Valaisinrakkautta: 7 klassikkovalaisinta, jotka sulostuttavat tilaa kuin tilaa
Tanskalaisen Le Klintin upea 172-riippuvalaisin hurmaa esimerkiksi ruokapöydän yllä.
KAUNIIT VALAISIMET OVAT OLLEET heikko kohtani aina siitä lähtien, kun aikoinaan innostuin sisustamisesta. Täydellinen valaisin on mielestäni sellainen, joka näyttää hyvältä niin sytytettynä kuin päivänvalossakin. Tasapainoisesti suunniteltu ja silmää miellyttävä valaisin on taideteos jo itsessään, ja se voi joko erottua muusta sisustuksesta tai sulautua siihen saumattomasti.
Viimeisen kahdeksan vuoden aikana olen saanut kunnian tarjota kodin monille upeille valaisimille. Esittelen nyt niistä muutaman suosikkini ylitse muiden.
Erik Hansenin vuonna 1952 suunnittelema Sax-valaisin on klassisen tyylikäs valaisin, jossa yhdistyvät tammipuinen runko ja käsityönä vekitetty varjostin.
Sax-valaisin löysi paikkansa olohuoneen sohvan kupeesta. Näyttävä Plinth Grand -sohvapöytä on MENUlta.
Le Klint: Sax
Ensimmäisenä kaikista kiistellyin valaisimemme: itse olin haaveillut Le Klintin Sax-valaisimesta pitkään, mutta puolisoni oli aluksi vastahakoinen – hänen mielestään valaisin oli liian mummomainen. Vähitellen hän kuitenkin antoi periksi ja päätti luottaa sisustusnäkemyksiini, ja niinpä ihastuttava Sax muutti luoksemme olohuoneen sohvan kupeeseen.
Liikuteltavalla varrella varustettu valaisin soveltuu täydellisesti lukemiseen ja tuo mukanaan luonnetta ja lämpöä minne tahansa.
Sax on ainut valaisimemme, joka on pysytellyt samassa paikassa jo useamman vuoden. Tämäkin on osoitus siitä, kuinka kiintyneitä me molemmat olemme siihen.
• Le Klintin Sax 224-1/17 -seinävalaisin >
Nuuran linjakas Blossi-lattiavalaisin on valaisinsuunnittelija Sofie Referin käsialaa.
Mustavalkoinen Blossi-pöytävalaisin ja yöpöytänä toimiva By Lassenin Frame-laatikko muodostavat toisiaan täydentävän parin.
Nuura: Blossi
Toinen itselleni erityisen rakas valaisin – tai oikeastaan valaisinsarja – on Nuuran Blossi, jonka on suunnitellut superlahjakas Sofie Refer. Uusinta LED-teknologiaa hyödyntävän Blossi-kokoelman valaisimet levittävät ympärilleen pehmeää, epäsuoraa valoa ja lempeää tunnelmaa.
Olemme vaihdelleet kodistamme löytyvän kahden Blossi-valaisimen paikkoja useaan otteeseen ja rakastuneet tasavertaisesti molempiin – kullanväriseen lattiavalaisimeen läpinäkyvällä varjostimella sekä mustarunkoiseen pöytävalaisimeen maidonvalkoisella varjostimella.
”Nuuran Blossi-valaisinten himmennin on todella kätevä ominaisuus.”
Valaisinten himmennin on todella kätevä ominaisuus, jonka ansiosta voimme säätää valon intensiteettiä käyttötarkoituksen, ajan ja oman makumme mukaan.
• Nuuran Blossi-pöytävalaisin ja Blossi-lattiavalaisin >
Päiväsaikaan Nuuran Liila-valaisin lepää eteisen seinällä huomiota herättämättä.
Illan pimennyttyä Liila-valaisimen teksturoitu lasikupu toivottaa kotiintulijat tervetulleeksi näyttävällä tavalla.
Nuura: Liila
Niin ikään Nuuran valmistama ja Sofie Referin suunnittelema Liila-valaisin kuuluu sekin suosikkeihini.
Tämä pyöreälinjainen kaunotar viihtyy päiväsaikaan eteiseen seinällä sen kummempaa huomiota herättämättä. Mutta kun palaamme illan pimennettyä kotiin, se toivottaa tervetulleeksi upealla, seinälle heijastuvalla valokeilallaan, jonka saa aikaan suupuhalletun lasivarjostimen tekstuuri.
• Nuuran Liila-seinä-/kattovalaisin >
Louis Poulsenin PH 3½–2½ -pöytävalaisimen on suunnitellut muotoilijalegenda Poul Henningsen.
Kiiltäväksi kromattu jalka antaa PH 3½–2½ -pöytävalaisimelle modernin, teollisen olemuksen.
Louis Poulsen: PH 3½–2½
Kun puhutaan suupuhalletuista varjostimista ja kaikkien aikojen lempivalaisimistani, en missään nimessä voi jättää mainitsematta Louis Poulsenin PH 3½–2½ -pöytävalaisinta. Poul Henningsenin 1920-luvulla kehittämä ikoninen kolmen varjostimen rakenne tekee tästä valaisimesta yhden kaikkien aikojen tyylikkäimmistä, ja olenkin todella onnellinen saadessani sisällyttää tämän valaisimen kokoelmaani.
”Minne tahansa PH-valaisimen asettaakin, se elävöittää ympäristöään välittömästi.”
PH-valaisimen katselemiseen ei kerta kaikkiaan kyllästy. Minne tahansa sen asettaakin, se elävöittää ympäristöään välittömästi. Varjostimien hiekkapuhallettu sisäpinta tekee valosta miellyttävän häikäisemättömän, ja sammutettunakin valaisin näyttää äärimmäisen veistokselliselta ja elegantilta.
• Louis Poulsenin PH 3½–2½ -pöytävalaisin >
Ensinäkemältä ei uskoisi, että DCWéditionsin Lampe Gras 411 -lattiavalaisin suunniteltiin jo yli 100 vuotta sitten.
Lampe Gras 411 on ainut kodistamme löytyvä valaisin, joka on suunniteltu Skandinavian ulkopuolella. Kuten näette, en ole ainut tähän valaisimeen mieltynyt – myös Kay Bojesenin puinen apina on ottanut sen omakseen.
DCWéditions: Lampe Gras 411
Yksi asuntomme uusimmista tulokkaista on DCWéditionsin Lampe Gras 411 -lattiavalaisin, joka on hyvin erilainen kuin muut valaisimemme mutta kuitenkin hyvin klassinen. Bernard-Albin Grasin vuonna 1921 suunnitteleman Lampe Gras -sarjan valaisimet suunniteltiin alkujaan toimisto- ja teollisuuskäyttöön, mutta ne löysivät nopeasti tiensä myös yksityiskoteihin.
411-valaisimella on leikkisästi muotoiltu teräsjalka, säädettävä varsi ja pyöreälinjainen varjostin, jonka kulmaa voi säätää lukemiseen tai työskentelyyn sopivaksi. Oma valaisimeni on asetettu yöpöydälleni, ja se sopii täydellisesti lukuvaloksi ilta-aikaan.
• DCWéditionsin Lampe Gras 411 -lattiavalaisin >
Le Klintin 101-riippuvalaisin on mielestäni yksi maailman kauneimmista valaisimista, ja tuskin koskaan väsyn katselemaan sitä.
Koristettuaan ruokailutilaamme muutaman vuoden ajan 101-valaisin on sittemmin muuttanut makuuhuoneeseemme, jossa se on aivan yhtä hurmaava.
Le Klint: 101
Takaisin skandiklassikoihin: kaikkien aikojen lempivalaisimeni on Le Klintin 101-valaisin, joka tunnetaan myös nimellä Lantern.
Valaisimen suunnitteli maineikas tanskalaismuotoilija ja -arkkitehti Kaare Klint vuonna 1944, ja se on yksi yksityiskohtaisimmista Le Klint -valaisimista. Muiden laskostettujen Le Klint -valaisinten tapaan sen varjostin on taiteltu käsityönä Tanskan Odensessa. Maailmasta löytyy itse asiassa vain muutama käsityöläinen, jotka taitavat tällaisen valaisimen taittelun – kaikkien varjostinten taittelun oppimiseen kuluu heiltä keskimäärin kolme vuotta!
”Muiden Le Klint -valaisinten tapaan myös 101-valaisimen varjostin on taiteltu käsityönä Tanskassa.”
Olen päässyt seuraamaan valaisinten valmistusta useampaankin otteeseen. On kerrassaan lumoavaa katsella, miten osaavat kädet taittavat ja laskostavat yhdestä paperi- tai muoviarkista todellisia taideteoksia! Tämä on yksi syistä, miksi Le Klintin valaisimet puhuttelevat itseäni niin suuresti – ja miksi niitä löytyy kotoamme useampia.
• Le Klintin 101M-riippuvalaisin >
Muiden Le Klint -valaisinten tapaan myös 172-riippuvalaisin on taiteltu käsityönä Tanskan Odensessa.
172-riippuvalaisin näyttää upealta niin ikään käsityönä valmistettujen Wishbone-tuolien kanssa.
Le Klint: 172
Lopuksi tahdon esitellä vielä toisen ruokailutilaan soveltuvan Le Klint -valaisimen: ihailen suuresti vuonna 1971 julkaistua 172-valaisinta, jonka suunnitteli silloinen arkkitehtiopiskelija ja sittemmin arkkitehtina ja muotoilijana mainetta niittänyt Poul Christensen.
Toisin kuin tuona aikana suositut pystysuuntaisesti laskostetut valaisimet, 172-valaisin – tai tuttavallisemmin Sinus – tuli alun perin tunnetuksi kauniisti kaareutuvien taitostensa ansiosta. Siitä lähtien se on hurmannut muotoilun ystäviä ympäri maailman. 172-valaisinta on pyritty jäljittelemään moninaisin tavoin, mutta yksikään toinen valaisin ei ole päässyt lähellekään alkuperäisen laatua, käsityötä ja viehätysvoimaa.
Olen varma siitä, että tätä valaisinta tullaan rakastamaan vielä toiset 50 vuotta eteenpäin.
• Le Klintin 172M-riippuvalaisin >
Kasia Rutkowiak on puolalaissyntyinen freelancer-sisustusstylisti, valokuvaaja ja bloggari, jonka skandinaavista sisustusta ja elämäntyyliä käsittelevällä My Full House -blogilla on lukijoita ympäri maailman. Rutkowiak asuu tällä hetkellä Varsovassa. Hän on kolmen Tanskassa syntyneen lapsen äiti ja asunut yli 12 vuotta elämästään tanskalaisella Bornholmin saarella.
Katso myös:
• Kaikki valaisimet Finnish Design Shopissa >
Teksti ja kuvat: Kasia Rutkowiak
Julkaistu 04.11.2022
