Kunsten on modernistinen mestariteos Tanskan Aalborgissa

Alvar Aalto oli mukana suunnittelemassa modernin taiteen museo Kunstenia Tanskaan. Rakennus valmistui vuonna 1972 ja palvelee peruskorjauksen jälkeen nykytaiteen ystäviä entistäkin kokonaisvaltaisemmin.

Alvar Aalto Kunsten-museo
Alvar Aallon, Elissa Aallon ja Jean-Jacques Baruelin yhteistyössä suunnittelema modernin taiteen museo Kunsten valmistui vuonna 1972. Kunsten on tunnettu aiemmin myös nimillä Aalborgin taidemuseo ja Pohjois-Jyllannin taidemuseo.

MODERNIN TAITEEN MUSEO Kunsten on erityinen paikka Tanskan Aalborgissa. Kunsten ei ole vain taidemuseo, jonka kokoelmiin kuuluu yli 4000 nykytaiteen teosta, vaan sitä voi pitää myös arkkitehtonisena mestariteoksena.

Museon suunnittelusta vastasivat Alvar Aalto, Elissa Aalto sekä tanskalainen arkkitehti Jean-Jacques Baruël. Kolmikko voitti ehdotuksellaan Aalborgin taidemuseon arkkitehtuurikilpailun vuonna 1958. Baruël oli tutustunut Aaltoihin työskennellessään Aallon arkkitehtitoimistossa Helsingin Munkkiniemessä vuosina 1948–54. Tuona aikana Baruël osallistui muun muassa Kansaneläkelaitoksen, Otaniemen Teknillisen korkeakoulun sekä Säynätsalon kunnantalon työstämiseen.

Skagerakin Reykjavik-daybed
Aallot ja Baruël otsikoivat kilpailuehdotuksensa lausahduksella ”Mitä akustiikka on konserttisalille, sitä valo on taidemuseolle”. Tanskalainen designbrändi Skagerak on tehnyt pitkään yhteistyötä Kunstenin kanssa, daybed on nimeltään Reykjavik.
Skagerakin Maissi-penkki
Museon sisäpinnat ovat pääasiassa valkoiseksi maalattua tiiliseinää sekä puuta, joka parantaa taideteosten erottuvuutta tilassa. Maissi-penkki on Skagerakin, A810-lattiavalaisin Artekin.
Kunsten museo - Alvar Aalto
Arkkitehdit varmistivat luonnonvalon pääsyn sisätiloihin isoilla ikkunarakennelmilla sekä erilaisilla kattoikkunoilla.
Skagerakin Maissi-penkki
Museosta haluttiin luoda kutsuva paikka, jossa ihmiset tuntisivat olonsa kotoisaksi – olivat he sitten harjaantuneita taidekriitikoita tai tavallisia museokävijöitä.

Taidehistorioitsija Anne-Maija Malmisalo-Lensu tutki pro gradu -tutkielmassaan Alvar Aallon museosuunnitelmat 1928–1958 kuutta Alvar Aallon suunnittelemaa museorakennusta, joista yksi oli Kunsten. Malmisalo-Lensun mukaan Aallot ja Baruël hahmottelivat yhdessä museon peruslinjat aluksi Helsingissä, jonka jälkeen Baruël jatkoi kilpailuluonnosten työstämistä Kööpenhaminassa.

Baruël piti prosessin aikana Aaltoihin tiiviisti yhteyttä kirjeitse, ja hän myös matkusti Helsinkiin suunnitelmien edetessä. Baruël viimeisteli piirustukset yhdessä Elissa Aallon kanssa Kööpenhaminassa vuonna 1958, ja museon rakennustyöt aloitettiin helmikuussa 1968. Rakennustöiden aikana Baruël oli päävastuussa yhteydenpidosta taidemuseon ja muiden viranomaisten kanssa. Kunsten valmistui lopulta vuonna 1972.

”Kunstenin museoprojekti oli lähtökohtaisesti enemmän Baruëlin kuin Aallon, mutta Aalto antoi kaikelle hyväksyntänsä ja oli myös suunnittelussa jonkin verran mukana”, Malmisalo-Lensu sanoo.

Modernistiset periaatteet

Aallot ja Baruël suunnittelivat museorakennuksen, jolla oli selkeä ja soljuva pohjapiirros – näin museokävijän oli helpompi navigoida. Valolla oli suunnitelmissa myös tärkeä sija, ja päämääränä oli pystyä valaisemaan museon tiloja luonnonvalolla mahdollisimman hyvin.

Arkkitehtien tavoitteena oli luoda taiteen ja arkkitehtuurin välille toimiva vuorovaikutus sekä muodostaa yhteys ympäröivään luontoon. Sisä- ja ulkotilan välistä rajaa häivytettiin tarkoituksella, ja aulan suurista ikkunoista avautuukin näkymä rakennusta ympäröivään veistospuistoon.

Arkkitehdit häivyttivät sisä- ja ulkotilan välistä rajaa isoilla ikkunoilla, joista avautuu näkymä ympäröivään puistoon.

Museorakennuksen kattorakenteet suunniteltiin kaareviksi, jotta suora auringonvalo ei vahingoittaisi taidekokoelmia. Pienimmät näyttelytilat suunniteltiin myös niin, että niihin suuntautuu vain epäsuoraa luonnonvaloa. Näin luotiin valoisa ja kutsuva tunnelma tilaan eikä riskeerattu herkkien taideteosten säilymistä.

Alvar Aalto - Kunsten taidemuseo
Museon näyttelytiloja valaisee pääasiassa luonnonvalo, joka kulkeutuu tilaan epäsuorasti rakennuksen sivu- ja yläikkunoista.
Skagerakin Reykjavik-daybed
Museon suurista ikkunoista avautuu näkymä ympäröivään veistospuistoon. Reykjavik-daybed on Skagerakin valikoimassa.
Artekin A810-lattiavalaisin
Kunstenin tiloja sisustettiin Artekin huonekaluilla ja valaisimilla, joita voi museossa tänäkin päivänä ihastella. Tankki-nojatuoli ja A810-lattiavalaisin ovat Alvar Aallon käsialaa.
Skagerakin Jut-senkki
Lämpimän puun ja viileän valkoisen marmorin luoma kontrasti on kiehtova. Thomas Jenkinsin suunnitteleman Jut-senkin runko on valmistettu tammesta.
Alvar Aalto Kunsten-museo
Alvar Aalto suunnitteli rakennuksensa usein kokonaistaideteoksiksi, jolloin rakennus suunniteltiin sisustuksia myöten, unohtamatta pienimpiäkään yksityiskohtia.

Kunsten tarjoaa kestävät puitteet taiteesta nauttimiseen. Museossa on käytetty arvokkaita ja kestäviä rakennusmateriaaleja, kuten marmoria, messinkiä ja kuparia. Rakennuksen perusluonne ei kuitenkaan ole ylenpalttinen vaan tahdikas.

Marmorista, messingistä ja muista arvokkaista rakennusmateriaaleista huolimatta museon perusluonne ei ole ylenpalttinen vaan tahdikas.

Malmisalo-Lensun mukaan Aalto suunnitteli Kunstenia varten kalusteita, kuten lipunmyyntipiste, naulakot ja luentosalin penkit. Rakennuksen kamarimusiikkihuoneeseen, nykyiseen kirjastoon, suunniteltiin myös akustiset verhot. Osa näistä alkuperäisistä kalusteista on myöhemmin kuitenkin korvattu uusilla tai siirretty muualle museon peruskorjauksen yhteydessä.

”Kunsteniin suunniteltiin monenlaisia valaisimia eri tiloihin, niin sisälle kuin ulos. Myös Artekin valaisimia käytettiin, esimerkkinä Kultakellot museon kahvilassa”, Malmisalo-Lensu toteaa.

Peruskorjaus ja uudelleentulkinta

Vuonna 2016 Kunsten avattiin uudelleen lähes kahden vuoden peruskorjauksen jälkeen. Kuluneen neljänkymmenen vuoden aikana rakennus alkoi olla kunnostuksen ja uudistuksen tarpeessa. Rakennuksen turvallisuus tuli päivittää ajan tasalle ja tarvittiin myös lisätilaa opetukselle, näyttelytoiminnalle sekä hallinnolle. Samalla haluttiin herätellä Aallon ja Baruëlin perusajatuksia rakennuksesta.

Kunnostuksen aikana museon näyttelytiloja nykyaikaistettiin ja laajennettiin, sekä tuotiin museo takaisin Euroopan museoiden parhaimmistoon. Nyt Kunstenilla on jälleen mahdollisuus houkutella ja kuratoida teoksia museoista ympäri maailmaa, unohtamatta museokävijöiden mahdollisuutta kokea rakennus vieläkin kokonaisvaltaisemmin.

Alvar Aalto Kunsten-museo
Museorakennuksen lisäksi kokonaisuuteen suunniteltiin myös veistospuisto sekä amfiteatteri. Amfiteatterin katsomo on näyttävä osa veistospuistoa.
Alvar Aalto Kunsten-museo
Kunsten avattiin uudelleen peruskorjauksen jälkeen vuonna 2016. Peruskorjauksen aikana rakennuksen alkuperäisiä marmoripintoja uusittiin. Museon sisä- ja ulkopintojen uusimiseen käytettiin 317 tonnia uutta italialaista marmoria.
Skagerak Lise Sunchair -aurinkotuoli
Skagerak ja Kunsten toteuttivat yhteistyössä rajoitetun version Lise-aurinkotuolista, joka lanseerattiin Kunsten Summer Lounge 2020 -tapahtumaan. Keltainen tuoli on myynnissä Kunsten-museossa, ja osa tuotosta osoitetaan COVID-19-kriisin koettelemalle Aalborgin kulttuurielämälle.
Skagerakin Drachmann-penkki
Kunstenia pidetään modernistisena mestariteoksena, ja se on myös ainoa Tanskaan rakennettu Alvar Aallon suunnittelema rakennus. Samalla se on myös ainoa Suomen ulkopuolella sijaitseva Aallon suunnittelema museorakennus.

Peruskorjauksen aikana kunnostettiin myös museoon kuuluva veistospuisto sekä rakennettiin ulkoterassi. Kunstenia ympäröivä veistospuisto muodostaakin kohteesta ainutlaatuisen kokonaisuuden. Puisto on aidattu valkoisella tiilimuurilla, joka on katettu kuparipellillä. Puistossa sijaitsee myös Aallon arkkitehtuurille tyypillinen amfiteatterimainen katsomo, joka mahdollistaa tapahtumien järjestämisen veistosten ja puiden katveessa.

Kunstenin nykytaiteen museo on epäilemättä skandinaavisen modernismin arkkitehtoninen mestariteos. Taidemuseo sai suojelupäätöksen vuonna 1995.

Kunsten sisäänkäynti - Alvar Aalto
Museon sisäänkäynti on melko pimeä, mutta sisään astuessa valkoisesta marmorilattiasta heijastuva luonnonvalo luo tilaan kutsuvan ja rauhallisen tunnelman.

Mikä: Kunsten

  • Kunsten on vuonna 1972 avattu modernin taiteen museo, jossa taiteen lisäksi koetaan arkkitehtuuria.
  • Museo sijaitsee Tanskan Aalborgissa. Matka taittuu lentäen Kööpenhaminasta Aalborgiin alle tunnissa.
  • Museon ovat suunnitelleet yhteistyössä Alvar Aalto, Elissa Aalto sekä tanskalainen arkkitehti Jean-Jacques Baruël.

Kunsten, Kong Christians Allé 50, Aalborg, Tanska

Katso myös:

Kaikki Alvar Aallon suunnittelemat tuotteet >
Kaikki Skagerakin tuotteet >

Toimitus: Elina Tuokko Kuvat: Skagerak

Etusivulle
Seuraava juttu