Katriina Nuutinen: ”Valo tekee asunnosta kodin”

Perinteiden ketju näkyy muotoilija Katriina Nuutisen kodissa Joensuussa. Itse suunnitellut valaisimet ja maljakot kohtaavat mummin ryijyn ja mainiot kirpputorilöydöt.

Katriinan mummin tekemä ryijy on kunniapaikalla olohuoneen seinällä. Sen värit toistuvat tyynyissä. Iina Vuorivirran peili on lainassa Katriinan siskolta. Katossa on Candeo-kirkasvalovalaisin ja seinällä Oma-valaisin, molemmat Katriinan suunnittelemia.

Asukkaat:

Muotoilija Katriina Nuutinen ja hänen poikansa Onni. Koti on 70 neliön huoneisto 1950-luvulla rakennetussa kerrostalossa Joensuussa.

Ukilta peritty vitriini on kulkenut Katriinan mukana kodista toiseen runsaat kymmenen vuotta. Katriina kerää messinkisiä kynttilänjalkoja kirpputoreilta. Puukantinen Lyyli-rasia on omaa muotoilua.

PALKITTU MUOTOILIJA Katriina Nuutinen seisoo joensuulaisen, 1950-luvulla rakennetun kerrostaloneliön eteisessä ja nostaa katseensa vanhoihin viiluoviin.

”Nämä pinnat saivat asunnon näyttämään kotoisalta. Tuntui saman tien siltä, että tämä on meidän kotimme. Tiesin, että kalusteeni istuisivat tänne helposti, Katriina kertoo.

Talon 1950-luvun muotokieli ihastutti muotoilijaa, ja muutenkin asunnon tunnelma oli oikeanlainen.

”Pidän kovasti kotimme mittasuhteista. Suureen, pitkänomaiseen eteisaulaan mahtuu todella paljon kaappitilaa”, Katriina hehkuttaa.

Eikä huono ollut asunnon pohjakaan. Eteisestä pääsee kätevästi niin keittiöön, olohuoneeseen kuin Katriinan ja viisivuotiaan Onni-pojan makuusoppien välissä olevaan pieneen huoneeseen.

Joensuun kierrätyskeskuksesta ostettu hyllykkö on tarpeeksi syvä kirjoille mutta silti kepeä. Hyllyssä on ystävän, Teemu Järven Sielulintu sekä oma Pulu-öljylamppu.

Vintage, perintöesineet ja ennen kaikkea siellä täällä näkyvä Katriinan oma tuotanto muodostavat asukkaansa näköisen kodin. Katriina on erikoistunut valaisinsuunnitteluun sekä lasiin ja keramiikkaan.

”Lumouduin lasista heti, mutta vasta maisteriopinnoissa koin löytäneeni siihen luontevan yhteyden ja oikeanlaisen ilmaisun.”

Katriinan tuoreimpia töitä ovat Lyyli-rasiat, Perho-peilit sekä Nuppu- ja Oma-valaisimet. Tunnetuin lienee hänen läpimurtotyönsä vuodelta 2009. Se on kaunis, korua muistuttava Hely-valaisin.

”Heti valmistumisen jälkeen saamani Vuoden nuori muotoilija -palkinto 2011 oli kunniamaininta, joka vahvisti, että oikealla tiellä ollaan.”

Ruokapöydällä olevat Pulu-maljakot ovat Katriinan käsialaa.

Katriina opiskeli Helsingissä Aalto-yliopistossa taideteollista muotoilua. Muutama vuosi sitten hän palasi kotikaupunkiinsa Joensuuhun, vaikka moni oletti, että työ pakottaisi asumaan muualla. Katriina on tyytyväinen ratkaisuun. Lapsen kanssa on helppo elää kaupungissa, jossa asuvat isovanhemmat ja moni muu läheinen.

”Halusin antaa pojalleni saman tyyppisen lintukotolapsuuden, jonka itse sain kokea.”

”Halusin antaa pojalleni saman tyyppisen lintukotolapsuuden, jonka itse sain kokea.” Asettumista kaupunkiin helpotti se, että muotoilijana Katriina oli jo ehtinyt luoda verkostot, joten työtä pystyy tekemään vähän kauempanakin pääkaupunkiseudusta.

”Joensuussa on monipuolinen taiteilijapiiri. Yliopistokaupunki on aktiivinen ja kiinnostava – nuori väki tuo tänne eloa”, Katriina kertoo.

Keittiön String-hylly löytyi osto-ja myyntiliikkeestä. Sen hyllyt oli kääritty 1960-luvun sanomalehtien sivuihin, joista Katriina kehysti taulut makuuhuoneeseen.
Valo on muotoilijalle tärkeä. Tarjoiluvaunu on kirpputorilta, kattovalaisin on Tom Dixonin suunnittelema.

Tähän asuntoon äiti ja poika muuttivat vuoden 2016 maaliskuussa. Huoneisto oli remontoitu vastikään ennen muuttoa. Harmaa lattia ja seinät sopivat talon henkeen ja Katriinan sisustustyyliin.

Harmaa lattia ja seinät sopivat talon henkeen ja Katriinan sisustustyyliin.

Sijaintikin on oivallinen, sillä Katriina löysi työhuoneen ja näyttelytilan läheltä. Hän on mukana Woutila-yhdistyksessä, joka vuokrasi entisestä kauppakiinteistöstä tilat käyttöönsä ja järjestää taidenäyttelyitä sekä muita kulttuuritapahtumia.

”Vaikka koti ja työpaikka sijaitsevat lähekkäin, yritän jättää työt Woutilaan. Muotoilijan ammatissa ideat toki muhivat työajan jälkeenkin, mutta omistan illat Onnin ja minun hetkikseni”, Katriina sanoo.

Oma-lattiavalaisin on nimensä mukaisesti Katriinan omaa tuotantoa.
Kirjahylly on hankittu kirpputorilta kympillä, kun Katriina vielä asui lapsuudenkodissaan.

Työssään Katriina pitää erityisen tärkeänä ympäristön huomioimista. Laatu korvaa määrän, ja jos laadukas vielä osoittautuu kauniiksi, suunnittelutyö on onnistunut hyvin.

”Muotoilija on mielestäni vastuussa siitä, mitä tänne yltäkylläisyyteen tuotetaan. Arvostan tuotteita, jotka on valmistettu lähellä kuluttajaa.”

”Muotoilija on mielestäni vastuussa siitä, mitä tänne yltäkylläisyyteen tuotetaan.”

Ekologinen ajatus näkyy kodissakin. Katriinan lempipaikka sijaitsee olohuoneessa, jossa hän hakeutuu usein ruokapöydän ääreen istumaan teekuppi kädessä. Artekin pöytä ja tuolit ovat Katriinan äidin kirpputorilöytöjä. Katriina on maalannut ne mustiksi.

Katriina kaipasi mustalle ruokapöydälle kaveria ja pientä laskutasoa. Osto- ja myyntiliikkeestä löytyneen tarjoiluvaunun punainen ja vihreä pyörä saivat hänet ihastumaan. Seinällä vasemmalla on Onni-pojan tussipiirros puusta ja oikealla ystävän, valokuvaaja Anna Salmisalon työ.

Tähän kotiin ostetaan uusia kalusteita harvoin. Rakkaimmat tavarat ovat hankintoja kirpputorilta tai osto- ja myyntiliikkeistä. Parhaana löytönään Katriina pitää tiikkiviilutettua kaappia.

”Tulin vähän aikaa sitten miettineeksi, mikä tekee asunnosta kodin. Valo on minulle ammattini kautta tärkeä elementti. Lisäksi vaalin esineitä, jotka ovat kulkeneet mukana muutosta toiseen ja palanneet nyt Joensuuhun.”

Rakkaimmat tavarat ovat hankintoja kirpputorilta tai osto- ja myyntiliikkeistä.

Katriina arvostaa perittyjä esineitä, ja niistä tärkeimmät ovat mummin tekemät ryijy ja saali. Ekologisuuden Katriina toivoo näkyvän myös hänen suunnittelemissaan esineissä.

”Tuotteeni kestävät tarkkailun suurennuslasilla, ja siksi niihin sisältyy voimakas arvolataus. Sellaista ajattelua ihmiset arvostavat”, Katriina pohtii.

Lähtökohta tuotti taas tulosta, kun hänet valittiin tammikuussa 2016 Pariisin Maison & Objet -messujen nuorten lupausten Talents à la Carte -näyttelyyn viiden muun muotoilijan kanssa. Se oli tähänastisista messuesiintymisistä merkittävin.

”Pariisissa moni uraani seurannut yritys tuli tapaamaan, ja sovimme yhteistyökuvioista tulevaisuudessa”, Katriina iloitsee.

Ekologiset valinnat niin sisustuksessa kuin muotoilussa ovat tärkeitä Katriinalle.
Makuuhuoneen tunnelma henkii 50-lukua. Pellavalakanat ja harmaa seinä luovat pehmeän tunnelman.

Tulevaisuus sisältää myös muita suunnitelmia. Tosin ne ovat vielä haaveiden tasolla. Katriina paljastaa yhden: se on oman talon piirtäminen ja rakentaminen. Siitä tulisi pienenpieni moderni hirsitalo. Toteutus saa kuitenkin vielä odottaa, sillä tällä hetkellä hän haluaa keskittyä muotoilijan uraan.

”Tavoitteeni on laajentaa materiaalivalikoimaani ja suunnitella ihmisen hyvinvointia lisääviä, merkityksellisiä tuotteita laadukkaista materiaaleista.”

Onneksi työ on täynnä inspiroivia lähtökohtia. ”Materiaali-innovaatiot, monipuolinen ja osaava tuotantotiimi sekä rohkeat, ennakkoluulottomat ja ennen kaikkea taitavat käsityöläiset, hän luettelee ja katselee ulos kakkoskerroksen asunnosta.”

Suojaiselle sisäpihalle antavat ikkunat eivät verhoja kaipaa. Valo, valaisinsuunnittelijan suurin innoittaja, pääsee vapaasti sisään.

Tutustu Katriina Nuutisen tuotteisiin >

Teksti: Jonna Kivilahti Kuvat: Krista Keltanen

Juttu on julkaistu alun perin Avotakassa.

Edellinen juttu
Seuraava juttu