Tunnetko jo tämän hienostuneen 1950-luvun arkkitehtuurin helmen?
Rakennuksen upein tila on kaarevakattoinen juhlasali. Seinät ja katto on verhoiltu Oregonin männyllä, joka on saanut vuosikymmenten aikana pintaansa hienon patinan. Nykyään tila on erilaisten tapahtumien areenana.
HELSINGIN TÖÖLÖN KATUKUVASSA ei voi olla huomaamatta vaaleankeltaista tiilirakennusta, jonka julkisivua koristaa suuri Arabian tehtaalla työskennelleen kuvanveistäjä Michael Schilkinin (1900–1962) reliefi. Niiden jäyhät kauppiasaiheiset ihmishahmot nappaavat heti huomion punatiilisten ja klassististen rakennusten keskellä.
Rakennuksessa toimi liki seitsemänkymmenen vuotta Helsingin kauppakorkeakoulu, jossa koulutettiin suomalaisen talouselämän eliittiä. Vuonna 2019 kauppatieteiden opetus siirtyi Aalto-yliopiston kampukselle Espoon Otaniemeen ja talossa alkoi uusi jakso.
”Aalto-yliopisto halusi säilyttää tämän helmen itsellään. Tänne koottiin aiemmin kolmessa eri osoitteessa olleet Aalto EE:n toiminnot. Liikkeenjohdon koulutusta tarjoava Aalto EE onkin hyvin luonteva jatke talon perinteille”, sanoo Aalto EE:n toimitusjohtaja Pekka Mattila.
Aalto-yliopisto Töölön (ent. Kauppakorkeakoulu) pääsisäänkäyntiä koristaa Arabian tehtaan taideosastolla työskennelleen kuvanveistäjä Michael Schilkinin suunnittelema Kauppiaita-reliefi.
Yksi rakennuksen mieleenpainuvimmista detaljeista on toisen kerroksen aulan kaareva puuseinä, johon liittyy saumattomasti pitkä penkki. Kotimaisesta männystä valmistettu yksityiskohta on arkkitehti Hugo Harmian käsialaa.
Kattoon on upotettu Paavo Tynellin suunnittelemat valaisimet. Irtokalusteina toimivat Ilmari Tapiovaaran mustat Crinolette-tuolit ja Ovalette-pöytä.
Mutta ennen kuin Aalto EE, eli Aalto University Executive Education, siirtyi rakennukseen, tehtiin siellä mittava peruskorjaus, joka valmistui joulukuussa 2020. Nyt arkkitehtiduo Hugo Harmian (1907–1952) ja Woldemar Baeckmanin (1911–1994) suunnittelemaan ja vuonna 1950 käyttöön otettuun rakennukseen on palautettu sen raikas ja valoisa alkuperäisilme.
Myös yksityiskohdat kuten Paavo Tynellin (1890–1973) muotoilemat upeat messinkivalaisimet, joita rakennuksessa oli jäljellä noin 500, on puhdistettu ja seinät ovat saaneet funkkiskaudelle tyypillisiä kiiltäviä maalipintoja. Rakennuksessa liikkuessa tuntuu muutenkin kuin joka kulman takaa löytyisi kaunista katseltavaa.
Vaikka talo rakennettiin sodan jälkeisinä vaikeina vuosina, syntyi siitä hieno kokonaisuus, jossa sama henki toistuu niin arkkitehtuurin suurissa linjoissa kuin pienimmissä detaljeissa.
Vaikka talo rakennettiin sodan jälkeisinä vaikeina vuosina, jolloin oli pulaa niin rahasta kuin yksinkertaisista rakennustarvikkeistakin, syntyi siitä hieno kokonaisuus, jossa sama henki toistuu niin arkkitehtuurin suurissa linjoissa kuin pienimmissä detaljeissa. Mieleenpainuva esimerkki tästä on toisen kerroksen aulassa oleva kaareva puurakennelma, jossa katto, seinä ja pitkä penkki muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Siinä ei ole rajaa, mistä arkkitehtuuri alkaa ja sisustus jatkuu.
Rakennus on muutenkin tyylipuhdas esimerkki sodan jälkeisestä pohjoismaisesta modernismista, jossa yhdistyi funktionalismin järkiperäisyys sekä sotaa seurannut lämmin, inhimillinen ote, joka näkyy hienostuneella tavalla esimerkiksi koristeellisissa yksityiskohdissa kuten kaidedetaljeissa, valaisimissa, seinämaalauksissa sekä puupinnoissa.
Remontissa toiseen kerrokseen muokattiin uusi ruokailutila yhdistämällä pienempiä tiloja toisiinsa. Sisustukseen valittiin rakennuksen aikakauden henkeen sopivat klassikot, kuten Ilmari Tapiovaaran Lukki-tuolit ja Lisa Johansson-Papen Lisa-valaisimet.
Vaikka rakennuksen hienoista sisätiloista on kaavamääräyksin suojeltu ainoastaan juhlasali, on sen alkuperäistä arkkitehtuuria vaalittu peruskorjauksessa myös muissa tiloissa. Kaikki alkuperäiset, puukarmiset ikkunat säilytettiin ja kunnostettiin. Kokoushuoneen kuparivalaisimet ovat Paavo Tynellin.
Kokoushuoneen seinissä on alkuperäistä puupanelointia. Istuimina toimivat Ilmari Tapiovaaran Kiki-nojatuolit, jotka on verhoiltu Johanna Gullichsenin Doris-kankaalla. Seinällä on esillä mielenkiintoista nykytaidetta, kuvan teokset ovat Sampsa Sarparannan.
Nyt valmistuneessa peruskorjauksessa rakennus tuotiin hienovaraisesti tähän päivään. Talotekniikka uusittiin ja lisäksi entiset opetustilat muokattiin ja ajanmukaistettiin tämän päivän tarpeisiin. Peruskorjauksen ja muutostyöt suunnitteli Arkkitehtitoimisto SARC tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa.
Joulukuussa 2020 valmistuneessa peruskorjauksessa rakennus tuotiin hienovaraisesti tähän päivään.
Rakennukseen tehtiin modernit toimistotilat Aalto EE:n Helsingin 125 työntekijälle. Talossa järjestettäviä tapahtumia ja tilaisuuksia varten muokattiin eri kokoisia kokoontumistiloja sekä viihtyisiä, tämän päivänä designilla sisustettuja pienempiä soppia. Vastapainoa rakennuksen nostalgiselle tunnelmalle tuo noin 300 taideteosta, joista mittava osa on Pekka Mattilan taidekokoelmasta. Seinien teokset pysäyttävät ja rikkovat sopivasti harmoniaa.
Kauniin juhlasalin pinta-ala on 455 m² ja sitä voi vuokrata seminaareihin ja yksityisiin tilaisuuksiin Ravintola Töölön kautta. Talosta löytyy myös useita pienempiä, kunnostettuja opetustiloja Aalto EE:n tarpeisiin.
Juhlasalin näyttävät valaisimet ovat Paavo Tynellin suunnittelemat ja ne kunnostettiin remontin myötä. Valo siivilöityy kauniisti valaisimen rei’ityksestä sekä heijastuu ylöspäin messinkilangasta tehtyyn koristeeseen.
Pohjoissiiven porraskäytävässä on taiteilija Eino Kaurian tekemiä seinämaalauksia. Hänen kerrotaan maalanneen ne suoraan seinään ilman etukäteissuunnitelmia.
Kun talo pääsee koronapandemian jälkeen palaamaan normaaliin päiväjärjestykseen, on sen käytävillä taas vilskettä, kun liikkeenjohdon valmennustilaisuudet ja muut tapahtumat keräävät taloon talousalan vaikuttajia. Lisäksi rakennuksessa toimii uusi Ravintola Töölö.
”Lopputuloksesta voi olla ylpeä. Peruskorjaus tehtiin korkealaatuisesti ja samalla niin, että talo elää ja hengittää tässä ajassa. Olen erityisesti iloinen siitä, miten hyvin alkuperäinen arkkitehtuuri, uudet sisustuksen ratkaisut ja nykytaide täällä limittyvät ja puhuvat samaa kieltä”, sanoo Pekka Mattila.
Aalto-yliopisto Töölö ja Ravintola Töölö, Runeberginkatu 14–16, Helsinki.
Katso myös:
• Paavo Tynellin suunnittelemat valaisimet >
• Ilmari Tapiovaaran suunnittelemat tuotteet >
Teksti: Anna-Kaisa Huusko Kuvat: Niclas Mäkelä
Julkaistu 01.04.2021
