Säynätsalon kunnantalo on Alvar Aallon ihmisläheisen suunnittelun taidonnäyte

Säynätsalon kunnantalo rakennettiin 1950-luvun alussa vain 3000 asukkaan paikkakunnan kunnantaloksi. Nykyisin taloon pääsee tutustumiskäynneille ja sen vierashuoneissa voi yöpyä. Tutustu kunnantaloon Design Storiesin matkassa!

Alvar Aalto Säynätsalon kunnantalo julkisivu
Alvar Aalto suunnitteli Säynätsalon kunnantalon ympäröivää luontoa korostaen. Kunnanvaltuuston istuinsali nousee ylväästi muuta rakennusryhmää korkeammalle, oikealla oleva punatiilinen siipirakennus on kirjasto.

SÄYNÄTSALON KUNNANTALOA on sanottu arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) kauneimmaksi rakennukseksi. Sen arkkitehtuurin voima syntyy inhimillisestä mittakaavasta, hienovireisestä tilasuunnittelusta, maanläheisistä materiaaleista, luonnonläheisyydestä ja taitavasta valon käsittelystä.

Alvar Aalto Säynätsalon kunnantalo atriumpiha
Seiniä peittävät köynnöskasvit pehmentävät atriumpihan tunnelmaa.
Wäino Aaltonen Tanssijatar-veistos
Keskellä atriumpihaa on pieni suihkulähde ja sen vieressä Wäinö Aaltosen Tanssijatar-veistos (1950).
Aaltolattiavalaisin A805, kiillotettu messinki
Sisääntuloaulan seinässä on muistolaatta säynätsalolaisten naisten sotavuosina voittamista mottitalkoista. Sen seurana on Artekin A805-lattiavalaisin ja 45-tuoli.

Säynätsalon kunnantalon suunnittelu käynnistyi vuonna 1948, kun Päijänteen saaressa sijainnut noin 3000 asukkaan Säynätsalo ryhtyi kaavailemaan kunnantaloa. Saariyhdyskunta oli irrottautunut omaksi kunnakseen parikymmentä vuotta aiemmin, eikä sillä ollut vielä omaa kunnantaloa.

Kunnantalosta haluttiin paikkakunnan keskus, jossa olisi viraston lisäksi muitakin palveluja kuten kirjasto, apteekki, pankki, muutama myymälä sekä asuntoja. Vuonna 1949 järjestetyssä arkkitehtuurikilpailussa, johon Alvar Aallon lisäksi kutsuttiin kaksi muuta arkkitehtiä, pyydettiin suunnittelemaan selkeä kolmekerroksinen rakennus, jossa toiminnot oli jaettu omiin kerroksiin.

Alvar Aalto Säynätsalon kunnantalo
Kunnanviraston tiloihin kuljetaan valoisaa käytävää pitkin, jonka toinen seinä on ikkunaa.
Viherkasveja Säynätsalon kunnantalossa
Viherkasvit tuovat viraston käytävälle pehmeyttä. Tiilitason tarkoituksena oli piilottaa alleen ikkunaseinää reunustavat lämpöpatterit.
Atriumpiha Säynätsalon kunnantalossa
Säynätsalon kunnantalossa ympäröivä luonto on koko ajan läsnä myös rakennuksen sisäpuolella. Aalto avasi näkymiä muun muassa vehreälle sisäpihalle.

Aalto päätyi Curia-nimisessä ehdotuksessaan kuitenkin toisenlaiseen ratkaisuun. Yksinkertaisen kerrostalomassan sijaan hän suunnitteli atriumpihan ympärille kiertyvän rakennuksen, jossa tilat oli jaettu neljään siipeen. Ensimmäiseen kerrokseen hän sijoitti liiketiloja, joihin oli kulku suoraan ympäröiviltä pihoilta. Keskelle jäävän atriumpihan Aalto korotti poikkeuksellisesti toisen kerroksen korkeudelle. Kunnanvirasto kietoutui tämän intiimin piha-alueen ympärille.

Säynätsalon kunnantalossa yhdistyvät maanläheiset materiaalit, luonnonläheisyys ja Alvar Aallon hienovireinen tilasuunnittelu.

Rakennuksen monumentaalisin osa oli kolmanteen kerrokseen sijoitettu kunnanvaltuuston istuntosali, jossa katto kohosi peräti 17 metrin korkeuteen. Se korosti tilan arvokkuutta ja antoi koko rakennukselle ylvään ilmeen.

”Maailman kuuluisimmassa ja kauneimmassa kaupungintalossa Sienassa on 16 metriä korkea istuntosali. Minä ehdotan, että me rakennamme 17-metrisen”, perusteli Aalto. Hänen mielestään korkeassa tilassa myös tehtiin parempia päätöksiä.

Tiilipintaa Säynätsalon kunnantalossa
Aalto halusi rakennuksen tiilipinnoista mahdollisimman elävät, siksi hän valitsi niihin pinnaltaan vaihtelevia tiiliä. Sisääntuloaulasta johtaa tiiliportaikko valtuustosaliin.
Yksityiskohta Säynätsalon kunnantalosta
Säynätsalon kunnantalo on kokonaistaideteos, jonka jokainen yksityiskohta suunniteltiin osaksi kokonaisuutta. Kaidedetalji on valtuustosaliin johtavasta portaikosta.
Säynätsalon kunnantalo
Rauhallinen tunnelma syntyy selkeistä linjoista ja aidoista luonnonmateriaaleista. Punatiilen lisäksi rakennuksessa on käytetty kotimaista mäntyä.
Ovenkahva Säynätsalon kunnantalossa
Sisätilojen ovenkahvoissa on kauniit nahkapunokset.

Säynätsalon kunnantalo oli Aallon uralla rakennus, jonka suunnittelussa hän otti aivan uudenlaisen suunnan. Aalto etääntyi aiemmasta tehokkuutta, järkiperäisyyttä ja yksinkertaisuutta korostaneesta funktionalismista. Hänen arkkitehtuuriinsa tuli uudenlaista lämpöä ja ilmeikkyyttä.

Aallon arkkitehtuuriin tuli uudenlaista lämpöä ja ilmeikkyyttä Säynätsalon kunnantalon suunnittelun myötä.

Uusi lähestymistapa näkyy arkkitehtuurissa luonnonläheisyytenä. Rakennuksen jokaisesta ikkunasta avautuu harkittu näkymä ympäröivään luontoon tai suojaisalle sisäpihalle. Rakennus oli myös mittakaavaltaan inhimillinen, tilat oli suunniteltu vaihteleviksi ja materiaalivalinnatkin ovat maaläheisiä: punatiiltä, puuta, kuparia ja kiveä.

Alvar Aalto jatkoi seuraavissa suunnittelukohteissaan Säynätsalon kunnantalossa löytämäänsä pehmeämpää linjaa. Hänen 1950-luvun niin sanotun punatiilikauden muita merkkirakennuksiaan ovat esimerkiksi Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu (1951–1955) ja Helsingissä Kulttuuritalo (1952–58) sekä Kansaneläkelaitoksen pääkonttori (1953–56).

Kunnanvaltuuston istuntosali Säynätsalossa
Kolmannessa kerroksessa sijaitseva kunnanvaltuuston istuntosali on rakennuksen juhlavin tila. Korkea tila on kauttaaltaan punatiiltä.
Artek Aalto riippuvalaisin A110 "Käsikranaatti", musta
Valtuustosalissa on hämyisä tunnelma. Suuren ikkunan valo on ohjattu hienovaraisesti eri suuntiin puurimoituksella. Katon A110-riippuvalaisimet ovat Aallon piirtämiä.
Kattotuolit Säynätsalon kunnantalon valtuustosalissa
Valtuustosalin kattoa kannattelevat Aallon suunnittelemat innovatiiviset, perhosmaiset kattotuolit.

Apuna Säynätsalon kunnantalon suunnittelussa Aallolla oli samana vuonna toimistoon palkattu nuori arkkitehti Elsa Mäkiniemi (myöhemmin Elissa Aalto, 1922–1994). Leskeksi vuonna 1949 jääneen Alvar Aallon suhde apulaiseensa syveni Säynätsalon suunnittelutyön aikaan ja pariskunta avioitui vuoden 1952 lopulla. Ehkä jotain tuosta uudesta, toiveikkaasta elämänvaiheesta siivilöityi myös rakennukseen.

Sisustussuunnittelussa Aaltoa avusti puolestaan Artekissa työskennellyt Maija Heikinheimo (1908–1963). Aallon suunnittelutyö ulottui itse rakennuksen lisäksi sisustuksen yksityiskohtiin saakka. Niin huonekalut, valaisimet kuin muutkin detaljit suunniteltiin taloa varten. Ehkä juuri siksi Säynätsalon kunnantalosta muodostuu harvinaisen eheä ja harmoninen kokonaisuus, joka on nostanut sen yhdeksi modernin arkkitehtuurin merkkirakennuksista.

Säynätsalon kunnantalo ulkoa
Säynätsalon kunnantalo rakennettiin pienen saariyhteisön kunnantaloksi. Se vihittiin käyttöön vuonna 1952 ja se toimi kunnanvirastona vuoteen 1993 saakka.

Nykyisin Säynätsalo on osa Jyväskylän kaupunkia ja kunnantalo ei ole enää alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Rakennus on kesäisin avoin vierailijoille ja sen vierashuoneissa voi yöpyä ympäri vuoden.

Säynätsalon kunnantalo on avoinna 1.–30.9.2021 ma, ke, pe klo 11–17, la klo 11–15. Talvikaudella 1.10.2021–30.4.2022 avoinna ennakkovarauksella. Lisätietoja majoituksesta ja ajankohtaiset aukiolotiedot: www.tavolobianco.com.

Katso myös:

Alvar Aallon suunnittelemat tuotteet >

Teksti: Anna-Kaisa Huusko Kuvat: Niclas Mäkelä

Edellinen juttu
Seuraava juttu