Koti loppuelämäksi

Betoniset lattiat ja mustavalkoinen kylpyhuone olivat haavelistan kärjessä, kun rovaniemeläisperhe alkoi rakentaa taloa Kemijoen varressa. Sisustussuunnittelija kumosi haaveet heti alkuunsa.

Omakotitalo Rovaniemellä
Olohuoneen sohvat ovat Moltenin Larget. Beat-valaisimet pöydän yllä ovat Tom Dixonin. Talon kiinteät kalusteet toimitti Kitzen. Alaslasketun katon seinäpinnassa sekä ruokapöydän takana näkyvät akustiikkalevyt, jotka takaavat miellyttävän äänimaailman.

Asukkaat:

Yrittäjäpari Kristiina ja Janne sekä 9-, 15- ja 16-vuotiaat pojat. Koti on vuonna 2017 valmistunut yksikerroksinen betonielementtitalo Rovaniemellä Pohjois-Suomessa. Talon on suunnitellut arkkitehti Pertti Lehtinen. Neliöitä on 289.

Omakotitalo Rovaniemellä
Kristiina ja Janne asuvat poikiensa kanssa Rovaniemellä.

KRISTIINAN JA JANNEN uusi omakotitalo Rovaniemellä seurailee Kemijoen rantatörmää maisemaa myötäillen. Yksikerroksisen talon jokaisesta huoneesta avautuu jokinäkymä, ja iltaisin maisemassa loistavat Ounasvaaran valot.

”Koko olohuoneen seinä rantaan päin on pelkkää ikkunaa. Siitä avautuva näkymä on syy, miksi halusimme rakentaa tälle tontille”, Kristiina kertoo.

Rakentamista edelsi kymmenen vuoden rakennuslupataistelu. Kristiina ja Janne tosin eivät taistelua käyneet, vaan tontin edellinen omistaja laittoi paikan myyntiin, kun lupa viimein heltisi. Kristiina ja Janne olivat tahollaan remontoineet kymmenen vuoden ajan entistä taloaan, mutta Kemijoen varren tontin mahdollisuudet saivat heidät vakuuttumaan.

Kemijoen varrella olevan tontin mahdollisuudet saivat Kristiinan ja Jannen vakuuttumaan.

”Tontti oli aluksi pusikkoinen umpipelto. Kun se raivattiin, näkymä joelle avautui. Jokimaisema on kaunis joka päivä. Se on aina erilainen, aamulla ja illalla omanlaisensa”, Kristiina sanoo.

Rovaniemeläinen arkkitehti Pertti Lehtinen kävi tontilla, alkoi piirrellä ja jo seuraavana päivänä talo oli lähestulkoon nykyisessä muodossaan.

”Emme lopulta ehtineet kauan suunnitella, kun oli 
jo kuokka maassa”, Kristiina kertoo.

Kristiina ja Janne pyysivät jo varhaisessa vaiheessa mukaan sisustussuunnittelija Seija Killströmin, joka on hänkin pohjoisesta kotoisin. Hän ehti vielä vaikuttaa pohjaratkaisuun ja pyöräytti saunan ja kylpyhuoneen uuteen asentoon. Hän suunnitteli koko kodin pintamateriaalit ja sisustuksen sekä myös takan ja saunan.

”Suosittelen lämpimästi suunnittelijan käyttämistä. Voisin antaa Seijalle tehtäväksi vaikka silmät kiinni seuraavan kohteen, jos vielä rakentaisimme.”

Omakotitalo Rovaniemellä
Valtava ruokapöytä on tehty työmaalla metallisten jalkojen päälle. Puuseppä teki kansilevyn, jonka päälle Janne toteutti betonipinnoitteen. Tuolit ovat Hayn Soft Edget ja baarijakkarat About a Stoolit. Saarekkeen yllä on Tapio Wirkkalan TW003-valaisimet. Tammiparketti on Timberwisen.
Omakotitalo Rovaniemellä
Olohuoneessa on sisustussuunnittelijan piirtämä takka, jonka toteutti paikallinen muurari. Viherkasvit 
ja kultainen peura on hankittu 
Kristiinan ystävän liikkeestä.

Millaisia haaveita teillä oli, ja miten ne toteutuivat?
Teemme kotona paljon ruokaa. Halusimme, että keittiö-olohuonekompleksi on iso ja toimiva, ja sellainen siitä tulikin. Jokaiselle on talossa oma kolonsa, mutta eniten vietämme aikaa yhteisissä tiloissa. Elämämme on keittiön saarekkeen ympärillä. Se alkaa aamulla puoli kuudelta ja päättyy illalla ties milloin. Saarekkeen äärelle kokoontuvat lisäksemme omat ja lastenkin kaverit, ja siinä käydään läpi kaikki asiat.

Millaisia sisustajia olette?
Olen itse mustavalkoinen sisustaja – mitä nyt harmaalla vähän hurjastellut. En kestä mitään hienostelua enkä krumeluuria, se ei ole meitä ollenkaan. Mieluummin haluan laadukkaista materiaaleista valmistettuja huonekaluja kuin jotain, joka on pinnalla juuri vuonna 2019.

”Sisustussuunnittelija löysi sisustukseen punaisen langan, jonka ansiosta tästä tuli meidän näköisemme pehmeä koti.”

Mitä ajatuksia sisustussuunnittelija toi tullessaan?
Olimme ajatelleet betonilattiaa ja hyvin graafisia värejä laattavalintoihin. Ensimmäiseen tapaamiseemme Seija kuitenkin kantoi näytille vihreät marmorilaatat, jotka olivat mielestäni ihan kamalat. Seija ei antanut periksi vaan pyysi meitä harkitsemaan ehdokasta. Pidin muutamaa laattaa kylpyhuoneen lattialla mallina, ja vähitellen ne alkoivat näyttää upeilta. Kastuessaan ne muuttuvat syvänvihreiksi. Nyt vihreät kylpyhuoneen laatat ovat lempiasioitani koko talossa. Seija löysi sisustukseen punaisen langan, jonka ansiosta tästä tuli meidän näköisemme pehmeä koti, eikä mitenkään kylmän mustavalkoinen.

Omakotitalo Rovaniemellä
Vihreä marmorilattia on kuin kallion pinta. Kaikki kodin laatat ovat Kaakelikeskuksesta, amme on Svedbergsin. Saunassa on lämminsävyistä radiatamäntyä. Tulikiven marmorikiuas on upotettu lauderakenteisiin.

Miten yhteistyö Seijan kanssa sujui?
Aivan älyttömän hyvin. Tämä on meidän ensimmäinen ja viimeinen talomme. Jos ei olisi ollut Seijaa mukana, lopputulos ei olisi näin onnistunut, ja stressi olisi varmasti tappanut meidät. Seija sai kyllä olla välillä avioliittoneuvojanakin.

Millaisia hankintoja teitte?
Tähän lähdettiin loppuelämän koti -asenteella. Kaikki kalusteet on ostettu ja teetetty tähän kotiin. Emme tuoneet vanhasta kodista mitään. Esimerkiksi pitkä betonipöytä on tehty vain ja ainoastaan tätä taloa varten ja on niin painava, ettei sitä voi viedä muualle.

Mikä kodissa on teistä onnistuneinta?
Olohuoneen takka ja kylpyhuone ovat sellaiset, joista itse pidän eniten. Pohja on myös tosi toimiva. Keittiö-olohuone on täydellinen, en muuttaisi siitä mitään.

Omakotitalo Rovaniemellä
Poikakolmikon olohuoneessa on tilaa myös kavereille. Sohva on Hayn Mags ja sohvapöytä Adean, musta AJ-seinävalaisin on Louis Poulsenin.
Omakotitalo Rovaniemellä
Kristiina ja Janne toivoivat makuuhuoneeseensa ylellistä tunnelmaa. Seija teetti sängynpäädyn Laatuverhoomolla suunnitelmiensa mukaan. Vuodevaatteet Balmuir ja tyynyt Designers Guild.
Omakotitalo Rovaniemellä
Työpöydällä on Louis Poulsenin PH 2/1 -valaisin. Verhoiltu AAC21-tuoli on Hayn, Turn-daybed Ferm Livingin.

Entä mitä tekisitte toisin, jos vielä voisi päättää?
Olisimme pysyneet niissä neliöissä, joissa alun perin piti. Nyt 90 neliötä lipsahti lisää. Mutta ehkä pojat tulevat joskus takaisin perheineen tänne pyörimään.

Mitä koti kertoo teistä?
Meidän arkemme on todella hektistä, työn ja harrastusten aikatauluttamaa. Meillä ei ole aikaa säätää eikä työstää kodin sisustusta. Tämä koti on meidän turvasatamamme. Hälyn ja kiireen keskeltä on kiva mennä kotiin, jossa viihdymme ja jossa kaikilla on hyvä olla.

”Hälyn ja kiireen keskeltä on kiva mennä kotiin, jossa viihdymme ja jossa kaikilla on hyvä olla.”

Millaisia arkea helpottavia ratkaisuja teillä on?
Meillä on kolme aktiivista nuorta miestä, joiden harrastusten ehdoilla on tehty ratkaisuja. Jääkiekkovarusteille ja muille harrastusvälineille on oma eteisensä. Se rauhoittaa äidin mieltä arjessa, kun saa vain sulkea oven perässään kiinni. Vieressä on kodinhoitohuone. Monot ja luistimet ovat siellä koko ajan, eikä niitä tarvitse veivata pois, kun kausi loppuu. Myös kaksi pyykkikonetta helpottaa elämää kummasti. Ruokaa laittavan isännän toiveet keskittyivät keittiöön, johon valittiin laadukkaat kodinkoneet ja arkea helpottamaan kaksi tiskikonetta.

Omakotitalo Rovaniemellä
Talon toisessa päädyssä on Jannen formulahuoneeksi ristitty tila. Perhe halusi sinne minikeittiön kesän grilli-iltoja ajatellen. Kun kaapinovet sulkee, keittiö jää piiloon.
Omakotitalo Rovaniemellä
Formulahuone sijaitsee lasitetun terassin rinnalla. On-the-move- pöydät ovat Cane-linen ja nojatuoli Hakolalta.
Omakotitalo Rovaniemellä
Vaikka ollaan Rovaniemellä, ainoat Lappi-viitteet ovat talon toisessa päädyssä, jossa on lasitettu terassi. Tilaan muurattiin mittojen ja toiveiden mukaan avotakka, jonka tulisija on ruokapöydän tasolla.

Millaisia asumiseen liittyviä haaveita teillä vielä on?
Kesäkeittiöprojekti on kesken, mutta tarkoitus on upottaa mieheni kaikki grillit siististi omaan muurattuun rakenteeseen. Hänellä on grillejä eri tarkoituksiin: yhdellä paistetaan pihviä, toisella kalaa ja kolmannella tehdään pizzaa. Haaveilemme myös rantasaunasta, mutta jokitörmään sitä ei saa rakentaa. Ehkä jonakin päivänä sekin järjestyy.

Teksti: Anu Karttunen Kuvat: Emilia Ikäheimo

Juttu on julkaistu alun perin Avotakassa 2/2019.

Edellinen juttu
Seuraava juttu