1970-luvun betonilinna Hankasalmella remontoitiin vanhaa vaalien

Kunnaneläinlääkärin entinen koti on nyt hankasalmelaisten Annin ja Kajn unelmatalo. Remonttisuunnitelman lähtökohtana toimivat 126 ikkunaruudusta tuleva valo, 1970-luvun arkkitehtuuri ja patinoituneet mäntypinnat.

Asukkaat:

Palvelupäällikkö Anni Hintikka, 28, ja talouspäällikkö Kaj Pellinen, 31. Koti on arkkitehti Mikko Karjanojan vuonna 1971 suunnittelema omakotitalo Hankasalmella Keski-Suomessa. Talossa on yhteensä 152 neliötä.

TALO ON ERIKOINEN jo ulkopuolelta. Betonipinnat, musta lautaverhoilu ja jättikokoiset ikkunat eivät ole mitään perinteistä maalaisarkkitehtuuria. Aikoinaan 70-luvulla kyläläiset ihmettelivätkin, miksi talo oli jätetty keskeneräiseksi, kun betonipintoja ei oltu peitetty.

Sisälle astuessa huomio kiinnittyy ajalle tyypilliseen runsaaseen mäntypuun käyttöön sekä valoon. Rinteessä sijaitsevan talon läpi kulkee yhtäjaksoinen käytävä, joka polveilee lähes viidessä tasossa.

”Halusimme jättää näkyviin niin paljon vanhoja rakenteita kuin mahdollista. 70-luvulta lähtien patinoitunut mänty oli muun värimaailman lähtökohta”, Anni Hintikka kertoo.

Jyväskylään kotiutuneet Anni Hintikka ja Kaj Pellinen eivät vielä olleet aikoneet muuttaa takaisin kotikuntaansa Hankasalmelle. Innostus syttyi, kun he pääsivät käymään aivan erityisessä arkkitehdin suunnittelemassa talossa, joka oli säilynyt alkuperäisenä 1970-luvun alusta lähtien. Talon mielenkiintoinen arkkitehtuuri, tarkkaan mietitty valon kulku kaikkina vuodenaikoina ja ympärillä avautuva järvimaisema saivat pariskunnan tekemään ostopäätöksen.

Talossa on 126 ikkunaruutua. Valoa siis tulee päivän mittaan koko ajan jostain. Valo lisääntyi entisestään, kun pihalta kaadettiin muutama iso mänty ja sisätiloista purettiin turhia väliseiniä. Ensimmäisiä töitä oli myös talon keskellä sijaitsevan keittiön suunnittelu.

”Emme olleet aiemmin tehneet näin isoa remonttia. Haasteita tulikin, kun emme oikein tienneet edes, miten ja mistä aloitetaan. Teimme sitten asioita siinä järjestyksessä, mikä oli kivaa. Alkuvaiheessa muun muassa valoimme keittiön betonitasot”, Kaj kertoo. ”Myös aikataulutus ja projektinhallinta tuottivat vaikeuksia varsinkin, kun teimme remonttia omien töiden ohessa.”

”Tunnustelimme remontissa talon henkeä, seurasimme valon kulkua ja mietimme tilaratkaisuja ja materiaaleja.”

Keittiön jälkeen remontti jatkui tila kerrallaan ilman tiukkoja aikatauluja. ”Tunnustelimme talon henkeä, seurasimme valon kulkua ja mietimme tilaratkaisuja ja materiaaleja. Vanhaa halusimme vaalia mahdollisimman paljon”, Anni selittää. Vanhemmat, sisarukset ja kaverit olivat tervetullut apu talkoopäivinä.

Kodin sisustuksesta vastasi pääosin Anni. Inspiraatiota löytyi sisustuslehdistä ja Instagramista. Alkuperäisten valaisimien kaveriksi Anni etsi nettikirpputoreilta ja huutokaupoista aikakauteen sopivaa kalustusta. Jopa Hakolan konjakinvärinen Lazy-nahkasohva löytyi käytettynä netistä. ”Se on paras hankintani. Aivan uudenveroinen mutta maksoi murto-osan uudesta”, Anni toteaa.

Uima-altaan säilyttämistä pariskunta mietti pitkään. Vaatiihan sen hoito jonkin verran aikaa ja vaivaa. Olisiko käyttö vaivan arvoista, kun kummallakaan ei ollut aiempaa kokemusta uima-altaan pidosta?

Nyt uima-allas on osoittautunut varsinaiseksi hitiksi. Sisarusten ja kavereiden lapset tulevat mielellään kyläilemään, kun pääsevät altaaseen polskimaan. Silloin huoneenlämpöinen vesi lämmitetään noin 24 asteeseen. Pari pulahtaa itsekin uimaan saunomisen yhteydessä, Kaj silloin tällöin myös aamu-uinnille.

”Vesi ja sen tuoksu tuovat tiloihin aivan oman tunnelmansa.”

”Vesi ja sen tuoksu tuovat tiloihin aivan oman tunnelmansa. Valon osuessa veteen olohuoneen kattoon tulee hienot heijastukset. Totesimme, että tyhjänä allas aiheuttaa kaikua koko talossa. Uimisen loiske tuo hauskan lisän”, Kaj sanoo. ”Ja viherkasvit viihtyvät erinomaisesti”, Anni lisää.

Yli 150 neliön talon suunnitteli vuonna 1971 espoolainen arkkitehti Mikko Karjanoja, joka oli työskennellyt Alvar Aallon toimistossa. Talon rakennuttanut kunnaneläinlääkäri tiedettiin Aallon töiden ihailijaksi, ja kodissa oli aikoinaan paljon Aallon huonekaluja.

Talosta on jäljellä kaikki alkuperäiset suunnitelmat. Lukuisista luonnoksista näkyy, että suunnittelun lähtökohtana olivat eläinlääkärin vastaanottotilat, sisätilassa sijaitseva uima-allas sekä oma huone flyygelille – kodin rakennuttanut eläinlääkäri tunnettiin myös taitavana pianistina. Kaikki hankasalmelaiset tuntevat talon sen erikoisen ulkomuodon vuoksi, ja moni on myös vieraillut siellä eläinlääkärin vastaanotolla.

Talon remontti on pääosin valmis lukuun ottamatta pohjakerroksen varastotiloja. Seuraavaksi Anni ja Kaj paneutuvat rantamökin kunnostukseen. Lisäksi Anni haluaisi pienen keittiöpuutarhan, onhan reilun 2000 neliön tontilla tilaa riittämiin.

”Olemme panostaneet paikkaan niin paljon, ettemme hevin tästä luovu. Ostimme talon sillä periaatteella, että tämä pidetään. Jos joskus tarjoutuu tilaisuus lähteä väliaikaisesti muualle, laitamme varmaan talon siksi aikaa vaikka vuokralle”, pariskunta toteaa kuin yhdestä suusta.

Teksti: Maija-Riitta Riuttamäki Kuvat: Miia Juntunen

Juttu on julkaistu alun perin Avotakassa.