Taidehallin Aallot-näyttely esittelee maailman laajimman yksityisen Aalto-kokoelman helmiä

Helsingin Taidehallin syysnäyttely Aallot – Aino ja Alvar keräilijän silmin nostaa esiin klassikoita ja harvinaisuuksia taidekeräilijä Pertti Männistön hämmästyttävän laajasta Aalto-kokoelmasta. Näyttelyssä on esillä myös Paimion parantolan alkuperäiskalustoa.

Aallot – Aino ja Alvar keräilijän silmin -näyttely Helsingin Taidehallissa
Helsingin Taidehallissa syys-lokakuussa esillä oleva Aallot-näyttely tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua Aino ja Alvar Aallon tuotantoon.

HELSINGIN TAIDEHALLIIN avautuu tänä syksynä todellinen Aalto-muotoilun aarreaitta: Aallot – Aino ja Alvar keräilijän silmin -niminen näyttely esittelee Aino Aallon (os. Marsio, 1894–1949) ja Alvar Aallon (1898–1976) tuotantoa maailman suurimmasta yksityisestä Aalto-kokoelmasta.

Keräilijä Pertti Männistön kokoelmaan kuuluu yli tuhat Aaltojen suunnittelemaa esinettä, joista lähes puolet on mukana Taidehallin näyttelyssä. Mukaan on valittu sekä Aalto-muotoilun klassikoita että harvinaisempia esineitä, esimerkiksi huonekalujen ja valaisinten varhaisversioita sekä Paimion parantolan alkuperäiskalustoa.

”Näyttelyssä on mukana erittäin monia Alvar Aallon prototyyppihuonekaluja ja -valaisimia. Yksi erikoisimmista on niin sanotun spagettituolin prototyyppi, ja valaisinharvinaisuuksista voisin mainita Ranskan Maison Carréen suunnitellun pöytävalaisimen prototyypin”, Männistö paljastaa.

Keräilijä Pertti Männistö Helsingin Taidehallissa
Pertti Männistön Aalto-kokoelmaan on 30 vuoden aikana kertynyt yli tuhat esinettä, joista Taidehallin näyttelyssä on esillä lähes puolet.
Alvar Aalto: Valaisin 110
Näyttelyssä on mukana monenlaisia variaatioita klassikkovalaisimista. Alvar Aallon suunnittelema valaisin 110 on valmistettu vuonna 1953.
Alvar Aalto: Tarjoiluvaunu 100
Alvar Aallon suunnittelema tarjoiluvaunu 100 on vuodelta 1937.

Männistö on keskittynyt kokoelmassaan Aaltojen varhaistuotantoon 1920-luvulta 1960-luvun puoliväliin, eli aikaan ennen huonekalujen koneellista sarjatuotantoa. Tämän vuoksi kokoelman esineitä hallitsevat vahva käsityön jälki, erilaiset materiaalikokeilut sekä uudempia Aalto-kalusteita pienemmät mittasuhteet.

Näyttelyyn on rakennettu myös kaksi Aalto-esinein kalustettua olohuonetta: toisessa on esillä sota-ajalle tyypillistä kalustusta, ja toiseen on luotu Artekin tuotannolla sisustettu kaupunkikoti. Aaltojen mallisisustuksia on nähty Taidehallissa ennenkin – jo lähes sata vuotta sitten – kun Taidehallissa järjestetyssä pienasuntonäyttelyssä esiteltiin Aalto-sisustuksia vuonna 1930.

Lisäksi esillä on vintagepalvelu Francklyn tuottama haastatteluvideo Männistöstä sekä Francklyn kalustama lukunurkkaus, jossa kävijät voivat rauhassa syventyä Aalto-aiheiseen kirjallisuuteen.

• Lue myös: Franckly Friends: Pertti Männistöllä on maailman laajin kokoelma Aino ja Alvar Aallon aarteita >

Aallot – Aino ja Alvar keräilijän silmin -näyttely Helsingin Taidehallissa
Männistön kokoelman varhaisimmat kangasverhoillut nojatuolit ovat 1930-luvun alkupuolelta. Näyttelyssä on esillä myös edelleen tuotannossa olevia malleja, kuten seeprakuosinen Tankki-nojatuoli sekä kauniin kaartuva Paimio-nojatuoli.
Alvar Aalto: nojatuoli 31
Alvar Aallon lämpimästi patinoituneet nojatuoli 31:t ovat vuosilta 1931–32.
Alvar Aalto: Jakkara 60
Aalto-jakkaroista on luonnollisesti esillä kokonainen värien ja materiaalien kirjo. Jakkara 60 esiteltiin maailmalle ensimmäisen kerran vuonna 1933.

Aalto-muotokieli oli yhteistyön tulos

Aino ja Alvar Aalto tekivät tiivistä yhteistyötä useimmissa töissään: suuremmissa projekteissa työnjako meni usein niin, että Alvar vastasi kohteiden arkkitehtuurista, kun taas Ainon vastuualuetta olivat sisustus ja sisätilojen materiaalivalinnat. Tunnistettava, lämpimän orgaaninen Aalto-tyyli syntyikin pitkälti keskinäisen yhteistyön tuloksena.

Taidehallin näyttelyssä on haluttu nostaa esille Aino Aallon merkitystä muotoilijana. Artekin johtajana toiminut Aino suunnitteli aikoinaan monia tunnettuja tuotteita, mutta muotoilijana hän on usein jäänyt puolisonsa varjoon, ja hänen osuuttaan esimerkiksi Paimion parantolan suunnittelutyössä ei ole dokumentoitu kovinkaan tarkasti.

”Aino Aallon suunnittelemista esineistä meni näyttelyyn varsinkin laseja, joista Aino ehkä parhaiten tunnetaankin suuren yleisön keskuudessa”, Männistö kertoo. Samalla hän mainitsee Aino Aallon tuotannon herättäneen viime aikoina kiinnostusta laajemminkin: ”Aiemmin kesällä järjestin Sunilan Kantolassa Kotkan kaupungin kanssa näyttelyn, jossa oli esillä pelkästään Ainon suunnittelemia esineitä.”

Aino ja Alvar Aalto: Aallon kukka
Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat pinottavan Aallon kukka -lasiteoksen yhdessä New Yorkin vuoden 1939 maailmannäyttelyn Suomen osastolle.
Aino Aalto: Rottinkinen lepotuoli
Aino Aallon suunnittelema rottinkinen lepotuoli vuosilta 1937–38 huokuu kesäistä tunnelmaa.
Aino Aalto: Lattiavalaisin 607A
Lattiavalaisin 607A vuodelta 1941 on yksi Aino Aallon suunnittelemista valaisimista.
Aino Aalto: Lastensänky
Aino Aalto suunnitteli kalusteita myös lapsille. Puinen lastensänky mintunvihreillä päädyillä on vuodelta 1940.

Kaarinalainen Männistö hankki ensimmäisen Aalto-esineensä noin 30 vuotta sitten. Konepajan työnjohtajana työuransa tehneellä keräilijällä on estetiikan lisäksi erityistä silmää myös huonekalujen ja valaisinten teknisille yksityiskohdille sekä valmistustekniikoille, ja hänestä onkin hiljalleen sukeutunut kysytty Aalto-asiantuntija.

Hiljattain Männistö julkaisi myös Aalto Design Collection -nimisen kirjan, joka esittelee yli tuhannen esineen kokoelman lähes koko laajuudessaan. Mittavasta koostaan huolimatta keräilijän Aalto-kokoelma täydentyy edelleen.

”Kokoelma kasvaa koko ajan, ja se tekeekin harrastuksesta mielenkiintoisen. Viimeisin lisäys on Alvarin suunnittelema Finlandia-maljakko, joka on kokonaista 125 senttiä korkea.”

Aallot – Aino ja Alvar keräilijän silmin -näyttely on avoinna 10.9.–23.10.2022 Helsingin Taidehallissa osoitteessa Nervanderinkatu 3.

Katso myös:

Alvar Aallon tuotteet Francklyssä >
Aino Aallon tuotteet Francklyssä >
Pertti Männistö: Aalto Design Collection -kirja >

Teksti: Nora Uotila Kuvat: Patrik Rastenberger ja Anssi Vaarola

Edellinen juttu
Seuraava juttu