Finlandia-talon perusparannuksen ajan väistötilana toimii puurunkoinen Pikku-Finlandia, jota kannattelevat Loviisan metsistä kaadetut jykevät petäjät. Design Stories jututti arkkitehti Jaakko Torvista, joka ideoi modernin väistötilan Aalto-yliopiston opiskelijakilpailussa.
FINLANDIA-TALON mittavat perusparannustyöt käynnistyivät vuoden 2022 alussa ja niiden on tarkoitus jatkua noin kahden ja puolen vuoden ajan. Talon toiminta ei sinä aikana kuitenkaan hiljene. Perusparannuksen ajan yleisöä palvelee uusi puurakenteinen väistötila Pikku-Finlandia, joka avasi ovensa maaliskuun alussa.
Helsinkiin Töölönlahden ja Finlandia-talon väliselle Karamzininrannan katuaukiolle noussut kokous-, juhla- ja tapahtumakeskus Pikku-Finlandia kätkee sisäänsä muunneltavien tapahtumatilojen lisäksi kahvila-ravintolan sekä gallerian. Suuri ulkoterassi toimii puolestaan urbaanina juhla- ja oleskelukeitaana kesäkaudella.
Väistötilan suunnittelu toteutettiin opiskelijakilpailuna Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen rakennussuunnittelun ja puuarkkitehtuurin yhteisellä kurssilla. Voittajatyöksi valikoitui Jaakko Torvisen ideoima ”Finlandia Forest”, joka jatkokehitettiin lopulliseen muotoonsa yhteistyössä opiskelijaryhmän ja kurssin opettajien kanssa. Asiakkaan eli Helsingin kaupungin toiveissa oli saada Finlandia-talon kupeeseen nimenomaan puurakenteinen, liikuteltava väistötila.
”Mäntyjen reunustama katettu kulkuväylä eli kolonnadi luo isoon puistomaisemaan uutta, pienempää ulkotilaa.”
”Rakennuksen tuli olla puinen, muunneltava ja siirrettävä – toiveena oli saada aikaan jotain uutta ja innovatiivista ja toteuttaa helposti lähestyttävä, matalan kynnyksen rakennus kaikille. Pikku-Finlandian puiston puoleiselle pitkälle julkisivulle toteutettiin mäntyjen reunustama katettu kulkuväylä eli kolonnadi, joka luo isoon puistomaisemaan uutta, pienempää ulkotilaa. Samaten Töölönlahden päässä oleva terassi on uutta kaupunkilaisten ulkotilaa”, Jaakko Torvinen kertoo.
Pystymetsästä pääkaupunkiin
Torvisen mukaan suunnittelutyö lähti liikkeelle ajatuksesta tuoda Töölönlahdelle lisää metsää ja puita. Pikku-Finlandian kantavina rakenteina on käytetty kaikkiaan 95 kokonaista mäntypuuta, joiden runkojen ja oksien linjat auttavat rakennusta sulautumaan osaksi ympäröivää puisto- ja merimaisemaa.
”Alun perin ajattelin, että puita voisi käyttää pilareina niin, että oksat jäykistäisivät samalla rakennetta, ja siksi oksallisten puiden käyttäminen oli konseptin kannalta tärkeää. Suunnitelman kehittyessä oksien rooli muuttui enemmän koristeelliseksi, alleviivaamaan puiden luonnonmukaisuutta. Männyt itsessään säilyivät silti rakennuksen kantavina pilareina.”
Arkkitehdit kävivät Loviisassa sijaitsevassa metsästä valitsemassa yksitellen kaikki rakennuksessa käytettävät männyt.
”Metsuri kaatoi puut niin, että mahdollisimman paljon oksia säilyi vahingoittumattomana, ja kuljetuksissa tuli huolehtia siitä, ettei runkoihin synny ylimääräisiä jälkiä. Kaikki männyt painepestiin kaarnan ja nilakerroksen irrottamiseksi niin, että vain kova puupinta jäi näkyviin. Lopuksi männyt katkaistiin oikean mittaisiksi ja päihin tehtiin liitokset”, Torvinen taustoittaa.
Lähes sadan suoraan pystymetsästä kaadetun puunrungon käyttämisen voisi kuvitella tuovan ylimääräistä päänvaivaa sekä suunnittelijoille että rakentajille. Arkkitehdin mukaan kaikki sujui kuitenkin yllättävänkin jouhevasti.
”Moni jännitti etukäteen sitä, minkälaisia haasteita luonnonmukaiset männyt tuovat rakentamiseen.”
”Suurin työ taisi olla siinä, kun dokumentoin kaikki männyt sen mukaan, kuinka paljon kussakin puussa on oksia ja mihin suuntaan ne osoittavat. Tämän jälkeen suunnittelin jokaisen männyn sijainnin rakennuksessa ja mietin, mihin suuntaan oksat voivat osoittaa, jotta ne eivät risteä muiden rakenteiden tai tekniikan kanssa. Moni, itseni mukaan lukien, jännitti etukäteen sitä, minkälaisia haasteita luonnonmukaiset männyt tuovat rakentamiseen. Projekti todisti kuitenkin sen, että kun asia on etukäteen suunniteltu hyvin, itse tekeminen ei olekaan enää hankalaa.”
Kiertotalouden suunnannäyttäjä
Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1971 valmistunut Finlandia-talo kuuluu Helsingin merkittävimpiin arkkitehtonisiin nähtävyyksiin ja tapahtumatiloihin, ja Pikku-Finlandialla onkin suuret saappaat täytettävänä. Siksi skaalautuvat monitoimitilat suunniteltiin jopa 1000 hengen tapahtumiin sopiviksi. Paviljonkimaisen rakennuksen kokonaispinta-ala kahviloineen ja terasseineen on yli 3000 neliötä.
Finlandia-talon perusparannuksen jälkeen Pikku-Finlandia on tarkoitus purkaa ja siirtää uuteen paikkaan.
Finlandia-talon perusparannuksen jälkeen puisista moduuleista koostuva Pikku-Finlandia on tarkoitus purkaa ja siirtää uuteen paikkaan Helsingin sisällä – tulevaisuudessa rakennuksen on tarkoitus palvella kouluna tai päiväkotina. Näin Pikku-Finlandia toteuttaa Helsingin kaupungin strategisia tavoitteita kiertotalouden ja kotimaiseen puurakentamisen edistämisessä.
Syksyllä 2021 arkkitehdiksi valmistuneelle Jaakko Torviselle Aalto-yliopiston suunnittelukilpailun voitto oli todellinen jättipotti. Mainetta ja kunniaa on kertynyt sen jälkeenkin, sillä Torvinen sai viime vuonna kunniamaininnan Sara Hildénin taidemuseon avoimessa arkkitehtuurikilpailussa, ja vastikään Wallpaper* Magazine listasi Torvisen yhdeksi kiinnostavimmista vastavalmistuneista yhdessä kollegansa Elli Wendelinin kanssa.
Entä mitä mieltä arkkitehti itse on Pikku-Finlandian lopullisesta ilmeestä?
”Olen todella tyytyväinen. Erityisen tyytyväinen olen siihen, miten hyvin männyissä säilyi oksia, ja kuinka hienosti puiden liittyminen muuhun rakennukseen onnistui. Pikku-Finlandian konseptiin kuuluu, että vähäeleinen ja suoraviivainen rakennus antaa mahdollisimman paljon huomiota mäntyjen orgaanisille muodoille. Tällaisen saavuttaminen rakentamisessa on toisinaan haastavaa, mutta siinä onnistuttiin hyvin.
Pikku-Finlandia on ehdottomasti omalle uralleni tärkeä saavutus ja jää luultavasti henkilökohtaisesti tärkeimmäksi. Tulevaisuudessa toivon pääseväni suunnittelemaan lisää julkisia puurakennuksia sekä edistämään raa’an ja luonnonmukaisen puun käyttämistä arkkitehtuurissa”, Torvinen visioi.
Katso myös:
• Alvar Aallon Finlandia-talo on suunnittelijansa näköinen kokonaistaideteos >
Teksti: Nora Uotila