Suomi on jo kuudetta kertaa peräkkäin maailman onnellisin maa. Muutkin Pohjoismaat löytyvät YK:n vuosittain julkaiseman onnellisuusraportin kärkikymmeniköstä. Kansainvälisen onnellisuuden päivän kunniaksi päätimme luoda katsauksen suomalaisen muotoilun ja onnellisuuden suhteeseen.
MAALISKUUN 20. PÄIVÄ vietetään YK:n johdolla kansainvälistä onnellisuuden päivää. Juhlapäivän tarkoituksena on painottaa hyvinvoinnin tärkeyttä ja korostaa kestävän kehityksen ja tasa-arvon merkitystä onnellisuuden lähteenä.
Onnellisuuden päivänä YK julkaisee myös vuosittaisen onnellisuusraporttinsa. Suomi on noussut onnellisuuden ykkösmaaksi nyt jo kuutena vuonna peräkkäin, vaikeista ajoista ja maailmaa koetelleista kriiseistä huolimatta. Onnellisuusraportti koostetaan vertailemalla eri maiden asukkaiden arvioita omasta hyvinvoinnistaan, ja keskeisiin mittareihin kuuluvat tulot, sosiaalinen tuki, terveys, vapaus, anteliaisuus sekä korruption vähäisyys.
Suomen menestys onnellisuuden saralla on toisinaan hämmentänyt suomalaisia itseään. Maassa, jossa vaatimattomuus on hyve ja melankolia osa kansanluonnetta, voi onnellisuusmestaruus tuntua jopa hieman ylenpalttiselta. Onnellisuusraportin mukaan pohjoismainen onnellisuus piilee kuitenkin väestön laajassa ja tasaisessa tyytyväisyydessä – suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista arki rullaa vähintäänkin aivan mukavasti.
Onnellisuus ohjaa myös toimintaamme Finnish Design Shopissa: missionamme on alusta asti ollut pohjoismaisen onnellisuuden levittäminen ympäri maailmaa kestävän ja laadukkaan muotoilun muodossa. Onnellisuuden päivän kunniaksi päätimme tarkastella sitä, miten suomalainen onnellisuus ja muotoilu kytkeytyvät toisiinsa.
Onnea mahdollisimman monelle
Pohjoismaiden menestystä onnellisuustiloissa selittää ennen kaikkea vahva hyvinvointiyhteiskunta, jossa on pyritty luomaan mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet hyvään elämään esimerkiksi maksuttoman koulutuksen, julkisen sairaanhoidon, sosiaaliturvan, lehdistönvapauden ja sukupuolten tasa-arvon keinoin.
Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin 1900-luvun aikana tietoisesti myös muotoilun avulla. Aino ja Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola oli osa kansallista hanketta tuberkuloosin kitkemiseksi, ja myös monet Aalto-klassikot suunniteltiin alkujaan julkisiin laitoksiin – tiesitkö, että A805- eli Enkelinsiipi-valaisimet vuodelta 1954 suunniteltiin alun perin Helsingin Kansaneläkelaitokselle?
Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin 1900-luvun aikana tietoisesti myös muotoilun avulla.
Finnish Design Shop pyrkii omalta osaltaan edistämään tasa-arvon ja moninaisuuden toteutumista paitsi omassa toimintakulttuurissaan myös laajemmin maailmassa muun muassa virallisen Helsinki Pride -kumppanuuden sekä vuosittaisen naistenpäivänkeräyksen muodossa. Viime vuoden tapaan lahjoituksemme kohdistetaan tänä keväänä Ukrainan naisille UN Women Suomen välityksellä – ehdit osallistua keräykseen 21.3. saakka.
• Ojenna auttava käsi: Tue UN Womenin tasa-arvotyötä Ukrainassa >
Toimivaa arkea
Pohjoismainen muotoilu ei yleensä assosioidu pröystäilevyyteen tai statussymbolien haalimiseen, vaan se ammentaa pikemminkin funktionalismin perinteistä. Tunnetuimmat kotimaiset designbrändit edustavat ennen kaikkea toimivaa arkea, demokratiaa ja sukupolvelta toiselle kestävää laatua: pöytään katetaan Iittalaa ja Arabiaa, perintöhuonekalut ovat Artekia, ja Marimekon rakkaat tekstiilit ja laukut kulkevat mukana elämässä vuodesta toiseen.
Pitkien talvien vuoksi pohjoismaalaiset ovat tottuneet viettämään paljon aikaa kotona, ja sen myötä ovat syntyneet niin hyggen kuin kotoilunkin käsitteet. Mukavaan, laadukkaaseen ja toimivaan sisustukseen panostaminen on koettu ennen kaikkea taloudelliseksi järkiratkaisuksi, joka tuo varmuutta tulevaan. Samalla se tarkoittaa kestävien valintojen tekemistä ja harkittuja, hätiköimättömiä ostopäätöksiä.
• Lue juttu: Malja tasa-arvoiselle muotoilulle! >
Juuret metsässä
Lyhyelläkin luonnossa oleskelulla on tunnetusti selkeitä hyvinvointivaikutuksia, ja lähimpään metsään ei ole kovin pitkä matka edes Helsingin kantakaupungista. Ei olekaan ihme, että luontoa pidetään yhtenä suomalaisen onnellisuuden kulmakivistä. Ympäristön vaikutus suomalaiseen muotoiluun näkyy vahvana puunkäytön perinteenä, ja vuodenaikojen kontrastit ovat inspiroineet muotoilijoitamme aina.
Puhtaiden ja lajistoltaan moninaisten metsien säilyminen vaatii kuitenkin työtä. Tällä hetkellä valtaosa maamme metsistä on talouskäytössä, ja vain noin kuusi prosenttia niistä on suojeltu. Vuodesta 2021 lähtien Finnish Design Shop on hyvittänyt toiminnastaan aiheutuvat vuosittaiset päästönsä hankkimalla ja suojelemalla kotimaista metsää – viime vuonna suojelimme lähes 10 hehtaaria metsää Pälkäneellä.
Luonto on vahvasti läsnä myös Finnish Design Shopin arjessa. Turun Aviatien logistiikkakeskuksemme sijaitsee aivan luonnonsuojelualueen kupeessa, ja tilojen yhteydessä toimii lounasravintola, jossa kotimaiset luonnonantimet ovat tärkeässä osassa.
• Lue juttu: Finnish Design Shop osti ja suojeli lähes 10 hehtaaria suomalaista metsää >
Muumeilta oppia elämään
Vapaus elää itsensä näköistä elämää kuuluu onnellisuuden lähtökohtiin, ja se on myös yksi YK:n onnellisuusraportin keskeisistä mittareista. Hyviä kumppaneita vapaudelle ovat puolestaan kiltteys, muiden huomioon ottaminen sekä anteliaisuus – sekin yksi onnellisuusraportin mittareista.
Vapaus elää itsensä näköistä elämää kuuluu onnellisuuden lähtökohtiin.
Tove Janssonin Muumiperhe jos kuka hallitsee vapauden ja anteliaisuuden tasapainottamisen. Muumit tunnetaan ennakkoluulottomasta vieraanvaraisuudestaan ja aina avoimista ovistaan. Toisaalta muumit tunnistavat hyvin myös henkilökohtaisen vapauden tarpeen: heitä ohjaa halu elää turhaan kontrollointiin pyrkivien tahojen ulottumattomissa sekä palo suunnata silloin tällöin suuriin seikkailuihin, joko yhdessä tai aivan yksin. Muumilaaksossa erilaisuus ei myöskään ole sen kummallisempi asia, sillä laaksossa majailee jos jonkinlaista vipeltäjää, kukin omanlaisine outouksineen.
Muumilaakson asukkaat ovat vuosikymmenten varrella toimineet tärkeinä elämänoppaina jo useammille sukupolville, ja tämä näkyy hyvin myös suomalaisissa kodeissa. Lukemattomista kodeista löytyy jonkinlainen muumimuki, -kirja tai -figuuri, jonka sympaattinen ulkomuoto paitsi ilahduttaa arkea myös muistuttaa kaikesta siitä, mikä elämässä on oikeasti tärkeää.
• Lue juttu: Muumipappa ja Hemuli saavat upouudet muumimukit >
Pohjoismaisia perinteitä
Monet pohjoismaiset perinteet ja harrastukset nojaavat vahvasti luontoon. Metsään suunnataan niin iltalenkille, sienestysretkelle kuin pidemmälle vaelluksellekin, ja moni suomalainen viettää kesät mieluiten oman mökkinsä rauhassa. Laajat jokamiehenoikeudet todistavat osaltaan pohjoismaisen luontosuhteen lujuudesta.
Yksi suomalaisen kulttuurin kansainvälisesti tunnetuimmista ilmentymistä on tietenkin sauna. Saunominen on samaan aikaan äärettömän arkinen ja samalla jopa pyhä rituaali, jonka puhdistava vaikutus yltää kehosta mieleen. Perinteisimmillään saunakokemusta ryydittävät rikkumaton luonnonrauha ja pulahdus vilvoittavaan luonnonveteen. Toisaalta myös urbaanit korttelisaunat ovat ehdoton osa saunaperinnettämme, ja viime vuosina suomalainen saunakulttuuri on saanut monia uusia, arkkitehtonisesti kiehtovia muotoja.
• Lue juttu: Urbaanin saunakulttuurin uusi nousu: tunnetko jo nämä 10 yleistä saunaa? >
Tilaa ilolle
Onnellisuus ei ole yhtä kuin ilo, mutta ilo on ehdottomasti osa onnellisuutta. Toisinaan se ilmenee pienenä tyytyväisenä hyrinänä, toisinaan suurina läikähdyksinä ja räiskeinä. Ilo asuu ihmissuhteissa, leikissä ja itselle mielekkäissä asioissa, ja sitä ruokkivat kiireettömyys ja stressittömyys. Toimivinkin arki vaatii ympärilleen erityisiä juhlahetkiä.
Käytännöllisyyden lisäksi hyvä muotoilu tuo elämään iloa.
Käytännöllisyyden lisäksi hyvä muotoilu tuo elämään iloa. Uudemmassa kotimaisessa muotoilussa ilo on saanut moninaisia muotoja aina hienovaraisesta hyväntuulisuudesta suurieleisempään räiskyvyyteen: Teemu Järven eläinkuvitukset, Saana ja Olli -duon tekstiilit, COMPANYn keraamiset hahmot ja Hetkisen luonnonkosmetiikkatuotteet ilmentävät kaikki kotimaisen muotoilun juhlaa omalla tavallaan.
Kansainvälisen onnellisuuden päivän kunniaksi tahdomme toivottaa päivääsi itsesi näköistä iloa! Tänään on hyvä päivä leipoa kakku, poiketa metsään, soittaa ystävälle tai vain hengähtää hetkeksi ja nauttia oman kodin onnesta kaikessa arkisuudessaan.
• Lue juttu: Uuden kotimaisen muotoilun juhlaa >
Maailman onnellisimmat maat
1. Suomi
2. Tanska
3. Islanti
4. Israel
5. Alankomaat
6. Ruotsi
7. Norja
8. Sveitsi
9. Luxemburg
10. Uusi-Seelanti
Lähde: The World Happiness Report 2023
Katso myös:
• Finnish Design Shopin tarina ja arvot >
Teksti: Nora Uotila Kuvat: Suvi Kesäläinen ja valmistajat