiomainen, punatiilinen rakennus, jonka julkisivuja halkoo sinisten teräspalkkien ja -pilareiden muodostama ristikko. Rakennus ei ulkoa päin huutele olemassaoloaan. Se sopeutuu huomaamattomasti sekä Constantin Kiseleffin 1880-luvun punatiilisten seminaarirakennusten että kivenheiton päässä olevien Alvar Aallon suunnittelemien yliopiston rakennusten joukkoon.
Kampuksen puuvanhusten ympäröimän kirjaston suunnitteli arkkitehti Arto Sipinen (1936–2017) 1970-luvun alussa ja opiskelijoiden käyttöön se avautui vuonna 1974. Arkkitehtuuriltaan kirjasto edustaa tyylipuhdasta 70-lukulaista konstruktivismia.
Ajan arkkitehtuuri-ihanteet näkyvät parhaiten, kun astuu sisään kirjaston keskusaulaan. Rakennuksen keskellä on ilmava keskusaukio, jonka päällä on suuri kattoikkuna avaruusristikkoineen. Sieltä tulvii luonnonvaloa aulaan sekä rakennuksen lukusaleihin. Visuaalisesti rakennus on kuin suuri geometrinen sommitelma, jonka modulaarisuutta keltaiset yksityiskohdat korostavat.
Kirjasto on ulkomuodoltaan hillityn yksinkertainen. Talon teräspilareita ja -palkkeja on korostettu sinisellä värityksellä, jolloin julkisivuihin muodostuu ruudukkomainen vaikutelma.
Talon ulkoarkkitehtuurin detaljit ovat kirkkaan sinisiä.
Lähde-kirjastossa on keskusaula, jossa on suuri kattoikkuna. Sen kautta saadaan luonnonvaloa sisätiloihin.
YLI 45 VUOTTA ahkerassa käytössä ollut kirjasto oli 2010-luvun lopulla jo huonossa kunnossa, etenkin talotekniikan osalta. Myös tilat kaipasivat uudelleenjärjestelyä, sillä digitalisaatio oli muuttanut kirjaston tehtävää.
Yliopisto päätti teettää kirjastossa kokonaisvaltaisen peruskorjauksen ja suunnitelmat tilattiin arkkitehti Ari Sipiseltä, talon alkuperäisen arkkitehdin pojalta. Tila- ja sisustussuunnittelussa oli mukana lisäksi arkkitehti Merja Kiviranta ja sisustusarkkitehti Marika Ågren BST-Arkkitehdit Oy:stä.
Peruskorjauksen suunnitelmat tilattiin arkkitehti Ari Sipiseltä, talon alkuperäisen arkkitehdin pojalta.
”Olin kirjastoa ennen suunnitellut kampuksen Atheneum-rakennuksen peruskorjauksen, joka on samalta ajalta, joten tiesin, millainen projekti olisi edessä. Tämä oli laajuudeltaan lähes viisi kertaa suurempi”, kertoo Ari Sipinen.
Kirjastossa on käytetty Piet Mondrianin väripalettia, eli valkoisen ja mustan lisäksi kirkkaita perusvärejä kuten keltaista ja sinistä.
Keltainen on sisustuksen hallitseva tehosteväri. Lähde-kirjastoa kutsutaan toisinaan myös keltaiseksi kirjastoksi.
Kaikki pinnat vaihdettiin uusiin, mutta niihin haettiin rakennuksen alkuperäistä ilmettä ja väritystä.
Peruskorjauksessa kirjastosta purettiin pois lähes kaikki betonirunkoon saakka.
”Jopa julkisivujen tiilipinta ja eristeet kuorittiin pois. Myös sisätiloja purettiin paljon, vanhoista osista pystyttiin säilyttämään joitakin tiiliseiniä ja metallilasiovia, mutta kyllä rakennusvaiheessa sisälläkin ajeltiin Bobcateillä”, kuvailee Sipinen.
Uudet ratkaisut suunniteltiin rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria ja henkeä kunnioittaen yhteistyössä Museoviraston kanssa, sillä rakennus oli suojeltu materiaaleja, väritystä, jopa kalusteita myöten.
”Kaikki uudistettiin betonirunkoa ja joitakin suojeltuja valaisimia, sisälasiseiniä ja tiiliseiniä lukuun ottamatta.”
”Isoin tilallinen muutos tehtiin kahteen kellarikerrokseen. Peruskorjauksessa opiskelijoiden käyttöön avattiin kaksi kerrosta, jotka aiemmin olivat olleet kirjavarastoina ja samalla niihin puhkaistiin yhteys valoisaan keskusaulaan”, Sipinen sanoo.
Keskusaulan yllä oleva kattoikkuna rakennettiin kokonaan uudelleen, mutta sen alla ollut ristikkorakenne säilytettiin muistuttamassa alkuperäisestä katosta.
Kirjaston veistollinen kierreporras on alkuperäinen.
Betoni on valettu laudoista tehtyyn muottiin, joka näkyy porrashuoneen pinnoissa. Luonnonvaloa tulee pyöreästä kattoikkunasta.
Kirjaston 1970-luvun tuolit kunnostettiin ja verhoiltiin uudelleen. Annalan kutomo valmisti mustavalkoista raitakangasta, joka kudottiin alkuperäisen Jyväskylän kesä -mallin mukaan.
VAIKKA KIRJASTO PERUSKORJATTIIN täydellisesti, vaikuttaa paikka edelleen hämmästyttävän tutulta – niille, jotka ovat rakennuksessa käyneet ennen remonttia. Kaikki sisällä näyttää tosin uudelta ja aiempaa siistimmältä, mutta siellä leijuu edelleen valoisa, 70-lukulainen henki.
Sisätiloille leimansa antaa etenkin keltainen väri, joka toistuu niin rakenteissa, lattioissa kuin kalusteissakin. Lisätuulahduksen alkuperäisestä sisustuksesta tuovat kirjaston alkuperäiskalusteet, jotka on remontissa kunnostettiin. Aulojen sohvaryhmiin, penkkeihin ja tuoleihin teetettiin ikonista mustavalkoista raitakangasta kotimaisessa Annalan kutomossa alkuperäisen mallin mukaan.
Sisätiloille leimansa antaa keltainen väri, joka toistuu niin rakenteissa, lattioissa kuin kalusteissakin.
Yhä useammat 1970- ja 1980-luvun rakennukset ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän ja ne kaipaavat remontoimista. Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde on esimerkki toteutuksessa, jossa rakennus on tuotu toiminnallisesti ja teknisesti tähän päivään, mutta rakennuksen alkuperäinen arkkitehtuuri on säilytetty. Ehkä nyt onkin aika pohtia laajemmin, mikä on modernismin ajan arkkitehtuurissa arvokasta ja edelleen säilyttämisen arvoista.
”Peruskorjaukset pitää mielestäni suunnitella ennen kaikkea käyttäjiä varten ja tämän päivän tarpeisiin, mutta samalla pitää kunnioittaa vanhaa”, painottaa arkkitehti Sipinen.
Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde, Seminaarinkatu 15, Jyväskylä
Kahvila-ravintola sijoitettiin uuteen paikkaan maantasoon. Ikkunoita suurennettiin niin, että saatiin näkymä vehreän kampuksen ja Alvar Aallon suunnitteleman päärakennuksen suuntaan. Kuva: Joonas Lampinen.
Lähde on Arkkitehtuurin Finlandia 2022 -voittaja
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIRJASTO Lähde voitti vuoden 2022 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon, jonka myöntää Suomen Arkkitehtiliitto SAFA. Voittajan valitsi elokuvaohjaaja Klaus Härö.
Hän korostaa perusteluissaan rakennuksesta huokuvaa kunnioitusta alkuperäistä kirjastoa ja kävijöitä kohtaan.
”Pieteetillä ja perusteellisuudella on paneuduttu siihen, mitä ja miten kohde on kerran palvellut ja voisi palvella vastedeskin. Vanhaa ei ole romutettu, muttei myöskään romantisoitu kritiikittömästi vain siksi että se sattuu olemaan oman maun mukaista”, Klaus Härö sanoo.
”On kunnioitettu, mutta uskallettu tehdä rohkeitakin muutoksia. Arvokkaaseen rakennus- ja kaupunkimaisemaan taiten asettunut aikansa lapsi herää uuteen loistoon peruskorjauksessa, jossa vanha on ajatuksella sovitettu uuteen aikaan.”
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaita vuonna 2022 olivat Jyväskylän yliopiston kirjaston ohella Serlachiuksen taidesauna (Mendoza-Partida Architectural Studio ja BAX Studio, yhteistyössä Planetary Architecture) ja Jätkäsaaren koulu (AOR Arkkitehdit).
Teksti: Anna-Kaisa Huusko Kuvat: Niclas Mäkelä
Julkaistu 04.10.2022
