Jo Nagasaka väritti Artekin klassikot ColoRing-tekniikalla

Japanilaisarkkitehti ja muotoilija Jo Nagasaka loi Alvar Aallon klassikkokalusteisiin uudet väritykset perinteisillä japanilaisilla menetelmillä. Seuraavaksi hän haluaisi suunnitella saunan.

Artekin ColoRing-mallisto

ARTEKIN FIN/JPN-YSTÄVYYSMALLISTO juhlii Suomen ja Japanin satavuotisia diplomaattisuhteita. Kokoelmaan kuuluu muun muassa Alvar Aallon jakkara 60, penkki 153B ja tarjoiluvaunu 901, joihin Jo Nagasaka on soveltanut kokeellista ColoRing-pintakäsittelyä. Se yhdistää kaksi ikiaikaista japanilaista tekniikkaa, udukurin ja tsugaru-nurin.

Jo Nagasaka, kerro lisää ColoRing-tekniikasta!
”Keksin idean siihen, kun näin perinteisiä tsugaru-nuri -käsitöitä ikivanhojen tekniikoiden työpajassa, johon osallistuin. Vierailin toimistoni lähellä olevassa maalausfirmassa ja pyysin heiltä vesipohjaisia maalinloppuja. Tein prototyypin ja vakuutuin, että kannattaa yhdistää tämä perinteinen tekniikka moderniin designiin. ColorRingissä käytetään pehmeäsyistä mäntyä. Epätasainen pinta syntyy poistamalla pehmeät osat kovalla harjalla, mikä korostaa puun luonnollisia syitä (udukuri). Sen jälkeen lisätään kaksi kerrosta värillistä lakkaa, jotka hiotaan pois, jotta alta paljastuvat eri kerrokset (tsugaru-nuri). Tuloksena ovat yllättävät väriyhdistelmät ja epäsäännölliset kuviot, jotka muistuttavat topografisia karttoja.”

Artekin ColoRing-mallisto

”ColoRingin tuloksena ovat yllättävät väriyhdistelmät ja epäsäännölliset kuviot, jotka muistuttavat topografisia karttoja.”

Artekin ColoRing-mallisto
Artekin ColoRing-mallisto

Mikä on mielestäsi Suomen ja Japanin ainutlaatuisen suhteen salaisuus?
”Minusta tuntuu, että ajattelemme samalla tavalla perinteistä, kulttuurista ja ympäröivästä luonnosta. Meillä on myös lempeä luonne. Rakastamme luontoa, puuta ja perinteisiä asioita, ja ne ovat läheisesti yhteydessä päivittäiseen elämäämme.”

Mitä luulet, että me suomalaiset voisimme oppia japanilaisilta?
”En osaa sanoa. Mutta itse olen oppinut tässä projektissa paljon Suomesta ja suomalaisten ajatteluprosessista. Suomalaiset ajattelevat suunnitelmallisesti ja tekevät johtopäätöksiä asioista matkan varrella. Sen ansiosta saimme tuotettua nämä tuolit pienemmillä kustannuksilla tinkimättä kuitenkaan tuotteen laadusta. Japanissa ihmisillä on taipumus ajatella, ettei laatua voi ylläpitää muuten kuin kustannuksia kasvattamalla, ja siksi päätämme usein tähdätä vain hyvin kapeille markkinoille. Voisimme oppia selväjärkistä ajattelua suomalaisilta.”

Mikä on yllättänyt Suomessa?
”Kun astuin Suomen kamaralle ensi kerran, olin yllättynyt kovasta, kivisestä maaperästä. Se kallioineen oli minulle kaikkein vaikuttavinta. Mietin, miten niin hienovarainen design voi olla tuotettu näin majesteettisen luonnon keskellä.”

Artekin ColoRing-mallisto
Artekin ColoRing-mallisto

Mitkä ovat suosikkejasi Suomessa?
”Pidän saunasta todella paljon. Vaikka Japanissakin on hyvin mahdollisuuksia saunomiseen, ovat saunat yleensä kaupungeissa. Suomessa taas upea luonto maksimoi saunomisen ihanuuden. Mikään ei ole verrattavissa siihen. Suomalaisesta designista puhuttaessa taas Werner West on suosikkini. Istun hänen suunnittelemassaan Hugging Chair -tuolissa jatkuvasti.”

Mitä suomalaista haluaisit vielä suunnitella uusiksi?
”Haluaisin joskus suunnitella saunan. Näin Helsingissä pieniä saaria, joihin ihmiset soutivat päästäkseen saunomaan. Olin todella viehättynyt siitä. Haluaisin kovasti suunnitella sellaisen saunan ja saada saman kokemuksen.”

Jo Nagasaka

Kuka: Jo Nagasaka

• Arkkitehti, valmistunut Tokion taideyliopistosta.
• Perusti oman Schemata Architects -monialatoimistonsa Tokiossa heti valmistumisensa jälkeen vuonna 1998.
• Projektit vaihtelevat arkkitehtuurista isoihin installaatioihin, vuorovaikutteisiin sisätilaratkaisuihin ja huonekalusuunnitteluun.

FIN/JPN-ystävyyskokoelma on esillä Artekin myymälässä Helsingin Keskuskadulla 3.6.–31.8.2019.

Katso myös:

• Artekin ColoRing-mallisto >
• Artek juhlistaa Milanon designviikolla Suomen ja Japanin satavuotista ystävyyttä >

Teksti: Anu Karttunen (Avotakka) Kuvat: Artek ja Mikko Ryhänen

Juttu on julkaistu alun perin Avotakassa 6/2019.

Edellinen juttu
Seuraava juttu