Helsingin Katajanokalla sijaitseva Luotsilinna tarjosi upeat, historialliset puitteet Finnish Design Shopin uuden taidegrafiikkakokoelman kuvauksille. Tutustu Design Storiesin matkassa ainutlaatuiseen, vanhaa kunnioittaen saneerattuun art nouveau -helmeen, jonka tarinaan kietoutuvat niin Albert Edelfelt kuin Tove Janssonkin.
HELSINGIN KAUPPATORIN LÄHEISYYDESSÄ, merellisellä Katajanokalla sijaitseva Luotsilinna on Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen tyylipuhdas esimerkki 1800-luvun lopulla suosiota nauttineesta art nouveau -tyylistä. Linnamaisesta rakennuksesta voi löytää piirteitä myös varhaisesta jugendista, mutta sen tornit, ulokkeet, koristelut ja ikkunamaalaukset ovat romanttisempia ja sirompia kuin Helsingin mahtipontisemmissa jugendtaloissa.
Vuonna 1898 valmistunut Luotsilinna rakennettiin alun perin asuinkäyttöön, mutta viime vuosikymmenet rakennus palveli toimistona. Mittavan saneeraustyön myötä talo on palautettu alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa: viisikerroksiseen rakennukseen on kunnostettu seitsemän uutta huoneistoa, joiden koot vaihtelevat 70–258 neliön välillä.
Yksi uudistetun Luotsilinnan asunnoista tarjosi puitteet Finnish Design Shopin tuoreen, maaliskuussa 2021 julkaistun taidegrafiikkakokoelman kuvauksille. Kokoelmaan kuuluu alkuperäisiä vedoksia modernin taidegrafiikan kansainvälisiltä huipuilta, mukaan lukien Joan Miró, Louise Bourgeois ja Antoni Tàpies.
Muumitalon siluetti ja Eino Leinon profiili
Luotsilinnan suunnittelutyö toimi alkusysäyksenä kolmen maineikkaan suomalaisarkkitehdin yhteistyölle: tuolloin alle 25-vuotiaat Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren suunnittelivat talon arkkitehtikilpailuun, jonka järjesti tontin omistanut kauppias Julius Tallberg. Arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarisen myöhempiin töihin kuuluvat muun muassa Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn Suomen paviljonki, taiteilijakoti Hvitträsk sekä Suomen kansallismuseo.
Luotsilinnassa on vuosien varrella asunut monia merkkihenkilöitä, esimerkiksi taidemaalari Albert Edelfelt, jonka kerrotaan pitäneen talossa omaa ateljeetaan. Ullakolta löytyvän savupiipun kylkeen on luonnosteltu ihmishahmoja, joista voi löytää piirteitä Edelfeltin ystävistä – yksi hahmo muistuttaa epäilyttävästi kansallisrunoilija Eino Leinoa.
Luotsilinnan ullakolta löytyvän savupiipun kylkeen on luonnosteltu ihmishahmoja, joista voi löytää piirteitä Edelfeltin ystävistä.
Kerrotaan myös, että Luotsilinnan kapea, pyöreä torni olisi toiminut esikuvana Tove Janssonin piirtämälle Muumitalolle. Janssonin lapsuudenkoti sijaitsi suoraan Luotsilinnaa vastapäätä, ja Janssonilta on säilynyt ainakin yksi liitupiirros, joka kuvaa Luotsilinnan suuntaan avautuvaa maisemaa.
”Luotsilinna on kulttuurihistoriallisesti poikkeuksellisen arvokas kohde. Saneerauksessa onkin edellytetty poikkeuksellista vaalimistahtoa, jotta se säilyy ainutkertaisena asuinrakennuksena tuleville asukkaille ja kaupunkilaisille”, kiinteistönvälittäjä Jenni Paajanen Bo LKV:sta toteaa.
Historian havinaa ja moderneja ratkaisuja
Luotsilinnan saneeraustyöt päästiin aloittamaan vuonna 2017, ja kaikki seitsemän asuntoa tulivat myyntiin vuoden 2020 lopussa. Alun perin kaikki huoneistot olivat kokonaisen kerroksen kokoisia, mutta saneerauksen myötä kussakin kerroksessa on yksi suurempi ja yksi pienempi huoneisto. Lisäksi katutasossa sijaitsee neljä liiketilaa.
Suojellun rakennuksen saneeraus toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa.
”Suojellut tilat liittyvät muun muassa linnamaiseen kadunpuoleiseen julkisivuun, ikkunoihin ja pääporrashuoneeseen. Luotsilinnasta löytyy upeita alkuperäisiä ja nyt kunnostettuja peltisiä sisäkattoja, vanhoja väliovia, takkoja ja ikkunamaalauksia. Nämä kaikki on pyritty säilyttämään saneerauksessa”, Paajanen kertoo.
Metallilevyyn stanssatut, koristeelliset alakatot kuljetettiin Luotsilinnaan ilmeisesti Yhdysvalloista asti, jossa kyseinen koristepeltikatto oli aikanaan yleinen. Kattojen koristelu vaihtelee huoneistosta toiseen.
Luotsilinnan helmi on ullakolle saneerattu, lähes 200 neliön kokoinen huoneisto, joka on toteutettu ns. tila tilaan -ratkaisuna: huoneistoon on rakennettu lasiset ulkoseinät, jotka jättävät ullakon alkuperäiset tiiliseinät, holvi-ikkunat ja puurakenteet näkyviin. Ympäröivä ullakko on kylmää tilaa.
”Luotsilinnassa vanha ja uusi kohtaavat hienolla tavalla. Tamminen kalanruotoparketti on upean sävyinen, ja sen ladonta reunakehyksineen on ainutlaatuinen. Väliovet ja korkeat jalkalistat ovat tyyliteltyjä, ja seinissä on käytetty syviä harmaan ja kerman sävyjä valkoisten ja puunväristen kattojen parina. Keittiöt ja kylpyhuoneet edustavat modernia tyyliä. Kaikissa huoneistoissa on korkea huonekorkeus ja upeat ikkunat, jotka luovat asuntoihin ainutlaatuisen ja arvokkaan tunnelman”, Paajanen tiivistää.
Katso myös:
• Valokeilassa: Finnish Design Shopin taidegrafiikan kokoelma >
• Kaikki taidegrafiikkateokset Finnish Design Shopissa >
• Lisätietoja Luotsilinnan asunnoista >
Teksti: Nora Uotila Kuvat: Suvi Kesäläinen Stailaus: Studio Plenty
Bo LKV:n kuvat: Mikael Pettersson Stailaus: Paula Jaako